18. joulukuuta 2013

Antti Heikkinen: Pihkatappi

Siltala, 2013



Jussihan minusta sitten tuli, Jussi Timo Tapio. Niin sanoi kastajaisissa körttipastori Jormalainen ja valeli vettä päähäni. Siinä oli nimi, jossa maistui multa ja timotei, siinä oli suolaisella voilla päällystetyn rukiisen leivän aromia ja siinä tuntui toukopellolta poisviskatun kivenmurikan karkeus. Nelilehtinen apila ja talikon piikkiin tarttunut paskakokkare. Maamieskoulu ja keskustapuolue. Kaikki se mitä minulta odotettiin, jo kastajaisissa valmiiksi kirjoitettu ja täyttymättä jäänyt kohtalo.

Oma arvioni: Omintakeinen ja elämänmakuinen nuoren miehen kasvukertomus ja sukutarina, jossa todella maistuu ruisleipä ja tuoksuu multa. Kieli on rikasta ja hersyvä huumori tempaa lukijan mukaansa miellyttävälle matkalle maalta kaupunkiin ja takaisin. Pidin Heikkisen lämminhenkisestä esikoisromaanista todella paljon. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!