30. heinäkuuta 2012

Jim Thompson: Kylmä kuolema






(Johnny Kniga, 2011)


Eletään tammikuuta 2010, Suomi on kylmimmän talven kourissa kolmeenkymmeneen vuoteen. Ylikomisario Kari Vaara on muuttanut Kate-vaimoineen Kittilästä Helsinkiin Sufia Elmin tapauksen jälkeen. Vaaran onnistui selvittää somalialaisfilmitähden murha, mutta hinta oli kova: viisi kuollutta, kaksi leskeä, seitsemän orpolasta. Ja Katen keskenmeno, josta Vaara syyttää itseään. Pakkasen saartamassa Helsingissä asiat tuntuvat kuitenkin olevan paremmin, ainakin Katen kannalta. Hän on jälleen raskaana, saanut loistavan työpaikan ja hänen sisaruksensa ovat tulossa vierailemaan Yhdysvalloista Suomeen. Kari työskentelee "murharyhmässä", Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä. Työ on raskasta, Kari ei pääse irti menneisyytensä haamuista, eivätkä Katen sisaruksetkaan osoittaudu aivan odotetun kaltaisiksi. Ylikierroksilla käyvä Vaara saa selvitettäväkseen arvostetun sotaveteraanin Arvid Lahtisen tapauksen. Epäillään, että 90-vuotias Lahtinen palveli jatkosodassa Gestapon ja Suomen valtiollisen poliisin Valpon Lappiin perustamassa keskitysleirissä, jossa tuhottiin juutalaisia ja kommunisteja. Saksa vaatii Arvidia luovutettavaksi oikeudenkäyntiin, ja Suomen sisäministeri haluaa Vaaran pitävän huolen siitä, ettei Suomi-kuva kärsi tapauksesta. Toisaalla seurapiirikaunotar Iisa Filippov löydetään hengiltä kidutettuna. Sekä hänen rakastajansa että aviomiehensä saattavat olla syyllisiä, mutta miksi itse poliisiylijohtaja Ivalo haluaa puuttua tavanomaiseen henkirikokseen? Jäljet johtavat vallan portaille. Kun Arvid Lahtinen vielä astuu jämerästi kuvaan, mennyt ja nykyinen kohtaavat tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa.  

Oma arvioni: Suosittelen kaikille suomalaisten dekkareiden ystäville. Kari Vaara on mielenkiintoinen "uusi tuttavuus" vaikkapa Jussi Vareksen tai Anna Laineen rinnalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!