1. joulukuuta 2013

Hilkka Ravilo: Terhi

(Myllylahti, 2013)

Jo 16-vuotiaana on Terhin palkallaan osallistuttava vanhempiensa asuntolainan maksuun. Haaveet kampaajakoulusta vaihtuvat työläisen arkeen. 

On 1970-luku ja yliopisto-opiskelijat puuhaavat taistolaista vallankumousta laulamalla työn orjista ja uhoamalla uudesta uljaasta maailmasta, joka koittaa kommunismin myötä.
Ensirakkaus päättyy murhenäytelmään, kotikylää järkyttää Terhin työtoverin murha, vanhemmat kuolevat liikenneonnettomuudessa ja Terhistä tulee pikkusisarensa Annen yksinhuoltaja. Hän kokee kasvatustehtävänsä niin tärkeäksi, että nuoruus jää melkein kokematta ja elämä lähes elämättä, vaikka naapurissa asuu rikkaan talon perijä Juhana, joka on rakastanut Terhiä hiekkalaatikkoiästä lähtien.

Vasta Annen aikuistuessa Terhi huomaa tämän merkinneen hänelle enemmän kuin hän Annelle, ja alkaa vihdoin ottaa kiinni elämästä. Sitten Anne tuo kotiin Terhin nuoruuden murhenäytelmän aiheuttajan, eikä mikään ole enää kuten ennen.

Oma arvioni: Omaperäinen ja moni-ilmeinen kirja, jota lukiessa mietin, onko kyseessä enemmän rakkaustarina kuin dekkari. Kiinnostava kokonaisuus.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!