20. marraskuuta 2014

Elina Hirvonen: Suojelupäätöksiä

Long Play, 2014

Kun 8-vuotias helsinkiläinen Eerika kuoli kidutettuna sänkyynsä, moni kysyi: miksi lastensuojelu ei tehnyt mitään? Kun poliisi Oulussa kantoi rimpuilevat kaksospojat kotoaan sijoitettavaksi, ihmiset tyrmistyivät: oikeusmurha!

Julkisuudessa lastensuojelulla on kahdet kasvot: viranomaiset joko polkevat vanhempien oikeuksia mielivaltaisesti tai korostavat niitä aivan liikaa ja unohtavat lapsen kärsimyksen. Kirjailija Elina Hirvonen seurasi lastensuojelun arkea Helsingissä. Kävi ilmi, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on koko ajan kiire. Asiakastapaamisiin he lähtevät juosten. Kiireen keskellä he tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsiin ja heidän vanhempiinsa koko loppuelämän. Oikeita ratkaisuja on vaikea tehdä, koska jokainen ratkaisu on jonkun mielestä väärä.

Long Playn neljästoista juttu vie yhden toimistohuoneen kautta syvälle hyvinvointivaltion ytimeen.

Oma arvioni: Lastensuojelu herättää aina tunteita puolesta ja vastaan. Tämä juttu kuvaa kaunistelematta sitä jatkuvan kiireen keskellä tehtävää vaikeaa työtä, jota sosiaalityöntekijät tänä päivänä eri puolilla Suomea tekevät – ja niitä haastavia tilanteita, joihin perheet nykyään syystä tai toisesta ajautuvat.

Valitettavasti lapsen edun turvaamisessa ei aina onnistuta.  Mutta on pelottavaa edes ajatella suojelun ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten tilannetta, jos tätä arvokasta työtä tekeviä ammattilaisten joukkoa ei olisi olemassa. Kunpa vain joskus henkilöstöresurssit saataisiin riittäviksi myös sosiaalityössä ja etenkin lastensuojelussa. Lapset ansaitsevat osakseen arvostusta – niin tänään lapsen oikeuksien päivänä kuin kaikkina muinakin vuoden päivinä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!