Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 81 s.

Osaatko kuvitella, millaista elämä oli Suomessa esi-isiemme aikaan, kun maata hallitsivat Kaarlet, Juhanat, Kristiinat, Kustaat ja muut kruunupäät? Aapinen oli vielä kirjoittamatta, haarukka uusinta muotia, ja sotimaan lähdettiin nuijat aseina.



Nuijasota ja noitavainot, hatut ja myssyt, tanssit ja turnajaiset, kreivin aika! Lähde seikkailulle entisaikain Suomeen. Samalla saat kuvan pienen sisukkaan kansamme menneisyydestä 1500-luvulta 1800-luvulle.

Mauri Kunnas herättää historian henkiin tavalla, josta nauttivat kaikki lapsista aikuisiin. Seitsemän koiraveljestä ja Koirien Kalevala ovat saaneet rinnalleen komean suurteoksen.

Oma arvioni: Mauri Kunnaksen uusin teos on täynnä merkittäviä hetkiä ja henkilöitä maamme varhaisesta historiasta. Mukana on myös hauskoja pieniä tarinoita ja tavallisia ihmisiä. Kirjan sivuilla piirtyy vauhdikas ja värikäs kuva historiamme moninaisista vaiheista. Kunnas osaa kertoa historiasta niin, että siitä kiinnostuvat nekin, joiden mielestä menneisyydessä ei ole mitään mielenkiintoista. Ja me, joita historia kiehtoo, suorastaan nautimme kirjan annista. Vaikka opuksen tulee helposti ahmineeksi kerralla, Koiramäen Suomen historia olisi kuitenkin varmasti parhaimmillaan pieninä paloina luettuna (tai kuunneltuna) ja katseltuna. Tämä hieno kirja kestää erinomaisesti useammankin lukukerran, eikä sen sisältökään vanhene.

Kirjan kuvitus on tuttuun kunnasmaiseen tyyliin todella runsas ja yksityiskohtia pullollaan. Sukutaulu on suorastaan hengästyttävä. Tässä kirjassa esiintyvät suurmiehet ja -naiset ovat todella ”malliensa” näköisiä ja siksi hykerryttävän hauskoja. Koiramäki -kirjat ovat kerrassaan mainioita - ja mikä parasta, niistä pitävät kaikenikäiset; lapsista aikuisiin. Eikä uusin kirja tee poikkeusta. En siis yhtään ihmettele, että Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden yleisöäänestyksen 2017 suorastaan ylivoimaisesti.  Se oli minunkin suosikkini.
P.S. Kiitos kirjalainasta Asta ja tytöt :)