25. helmikuuta 2015

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 173 s.



Jäljittelemätöntä Anna-Leenaa, huumorin ja terävien sanojen voimaa. Taistelu latteutta ja laumasieluisuutta vastaan jatkuu. Mitä kaunistelluilla totuuksilla tarkoitetaan? Miksi suomalaisia aina haukutaan? Syyllistäjät, tylyt asiakaspalvelijat ja Suurten Äitien Kerho saavat kyytiä Anna-Leena Härkösen uudessa kirjoituskokoelmassa. Entä miten rentoutua tai järjestää hyvät bileet? Ihana nähä! sisältää myös pornon puolustuspuheen sekä uskollisen ystävyyden määritelmän. Ja tiedoksi kaikille: Nainen ei ole koskaan sopiva. 


Oma arvioni: Nauruhermoja kutkuttavaa suoraa puhetta. 

20. helmikuuta 2015

Johanna Vesikallio: Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 347 s.
Sota-ajan lapsesta tuli Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri, presidenttiehdokas ja kansainvälinen kriisinhallinnan ja ihmisoikeuksien asiantuntija. Elisabeth Rehnin merkittävimmät saavutukset politiikassa tunnetaan ja tunnustetaan, mutta hänen muista elämän vaiheistaan tiedetään hyvin vähän. 

Elämäkerta piirtää kuvan rohkeasta, rakastetusta Lillanista, konkurssin ja aviokriisin kokeneesta neljän lapsen äidistä. Elämäkerta perustuu työtoverien ja ystävien laajoihin haastatteluihin Suomessa ja ulkomailla. Myös perheenjäsenet muistelevat, millaista oli kun äidistä ja isoäidistä tuli kansallinen ja kansainvälinen kuuluisuus. 

Oma arvioni: Lillan on paitsi avoimen rehellinen henkilökuva niin myös kiinnostava läpileikkaus viime vuosikymmenten politiikkaan sekä lähellä että kaukana. 















KIRJA-ARVIO: Christoffer Carlsson: Varjot

Kustantaja: Johnny Kniga
Julkaisuvuosi: 2014
Ruotsinkielinen alkuteos: Den osynlige mannen från Salem 
Suomentanut: Tarja Lipponen
Sivumäärä: 325 s.
 

Varjot on Christoffer Carlssonin romaanisarjan vahva, kohuttu ja kehuttu aloitus. Sen päähenkilönä on nuori tukholmalaispoliisi, Leo Junker, jonka parhaasta lapsuudenystävästä on traagisen onnettomuuden jälkeen tullut hänen pahin vihollisensa.

Junkerin elämä muuttuu totaalisesti, kun hänen kotitalonsa alakerrassa nuori nainen joutuu murhatuksi. Nainen ei olekaan vain joku narkkari, ja pian Leo huomaa olevansa pääepäilty. Alkaa todella hengenvaarallinen kujanjuoksu menneisyyden varjoihin.

Kyseessä on kutkuttavan jännittävä kasvukertomus, suuri arvoitus. Enpä ihmettele kirjasta lausuttuja ylisanoja. Odottelen jatkoa suorastaan malttamattomana.


11. helmikuuta 2015

Silvia Avallone: Teräs

Kustantaja: Minerva
Julkaisuvuosi: 2014
Italiankielinen alkuteos: Acciaio 
Suomentanut: Taru Nyström 
Sivumäärä: 427 s.

Romaanin tapahtumapaikka, toscanalainen rannikkokaupunki Piombino, on kuihtuvan terästehtaan ympärillä kohoavien vuokrakasarmien maailma. Horisontissa siintää Elban lomasaari, kuin lupauksena paremmasta elämästä.

Kolmetoistavuotiaat sydänystävät Anna ja Francesca kasvavat naisiksi ankeassa ja väkivaltaisessa ympäristössä, jota kansoittavat syrjäytyneet perheet, huumekaupan pikkutekijät, osa-aikavarkaat, terästyöläiset, tyhjäntoimittajat ja paosta haaveilevat nuoret.

Annan ja Francescan ystävyyteen mustasukkaisuus ja väärin ymmärretyt tunteet tekevät särön. Omanlaistaan draamaa käy läpi Annan komea mutta turhautunut isoveli Alessio, joka työskentelee päivät pitkät tulikuumassa terästehtaassa eikä keksi vapaa-aikanaan kovin mielekästä tekemistä.

Silvia Avallone maalaa värikkään freskon koko naapurustosta, jota uhkaa toimeentulon menetys. Vahva tarina, koskettavat henkilöhahmot ja Silvia Avallonen kaunis, sensuelli kieli tekevät teräksestä unohtumattoman lukuelämyksen.

Oma arvioni: Teräs on nuoren kirjailijan (s. 1984) hieno ja vahva esikoisromaani. Teos ei ole matkailumainos Italiasta, vaan jotakin ihan muuta. Se on yhteiskuntakriittinen kuvaus työväenluokan elämästä ja rakkaudesta. Teoksen kesäinen tunnelma saa lukijan kaipaamaan jo suloista suvea.  

8. helmikuuta 2015

Jari Järvelä: Särkyvää

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 221 s.


”Kaikkien elämässä on ratkaiseva hetki. Tienristeys. Tämä oli minun.”

Kun on yrittänyt polttaa kotitalonsa, jossa vaimo ja lapset nukkuvat, on parasta hypätä lähimmän menopelin rattiin – joka tässä tapauksessa löytyy vuoden 1977 Lada 1200L:stä – ja painaa kaasu pohjaan.

Teemu on lihava keski-ikäinen mies, joka kuuluu riskiryhmään muutenkin kuin painonsa puolesta: hän on päättänyt tehdä itsemurhan. Koko elämänsä Teemu on pyrkinyt täyttämään muiden toiveet ja odotukset, mutta itse hän ei ole juuri saanut ymmärrystä osakseen. Siinä missä hän on nähnyt tähden, vaimo on nähnyt mädäntyneen omenan, siellä missä Teemu on tuntenut tuulahduksen suomalaisen yleisurheilun kulta-ajalta, muut ovat haistaneet vain roskikseen kelpaavat virttyneet satiinisortsit.


Nyt Teemu matkaa kohti Espanjaa aikomuksenaan päättää päivänsä miehekkäimmällä mahdollisella tavalla: antautumalla sonnien seivästämäksi Pamplonan kujilla heinäkuisessa härkäjuoksussa. Pelkääjänpaikalla istuu pitkänhuiskea liftarityttö ja takakontissa lojuu pahvilaatikko, joka pitää sisällään koko hänen elämänsä, kaikki ne hetket jotka ovat tehneet hänestä  hänet.

Oma arvioni: Omintakeinen matkakertomus, jossa kuljetaan samanaikaisesti menneessä ja kohti tulevaa. Itseironiaa ja huumoria ei tästä tragikoomisesta romaanista puutu. Järvelän uusinta teosta voi suositella etenkin kaikille parisuhteessa eläville, mutta sopii se toki luettavaksi sinkuillekin.