28. syyskuuta 2013

Richard Powers: Laulut joita lauloimme

Gummerus, 2008


Jonah, Joseph ja Ruth Strom ovat mustan äidin ja valkoisen isän lapsia. Ihmisiä, joita 50-luvun keskiluokkainen Amerikka ei halua nähdä. Kun perheen esikoinen, Jonah, avaa suunsa ja laulaa, Amerikka ei kuitenkaan voi olla kuuntelematta. Jonahia on siunattu äänellä, joka saisi valtionpäämiehetkin katumaan tekojaan.

Veljensä Josephin säestämänä Jonah valloittaa yksi kerrallaan valkoisen Amerikan linnakkeet, Boylstonin musiikkikoulusta New Yorkin Metropolitan -oopperaan. Mutta värisokeus kestää vain laulun ajan, eivätkä edes Stromin lahjakkaat lapset voi laulaa loputtomiin.

Laulut joita lauloimme on sydämeenkäyvä tarina yhden poikkeuksellisen perheen kohtalosta sodanjälkeisessä Amerikassa. Se on myös kertomus ajan hengestä, musiikin voimasta sekä ihmisyydestä jonka me kaikki jaamme.

Oma arvioni: Suuri romaani niin sivumäärältään kuin sisällöltäänkin. Suosittelen.


27. syyskuuta 2013

Saima Harmaja: Sateen jälkeen

WSOY, 2007


Saima Harmajan toinen runokokoelma on sävyltään hieman valoisampi kuin muut. Läsnä on vahvasti niin luonto kuin rakkauskin. 

26. syyskuuta 2013

Karin Alvtegen: Fjärilseffekten

Brombergs, 2013


En bil krockar av en oförklarlig anledning med ett Intercitytåg. Elva människor dör. Men vad leder egentligen fram till olyckan? Finns det ett exakt startögonblick? Vem mer än bilföraren bär skulden? Alla händelser förgrenar sig bakåt. Tillfälligheter vävs samman I ett oändligt nät som bildar ett nu.

Fjärilseffekten handlar om att våra gärningar verkar långt utanför våra egna liv. Om den fria viljans kamp mot barndomens kraft.  Och om vår ovilja att försonas med livets villkor - att vi alla en gång måste ta farväl av livets angelägenheter. Med stor psykologisk skärpa och närvaro låter Karin Alvtegen oss komma nära bokens huvudpersoner och vi lever och andas med dem i varje stund.

Oma arvioni: Romaani valinnoista ja niiden seurauksista. Tarkkanäköisiä psykologisia kuvauksia päähenkilöistä erilaisissa elämäntilanteissa. Vaikka kirja sinänsä ihan hyvä onkin, pidän Alvtegenistä kuitenkin enemmän dekkareiden kirjoittajana, mutta ymmärtäähän sen, että murhiin ja väkivaltaan saattaa kyllästyä. 

24. syyskuuta 2013

Maija Haavisto: Makuuhaavoja

Muruja-kustannus, 2012



Aiemmin Kai opiskeli kielitiedettä, matkusteli ja haaveili stand up -koomikon urasta, mutta neurologinen sairaus vei hänet vuoteenomaksi. Sen jälkeen kaikki on pysähtynyt paikalleen. Tyttöystävä Helinä, kunnianhimoinen nyrkkeilijä ja kokki, kyllästyi lopulta ja otti hatkat.

Veljestään huolta pitävä Katri on hänkin tyytymätön elämäänsä. Työ naistenlehdessä turhauttaa ja maidenvälinen kaukosuhde koettelee ja, eikä vuosia jatkunut tilanne tunnu etenevän mihinkään. Murhetta aiheuttaa myös saattohoidossa oleva äiti, joka tosin on jo niin monesti ylittänyt lääkäreiden elinaikaennusteet, että ehkä hän ei sittenkään kuole.

Kai kärsii sairautensa takia myös pahasta hyperakusiasta kuuloyliherkkyydestä. Tämä ja kenties vilkas mielikuvituskin saavat hänet kuvittelemaan melkoiset elämäntarinat naapureilleen. Vaan mikä on todellisuus?

Oma arvioni: Romaani, jonka päähenkilön moniin tuntemuksiin on helppo samaistua, jos oma elämänhistoria on sisältänyt samanlaisia elementtejä, kuten itselleni on käynyt. Pikkuasioista ”rutiseville” kirja tarjoaa mahdollisuuden asettaa asioita uusiin mittasuhteisiin.  Sairauksia kammoaville en kirjaa sen sijaan suosittele. Flunssaa potevien kannattaa tarttua tähän vahvasti visuaaliseen teokseen vasta sitten, kun tauti on irrottanut otteensa.


21. syyskuuta 2013

Eve Hietamies: Tarhapäivä

Otava, 2012


Terttu alkoi itkeä. - Se on poikien lääkettä. Mä haluan tyttöjen lääkettä.
Antti ja Paavo Pasasen pienperheen elämä on uomissaan. Tarhapäivä seuraa toistaan: kalapuikkoja, kurahousuja, muovihirviöitä ja viisivuotiaan Paavon pohdintoja Suomen krokotiilikannasta. Kun oikein halutaan bilettää, mennään autopesulan kautta hampurilaiselle.
Sitten Terttu-tytöstä tulee Pasasen perheen tilapäisjäsen, ja Antti on uusien haasteiden edessä. Mitä eroa on mekolla ja tunikalla? Milloin pidetään pörröpampuloita? Ja millä itkevää tyttölasta lohdutetaan, jos ei hirviötaisteluista keskustelemalla?
Yösyöttö-romaanista tutut Pasasen pojat saavat huomata, että pinkkiä ja kimallusta rakastava prinsessa on tyrannosaurustakin eksoottisempi otus.
Oma arvioni: Kirja, joka nauratti ja tempaisi helposti mukaansa. Vaikka kirja onkin itsenäinen jatko-osa, kannattaa Pasasiin tutustuminen aloittaa Yösyötöstä.  

20. syyskuuta 2013

Saima Harmaja: Hunnutettu

WSOY, 2007


Hunnutettu on Saima Harmajan (8.5.1913-21.4.1937   kolmas runokokoelma. Vuodelta 1936 oleva kokoelma on osoitettu runoilijan vastakuoleelle sisarelle. Runojen tummasävyisyys ja surumielisyys on siis ymmärrettävää. Valoa tuovat luonnon kauneuden kuvaukset.

Maija Haavisto: Näin käytät Twitteriä

Finn Lectura, 2009


Twitter on uusi sosiaalinen media, jonka kautta voi lähettää ja lukea 140 merkin mittaisia viestejä eli tweetejä. Nopeasti suosiotaan lisäävä Twitter on ainutlaatuinen yhdistelmä blogeja ja keskustelukanavia, sähköpostia ja pikaviestimiä. Erilaisia Twitterin käyttötapoja on yhtä monta kuin käyttäjiäkin.

Maija Haaviston Näin käytät Twitteriä -teos on ensimmäinen suomalainen opaskirja Twitterin käyttäjille. Kirja esittelee kattavasti Twitterin toiminnot sekä suuren määrän erilaisia Twitter-ohjelmia ja -lisäpalveluja.

Kirja sisältää myös runsaasti käytännön neuvoja ja esimerkkejä Twitterin tehokäytöstä monilla eri aloilla: oppilaitoksissa, yrityksissä, järjestöissä, terveydenhoitoalalla, mediassa ja harrastuksissa. Mukana on myös selkeä johdatus hyvään Twitter-etikettiin.

Teoksen verkkosivut

Oma arvioni: Vaikka suuri osa kirjan linkeistä on jo vanhentuneita, tarjoaa se kuitenkin edelleen hyviä vinkkejä niin Twitterin peruskäyttöön kuin ideoita jatkuvasti laajenevan palvelun käyttömahdollisuuksistakin. Suosittelen tätä loogisesti etenevää ja selkeää opasta etenkin kaikille ”Twitter-keltanokille”.

19. syyskuuta 2013

Pauliina Vanhatalo: Lääkärileikki

Tammi, 2007


Tero Kolehmaisen kolmas vuosi lääketieteen opiskelijana alkaa huonosti: tenttijännitys kasvaa lähes sietämättömäksi ja ensimmäiset tutkimuspotilaat vievät luottamuksen siihen, että Tero kykenisi käsittelemään sairaita sen paremmin kuin vähäisiä ihmissuhteitaan sairaalan ulkopuolella. Vain koe-eläinkeskuksen siat, joita Tero hoitaa, reagoivat häneen toivotulla tavalla.
 Helena, ikääntyvä syöpäpotilas, odottaa sairaalahuoneessa leikkausta, kun Teron ja Helenan tiet hetkeksi risteävät. Vaikka tapaaminen merkitsee Terolle ainoastaan askelta syvemmälle osaamattomuuteen ja epävarmuuteen, Helenalle se antaa uuden suunnan kohti kauan kadoksissa ollutta omanarvontuntoa.
Teron elämässä kaiken muuttaa Sissi, nuori nainen, joka ei kaihda Teron otteita. Alkaa lääkärileikki, jonka roolit etsiytyvät Teron opiskelija-asunnosta sairaalan käytäville ja potilashuoneisiin.

 Lääkärileikki vie lukijan maailmaan, jossa sairaat eivät aina tahdo olla potilaita, eivätkä potilaat välttämättä ole sairaita. Romaani on kertomus myötätunnosta ja kivusta, jota ei voi lääkitä pois, mikäli tahtoo rakastaa.

Oma arvioni: Inhimillinen kertomus elämän kipupisteistä ja niiden paljastumiseen liittyvästä pelosta.



17. syyskuuta 2013

Petri Tamminen: Rikosromaani

Otava, 2012


Komisario Vehmas söi kesäkeittoa ja katseli syksyistä Pasilaa. Tuolla jossakin liiteli Malmin musertaja, Hämeenlinnan häpäisijä Hermann Ångström tihutöissään, ujuttamassa katutaikurin kepeydellä huolia ja häpeää ihmisten elämään.
Mihin Ångström iskisi seuraavaksi? Vehmas kävi pistämässä nuppineulat Vallilan, Konalan ja Vuosaaren ruutuihin. Kartat houkuttelevat ihmisen uskomaan, että asiat ovat jotenkin jossakin.


Oma arvioni: Tuttua lakonista huumoria Tammisen tyyliin.






















Heli Laaksonen: Aapine

Otava, 2013

Ava,
ava,
ava!
Avaissiks mul ove,
mul on asioiki sata!

Tämä Aapine o niil, ko ymmärtävä jo pualest sanast!

Suomen ensimmäisen murteella kirjoitetn aapisen jokainen aukeama on oma värikäs maailmansa. Heli Laaksosen riemukkaat runot ja Elina Warstan villit kuvat lumoavat lapset ja aikuiset. Aakkosensa jo opetelleelle mukana on kolme pientä tarinaa, ja paasausosiossa lukijalle avautuvat
lounaismurteen salat.

Oma arvioni: Värikästä "luettavaa" niin kielellisesti kuin visuaalisestikin.

16. syyskuuta 2013

Kirsi Merimaa: Hotelli Kalifornia

Myllylahti, 2013


Kaksi arvoituksellista viestiä laukaisee jännittävien tapahtumien sarjan.

Baltia expressistä tuttu nettifriikki, Minttu Järvinen, selvittelee, onko hänelle tullut viesti karkea pila vai onko viestin lähettänyt nettiystävä todella kuolemanvaarassa. Hän ottaa äkkilähdön Arabiemiraatteihin ja joutuu keskelle taistelua, jonka motiivit selviävät hänelle aivan liian myöhään.

Mintun poliisiystävä, rikosylikonstaapeli Pasi Nurminen, joutuu vastakkain internetin pimeän puolen kanssa etsiessään syyllisiä Helsingin keskustassa tapahtuneeseen tuhoisaan itsemurhaiskuun. Voiko poliisin saamalla salaperäisellä nettiavunpyynnöllä olla yhteyksiä itsemurhaiskuun?

Nettiviestien arvoitus ratkeaa yllätyksellisesti Fujairahissa, luksushotellissa Omaninlahden rannalla. Silloin selviää myös hotellista kidnapatun 7-vuotiaan venäläispojan kohtalo. On-off-suhteessaan räpiköivät Minttu ja Pasi joutuvat yhdistämään tietonsa ennen kuin palaset loksahtavat paikalleen.

Oma arvioni: Dekkari yllätyksellisiä käänteitä tulvillaan. 

11. syyskuuta 2013

Runot 2013

Gummerus, 2013
Gummeruksen ja Nuoren Voiman Liiton yhdessä järjestämä Suuri runokilpailu  saavutti jälleen valtaisan suosion. Kilpailuun osallistui yhteensä 925 nimimerkkiä, joista tuomaristo valitsi voittajat.

Runot 2013 esittelee  kilpailun parhaimmistoa päästäen ääneen 13 tuoretta runoilijaa.

Oma arvioni: Vaikka kaikki runot varmasti hyviä - ja ennen kaikkea omaperäisiä olivatkin, itse pidän enemmän runoista, joissa on runsaasti tarttumapintaa arkitodellisuuteen.   

10. syyskuuta 2013

Phil Stutz & Barry Michels: The Tools – Onnen työkalut

Otava, 2012


Ota onnen työkalut käyttöösi – riko rajasi ja opi elämään täysillä

Podetko arjen rimakauhua? Mukavuusalueella on turvallista elää, mutta se myös kaventaa elämää. THE TOOLS tarjoaa tehokkaan ratkaisun onnellisemman elämän saavuttamiseen. Kokeneiden terapeuttien mullistava menetelmä auttaa rikkomaan rajoitusten kahleet ja muuttamaan kätketyt voimavarat energiaksi. Tärkeintä on kohdata sisäiset pelkonsa ja voittaa ne. Pelon takaa paljastuu uusia mahdollisuuksia – löytää rohkeutta, oppia kurinalaisuutta, kehittää itsevarmuutta, syventää luovuutta.

THE TOOLS tarjoaa huipputerapeuttien vallankumouksellisen metodin avuksi kaikille, jotka haluavat ymmärtää ja hyödyntää todelliset sisäiset voimavaransa. Kirjan lukuisat tosielämän esimerkit osoittavat, että muutos todellakin on mahdollinen. Tee onnen työkalujen avulla elämästäsi ainutlaatuista ja ala elää sitä täysillä!

Oma arvioni: Kirja, joka lupaa paljon. Täytyy  kenties testata joitakin ideoita käytännössä...

9. syyskuuta 2013

Michael Connelly: Luottamuksen hinta

Gummerus, 2013


Harry Bosch on saanut luvan lykätä eläkkeelle siirtymistään vielä kolme vuotta, ja enemmän kuin koskaan ennen hän haluaa tapauksia ratkaistavakseen. Yhtenä aamuna niitä tulee kaksi. Vuonna 1989 tapahtuneen seksuaalimurhan todistusaineisto tutkitaan rutiininomaisesti uudestaan nykyteknisin menetelmin. Löytynyt verijälki osoittaa tuomittuun seksuaalirikolliseen, mutta tämä on ollut tapahtuma-aikaan vasta kahdeksanvuotias. Onko teknisissä tutkimuksissa siis tehty virhe, jolloin iso joukko uusien todisteiden nojalla tuomittuja rikollisia vapautuisi tuomioistaan? Samaan aikaan vaikutusvaltaisen ja korruptoituneen kaupunginvaltuutetun Irvin Irvingin poika löytyy kuolleena, ja Irving vaatii, että Boschin on johdettava kuolemantapauksen tutkimuksia. Boschilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin noudattaa vanhan arkkivihollisensa vaatimusta.

Jäljet näyttävät johtavan kolme vuosikymmentä toimineen seksuaalirikollisen jäljille ja Los Angelesin poliisilaitoksen synkkään menneisyyteen ja poliittiseen nykyisyyteen.


Oma arvioni: Harryn paluu oli iloinen yllätys, kun Connellyn uusimman rikosromaanin kirjastosta sattumalta bongasin.
Vanha tuttu ei pettänyt nytkään.



7. syyskuuta 2013

Raisa Cacciatore & Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa pojat!

Minerva, 2012


Hyvinvoivista pojista hyvinvoivia miehiä!



Tämä kirja haluaa lisätä ymmärrystä pojista. Kirjan viesti on, että monet pojat käyttäytyvät käsittämättömästi, saavat vanhempansa ymmälleen, eivätkä sovi sovinnaisiin muotteihin. Pojat rikkovat sääntöjä ja totuttuja tapoja ja haastavat usein voimakkaasti ympäristöään. Mieheksi kasvaminen merkitsee monia haasteita: vaaditaan tietoa, taitoa, rohkeutta, pettymysten sietämistä, menestymistä ja riskinottoa. Tosi miehen -myyttien jyllätessä moni nuori mies kokee valtavaa riittämättömyyttä. Joka hetki hän rakentaa kokemusta itsestään, mieheydestä ja maailmasta. SIksi poikien ominaisuuksia ja tarpeita on syytä tarkkaan pohtia ja kuunnella.
Kirja avaa silmiä näkemään hälytysmerkkejä poikien elämässä. Se tahtoo pukata vanhempia, kasvattajia ja päättäjiä toimimaan siihen suuntaan, että mahdollisimman monen pojan elämä olisi iloista ja elämisen arvoista. Kirja haluaa herättää myös keskustelua ja rohkaista tositoimiin niin, että poikien syrjäytyminen terveydestä, koulutuksesta, ihmissuhteista ja koko elämästä voitaisiin estää.
Poika tarvitsee ennen kaikkea lähelleen jonkun, joka opettaa niin itsetuntoa kuin itsehillintääkin. Paljon hyvää voi tehdä aikuinen, joka hyväksyy, sanoo hyväksi ja uskoo siihen, että poika pärjää.
Tekijöiden vahva asiantuntemus, tuore tutkimustieto, lämmin huumori ja poikien puolesta innostunut sydän ovat synnyttäneet tämän painavan puheenvuoron, jonka avulla voi löytää langanpäitä ja eväitä kohdata tuo haastava ja hurmaava poika.
Oma arvioni: Kirja, joka jokaisen poikalapsen vanhemman tulisi lukea. Mutta monipuolisella teoksella on paljon annettavaa kaikille kasvattajille ja poikien hyvinvoinnista kiinnostuneille.





6. syyskuuta 2013

Denise Mina: Petojen kaupunki

LIKE, 2013

Kesken ryöstön tapettu isoisä. Korruptoitunut poliisilaitos. Petollinen poliitikko. Kolme rikosta, yksi kysymys: Kuka Glasgow´ta oikeastaan hallitsee?

Oma arvioni: Mina pureutuu tummasävyisissä dekkareissaan tarkkanäköisesti yhteiskunnallisiin ongelmiin - niin nytkin.

5. syyskuuta 2013

Niina With: Taisit narrata, Stella

Myllylahti, 2013

Stella Kaarniston arkeen kuuluvat uusi työpaikka, velka-asunto, ystävät, jumppatunnit ja eläkeikää lähestyvät vanhemmat. Sekä jylhän komea, mutta asiallistakin asiallisempi esimies Petri Puumala.

Marraskuisen räntäkelin seasta Stellan elämään astuu myös naapurin Markus, joka saa Stellan kutomaan ympärilleen valkoisten valheiden seitinohuen verkon. Pinnistellessään kohti totuutta hän huomaa päätyvänsä sekä mainosmaailman nousevaksi tähdeksi että koko firman pelastajaksi. Mutta mikä on menestymisen hinta? Entä kuka on Figaro, nettitreffipalstan hurmuri numero yksi?

Oma arvioni: Kepeän viihdyttävä chick lit –romaani, jonka esikuva ei jääne lukijalle epäselväksi, sen verran vahvasti päähenkilölle sattuvat kommellukset muistuttavat Bridget Jonesin edesottamuksia. Kirja sopii hyvin luettavaksi silloin, kun ei jaksa erityisemmin ajatella. Tätä helppolukuista ja "kilttiä" kirjaa voi suositella nuorille.

4. syyskuuta 2013

Eppu Nuotio: Varjo

Otava, 2009



Ensimmäiseksi lapset näkevät varpaat, joita kylmä merivesi huuhtelee. – Merenneito, Ilona huutaa tuulen yli. – Eikä ole. Se on joku juoppo, Vertti tietää. – Ei varmana ole. Humalaiset ei varmana lakkaa kynsiä! Naisella on prinsessapuku ja tytöt tietävät heti, että se on morsiuspuku.
Kädestä puuttuu nimetön.

Irronneita sormia ylikomisario Juha Heino on nähnyt ennenkin, muttei mitään tällaista: nuoren musliminaisen huulet on ommeltu kiinni.

Epäilys kunniamurhasta saa Pii Marinin kuohuksiin. Hän alkaa kerätä lankoja käsiinsä, mutta keskittymistä hankaloittavat omat murheet.

Oma arvioni: Jännitystä Nuotiolle tuttuun tyyliin ja tutussa seurassa.

Petri Tamminen: Piiloutujan maa

Otava, 2002

Hermoparantoloita ei ole enää, mutta piiloja on. Jokainen on joskus vaivihkaa poistunut alakerran hälystä ja noussut portaita taivaaseen, vinttipiilon hiljaisuuteen. Olo on kevyt kuin heinäkuisessa hautaustoimistossa, jossa urakoitsija syö juustoleipää ja arkkujen kylkeen paistaa aurinko.

Kaikki haluavat joskus piiloon, kuka maailman pahuutta, kuka naapurinsa hyvyyttä, kuka perhettään, kuka itseään. Onneksi hyviä piiloja on kaikkialla – piiloutua voi vaikka lääninhallitukseen tai Somerolle. Petri Tammisen kirjan luettuasi myös sinä katsot ympäristöäsi uusin silmin. Sillä viisas katselee piiloja kaiken aikaa, hädän hetkellä on jo myöhäistä.

Oma arvioni: Omaäänistä kerrontaa ja tarkkanäköistä ihmiskuvausta - jälleen kerran.

3. syyskuuta 2013

Tuomas Vimma: Gourmet


Gummerus, 2008



Gourmet on Tuomas Vimman kolmas romaani.


Oma arvioni: Tämä kirja kannattaa nauttia suosikkiviinin kera. 

2. syyskuuta 2013

Andrew Gross: Syvissä vesissä

WSOY, 2009



Räjähdys New Yorkissa! Karen Friedman saa pian kuulla miehensä Charlesin olleen kohtalokkaalla hetkellä pommin tuhoamassa junassa. Varakas, hedge-rahastoa johtanut aviomies on kahdeksantoista yhteisen vuoden jälkeen poissa. Etsivä Ty Hauck kertoo Karenille naapurustossa yliajetun miehen tapauksesta, jolla on outo kytkös Charlesin kuolemaan. Yksin jääneen Karenin kotiovelle saapuu myös kaksi tuntematonta miestä, jotka vihjailevat uhkaavasti rahastofirman pimeästä puolesta. Minne on kadonnut satojen miljoonien dollarien omaisuus, josta Karenilla ei ollut tietoakaan? Toimiko Charlesin sijoitusbisnes vain ahneen salaliiton verhona? Yhdessä Karen ja Ty ryhtyvät etsimään vastauksia Charlesin jälkeensä jättämään vyyhteen, joka osoittautuu kovan luokan puhallukseksi. Kaksikko hitsautuu vaaran hetkillä tiiviisti yhteen, sillä niin huijarit kuin huijatut ovat valmiita tappamaan kaikki, jotka kyselevät liikaa.

Andrew Grossin teoksista on aiemmin julkaistu jo 20 kielelle käännetty Sininen vyöhyke (2008). Gross on uutena tekijänä kovassa nousussa, sillä hän on amerikkalaisen kustantajansa kanssa tehnyt sopimuksen peräti yhdeksästä jännitysromaanista.
Oma arvioni: Jännittäviä käänteitä alusta loppuun.







     
               






















1. syyskuuta 2013

Saima Harmaja: Huhtikuu. Runoja

WSOY, 2007


Tulenkantajiin kuuluneen nuoren runoilijan esikoiskokoelma, jossa hän purkaa maailmantuskansa ja pukee nuoren elämän vimman ja henkisen etsinnän, yksinäisyyden, rakkauden ja kuoleman teemansa yksinkertaiseen muotoon, joka on puhutellut yhä uusia lukijapolvia. Huhtikuu sisältää mm. paljon luetut ja lainatut runot "Sairas" ja "Rannalla".  

Oma arvioni: Puhutteleva runokokoelma.

Anneli Vainio: Kastanjavuorten kylä. Elämää Etelä-Ranskassa

Kastanjavuorten kylä - elämää Etelä-Ranskassa
Kirjapaja, 2011


Kastanjavuorten kylä vie virkistävälle nojatuolimatkalle vehreään ja vuoristoiseen Etelä-Ranskaan. Jokilaakson ränsistyneestä linnasta on kahdeksassa vuodessa remontoitu viihtyisä koti, ja Anneli Vainio voi vihdoin keskittyä nautiskeluun: vuorilla vaelteluun, puutarhan sadon ihasteluun, viinitilojen antimien maisteluun, lähileipomon tuoksuihin... "Linnanrouvan" elämä ei kuitenkaan ole pelkkää plataanin varjossa istuskelua. Onhan myllerrettävä puutarhassa, kuokittava kasvimaalla ja osallistuttava maalaiskylän elämänmenoon. Tarkempi tutustuminen maalaiskylän idylliin paljastaa, että paratiiseja ei ole olemassa, ja vanha talonrähjä voi vielä korjattunakin tuottaa yllätyksiä.