Tuula-Liina Varis: Huvila

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 147 s.

Rakastetun kertojan romaani kolmen naisen yhteisöstä ja elämästä mahtipontisessa hirsihuvilassa, joka ei säästy maailmaa muuttavilta myrskyiltä.



Kun turkulainen Raakel menee vuonna 1929 naimisiin omalaatuisen taiteilijan kanssa ja muuttaa hänen merkilliseen hirsihuvilaansa, koko hänen turvallinen keskiluokkainen opiskelijan elämänsä mullistuu. Syntyy tytär, palkataan piika, ja äkkiä naiskolmikko on keskenään hirsilinnoituksessa, isäntä lähtenyt muille maille rakentamaan "uutta Eurooppaa". Miksi mies lähti? Millaiseksi kolmikon elämä muodostuu?

Yhteydet ulkomaailmaan ovat vähäiset, mutta Euroopan ja oman maan poliittiset levottomuudet eivät voi olla vaikuttamatta myös pienen eristyneen yhteisön elämään. Elämme maailmassa, emme huoneissa, kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu myös meille.

Oma arvioni: Huvila on yhden perheen tragedia, mutta romaanissaan Varis luo kuitenkin myös laajempaa kuvaa levottoman ajan aatteista ja tapahtumista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.  Ajankuva on tarkkaa.  Huvilassa tulee koskettavasti ilmi se, että historian kovimman hinnan maksaa usein ihminen, joka ei ole itse asiassa ollut osallisena missään. Tästä asiasta on aikoinaan puhunut myös Väinö Linna. Huvilassa on mielestäni hienosti ja vahvasti läsnä sekä nais- että lapsinäkökulma. Kirjailijalla on henkilöhahmoihin inhimillinen ote, ja dialogikin toimii.  Romaani on vahvasti historiatietoinen ja jopa yllättävänkin ajankohtainen – valitettavasti.

Tuula-Liina Variksen Huvila-romaani edustaa vahvaa arkirealismia lohduttomalla pohjavireellä, joten iloista luettavaa etsiville, en tätä hyvin kerrottua tarinaa ja sujuvasti kirjoitettua kirjaa voi suositella.