Matti Hyvärinen, Pirjo Nikander & Johanna Ruusuvuori (toim.): Tutkimushaastattelun käsikirja
 |
Kustantaja: Vastapaino
Julkaisuvuosi: 2017 Sivumäärä: 460 s. |
Tutkimushaastattelun käsikirja opastaa haastattelun tekemiseen
suunnittelusta aineiston litterointiin. Kirjassa esitellään seikkaperäisesti
haastattelun eri lajeja, esimerkiksi kyselyhaastattelua,
asiantuntijahaastattelua ja yksilö- ja ryhmähaastattelua. Siinä myös neuvotaan,
kuinka huomioida erilaiset kohderyhmät ja niiden vaatimukset. Lisäksi teos
johdattelee pohtimaan vuorovaikutusta haastattelutilanteessa, joka on
ainutkertaisuudessaan aina avoin yllätyksille.
Haastattelu ei ole pelkkää kysymysten esittämistä vaan
taitolaji, jota voi ja kannattaa harjoitella. Ilman niitä monet elämän alueet
ja ongelmat jäisivät tutkimuksen ulkopuolelle. Haastattelujen avulla on
toistuvasti nostettu esiin esimerkiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa
sivuutettuja ryhmiä.
Oma
arvioni: Tuore kokoomateos on oivallinen apu kaikille haastattelututkimusta
tekeville tai sellaista suunnitteleville. Se kuvaa selkeästi ja oivaltavasti
sitä, kuinka herkästä ja hienosta taitolajista haastattelemisessa onkaan
kysymys. Kirja esittelee laajan kattauksen erilaisten haastattelujen kirjosta
ja niille ominaisista haasteista; haastatellaan sitten vaikkapa lapsia,
vanhuksia, vankeja, yksilöitä tai ryhmiä.
Kirjan keskeinen viesti on se, että haastatellaan sitten ketä tahansa ja millaisissa tilanteissa vaan, aina tarvitaan herkkää korvaa, kykyä kohdata ja valmiutta tehdä tarvittaessa nopeitakin ratkaisuja. Haasteista ja mahdollisista ongelmista huolimatta haastattelu on kuitenkin useimmiten varsin palkitseva ja antoisa tapa kerätä tutkimusaineistoa.
Tätä kirjaa suosittelen todella vahvasti etenkin kaikille niille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita haastattelusta tutkimusmetodina. Kirja enemmänkin kannustaa haastattelemaan kuin pelottelee siihen liittyvillä eettisillä ym. haasteilla – ja hyvä niin. On ilahduttavaa, että teos itse asiassa rohkaisee haastattelemaan myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat aiemmin valitettavan usein ikään kuin automaattisesti jääneet tutkimusten ulkopuolelle. Hyvä niin, sillä kaikilla ihmisillä on oikeus tulla kuulluksi, ja jokaisella on kokemuksia, jotka ovat jakamisen arvoisia.