Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2014.

Jukka Laajarinne: Muumit ja olemisen arvoitus

Kuva
”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut onnelliseksi.” Tuu-tikki, Taikatalvi
M
uumipappa pakenee arjen tuttuutta hattivattien seuraan, Nuuskamuikkunen vaeltaa Yksinäisille vuorille. Muumipeikko muuttuu taikurin hatussa toisenlaiseksi ja joutuu miettimään identiteettiään. Muumi-kirjat pohdiskelevat meille kaikille tuttuja kysymyksiä: Kuka minä oikeastaan olen? Mikä on minun paikkani täällä?
Muumit ja olemisen arvoitus kiinnittää lukijan huomion Tove Janssonin mestarillisten saturomaanien filosofiseen puoleen. Mitä tekemistä muumeilla, Nuuskamuikkusella ja Vilijonkalla on Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren kanssa. Mitä annettavaa heillä on lukijalle, joka painii oman elämänsä peruskysymysten kanssa? Lähde mukaan tutkimusmatkalle – jos uskallat.
Oma arvioni: Muumilaaksosta tuttuja hahmoja tarkastellaan uudesta näkökulmasta – filosofin silmälasein. Mielenkiintoisia ja syvällisiä kirjallisia pohdintoja muun muassa vaikeista valinnoista, olemisen aitoudesta ja ulkopuolisuuden tu…

Arne Nevanlinna: Heta

WSOY, 2014

Kun vuonna 1902 kenraalin leski Gustava Celerius täyttää 70 vuotta, hänen säädynmukaiseen Senaatintorin kotiinsa saapuu hälisevä joukko jälkeläisiä puolisoineen.

Kutsuilla häärii nuori, rampa piika Heta, jolla on merkillinen kyky lukea ajatuksia. Hän saa huomata, että se, mitä ihmiset sanovat, ei aina vastaa sitä, mitä he tarkoittavat. Konventioiden läpi hän näkee herrasväen perimmäiset pyyteet. Kyky on Hetalle lahja ja taakka, joka ohjaa hänen kohtaloaan. Mutta on yksi, jonka ajatuksia Heta ei osaa lukea ja jota hän ei saa mielestään.

Arne Nevanlinnan neljäs romaani nauraa tekopyhyydelle, kritisoi luokkaeroja ja uskoo rajat rikkovan rakkauden voimaan.

Oma arvioni: Tarkkanäköisessä ja tapahtumarikkaassa historiallisessa romaanissa sivistyneistön tyhjää puhetta ja kaavoihin kangistuneita tapoja kuvataan osuvasti. Minua miellyttivät erityisesti kiihkeärytmisiin kerrontaosuuksiin piilotetut sarkastiset dickensmäiset koukut. Tarina vei helposti mukaansa. Oli piristävää lukea menne…

Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos

Kuva
Terävän humoristinen romaani iskee siekailematta uuvahtaneen avioliiton kipupisteisiin.


H
eli Valkonen on epätoivoisesti rakastunut aviomieheensä. Mutta Matin ei tee mieli. Koskaan. Hän vain pelaa tietokonepelejä repsahtaneissa fleece-housuissa. Hartiahieronta on hänestä parasta läheisyyttä. Kun hienovaraisista vihjeistä, kauniista puheista ja hemaisevista asuista ei ole apua, Heli turvautuu suoraan ja yhä suorempaan toimintaan – turhaan. ”Kulta, nyt ei ole hyvä hetki.” Lauhkeasti ja nöyryyttävästi Matti torjuu puolisonsa lähestymiset. Missä vaiheessa hehku lopahti, ja he alkoivat puhua toisilleen kuin potilaat: ”Mites sun niskat?”

Hiljainen makuuhuone johtaa tilanteisiin, joihin Heli ei välttämättä olisi halunnut. Mutta hän ei tahdo kuolla suruun.

Oma arvioni: Härkönen kirjoittaa jälleen suorasukaiseen tyyliinsä, mutta mukana on tälläkin kertaa myös iskevää huumoria. Tämä viihdyttävä, vakava-aiheinen romaani on kaunistelematon kuvaus eräästä avioliitosta – tarina, jonka uskon toimivan…

Katherine Pancol: Kilpikonnien hidas valssi

(Bazar, 2012)


Dan Brown: Kadonnut symboli