30. kesäkuuta 2015

Roman Schatz: Voi maamme, Suomi















Kustantaja: Johnny Kniga

Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 300 s.

Kansallisten ajatustottumustemme riemukkaita ristikuulusteluja.


Kuinka Suomi aikoo pelastaa Euron? kysyi Saksan radion toimittaja Roman Schatzilta kesällä 2013. Tajuavatko suomalaiset, kuinka kusessa he ovat?

Roman Schatz on saanut seurata, miten tämä pieni kansa teki perinpohjaisen kurssinvaihdon Idästä Länteen, miten se pikavauhtia vaurastui, ja yritti hampaat irvessä rentoutua cocktailien, lumilautailun ja nettipokerin parissa. Hän on saanut todistaa basilikaruukkujen ja marihuanan, optiomiljonäärien ja prostituution, Big Brotherin ja PopUp-ravintoloiden saapumisen Suomeen. Mutta kuinka meidän käy Nokian jälkeen, kun Putinin Venäjä on naapurina ja uusi uljas Eurooppa on toimintakyvytön sirkus?


Noin 12 Suomea ja suomalaisuutta luotaavaa esseetä. Ennakkoluulottoman isänmaallisesti. Suomeksi ja englanniksi samoissa kansissa. Teoksen kuvittaa Fingerporin läänitaiteilija Pertti Jarla.



Oma arvioni: Hykerryttävän tarkkanäköisiä havaintoja Suomesta ja suomalaisista ennen ja nyt. 



Risto Juhani: Ei tikkua ristiin
















Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2012
Sivumäärä: 245 s.

Komisario Pesonen ja Kapu Kapanen tällä kertaa samalla puolella?

Komisario Paavo Iisakki Pesonen istuu aamukahvilla kaupungin torilla. Sairauslomaa viettävän lonkkatoipilaan seuraksi änkeytyy yllättävä henkilö:  taparikollinen Kapu Kapanen. Kapun asiakin on yllättävä. Hän pyytää vanhalta vainoojaltaan apua.

Viola Kapanen on löytynyt kuolleena joesta, ja aviomiestä epäillään henkirikoksesta. Hän väittää olevansa syytön, kuten aina. Lisäksi uusi syyttäjä on sekoittanut koko poliisitalon, joten päällikkökin alkaa anella komisariota palaamaan ja ottamaan tutkinnan käsiinsä. Pystyykö Pesonen vastustamaan houkutusta – ja jos ei, kuka silloin astuu kenenkin varpaille? Entä mikä on totuus Viola Kapasen kuolemasta?

Oma arvioni: Mukava Pesos-dekkari värikkäine henkilöineen.



29. kesäkuuta 2015

Paul Torday: Ventovieras

















Kustantaja: Atena

Julkaisuvuosi: 2012
Englanninkielinen alkuteos: The girl on the landing
Suomentanut: Jukka Jääskeläinen
Sivumäärä: 315 s.

”Sitä luulee tuntevansa toisen...”


Elisabethilla ja Michaelilla on takanaan kymmenen tylsää aviovuotta. Arkea ovat rikkoneet vain Michaelin suvun metsästysmajalla, joka on Elizabethista karu ja kammottava paikka. Eräällä viikonloppureissulla Michael kiinnostuu maalauksesta, joka esittää vihreäpukuista tyttöä. Matkan jälkeen Elizabeth huomaa miehensä muuttuneen ja rakastuu uuteen Michaeliin – ehkä ensimmäistä kertaa elämässään. Mutta onko Michael enää sama ihminen kuin aiemmin, onko hän jo liiankin jännittävä? Entä kuka on Lamia, jonka nimeä mies kirjoittaa paperiin uudestaan ja uudestaan? 

Brittiläisen yläluokan hillitystä charmista rasistisiin kannanottoihin, vahvasta psyykenlääkityksestä harhoihin ja kummituksiin, rakkaudettomasta avioliitosta välitilaan, jossa jokainen on hetken metsästäjä. Ventovieras on puolisoiden vuoroin kertoma psykologinen avioliittotrilleri, joka järkyttää, jännittää ja jättää piinaavan jäljen. 


Oma arvioni: Eipä tähän oikein lisättävää jää, ettei juoni paljastu liikaa. Kannatti lukea, vaikka aluksi asiaa hieman epäilinkin. 




Karoliina Timonen: Kesäinen illuusioni

















Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 168 s.




Olin alkanut kuvitella, millainen mies saarella asui, ja tänään olin erityisen tietoinen hänestä. Yksinäisyyttä oli kestänyt jo kauan ja helle oli niin loputon.


Kuuma alkukesä Saimaalla. Piiliniemi, pieni yksityinen saariparatiisi, josta keski-ikäinen nainen toivoo löytävänsä kirjoitus- ja mielenrauhaa. Toisella puolella salmea kohoaa jylhä ja autio Variskallio – kunnes eräänä päivänä sen rantaan ilmestyy suuri moottorivene ja kallion päällä olevan huvilan ikkunoissa alkaa iltaisin loistaa kutsuva valo.


Trooppisen kosteat kesäyöt tekevät levottomaksi, ja jännitteiset kohtaamiset saavat suhteet solmuun. Jatkuva helle kuumentaa tunteet ja tekee kaikesta epätodellisen tuntuista. Mitä kukakin haluaa, keneen voi luottaa ja mikä on totta? Kesäinen illuusioni on hienovaraisen latautunut psykologinen trilleri.

Oma arvioni: Erinomaista luettavaa kesälomani ensimmäisenä lähes helteisenä päivänä. Pidin kirjan arvoituksellisuudesta. Lukulampun kesäkirjahaasteeseen tämä helteinen kirja sopii mainiosti Kirja, jossa on kesä -lukuehdolla. 

28. kesäkuuta 2015

Belinda Bauer: Kadonneet lapset
















Kustantaja: Karisto

Julkaisuvuosi: 2013
Englanninkielinen alkuteos: Finders Keepers
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivumäärä: 522 s.

Teini-ikäinen Jess Took jää vain hetkeksi yksin autoon, mutta se riittää sieppaajalle. Jäljelle jää vain käsin kirjoitettu lappu: ”Te ette rakasta häntä.”

S
ama teksti löytyy yhä uudelleen, kun lisää lapsia katoaa. Ei selityksiä, ei lunnasvaatimuksia. Keskellä pelon ilmapiiriä Jessin ikätoveri ja Bauerin aiemmista romaaneista tuttu Stephen rakastuu ensi kertaa elämässään, ja hetkeksi kaikki muu unohtuu – kunnes uhmakas pikkuveli asettuu sieppaajan syötiksi ja kauhun hetket alkavat.

Oma arvioni: Hiuksia nostattavaa jännitystä alusta lähtien tarjoava dekkari. Bauer jatkaa tutulla koukuttavalla tyylillään. Lukulampun kesäkirjahaasteeseen tämä kirja sopii tiiliskiveksi eli paksuksi kirjaksi.



27. kesäkuuta 2015

Elina Reenkola: Nainen ja häpeä
















Kustantaja: Minerva

Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 244 s.


M

istä kumpuaa se häpeä, joka aiheuttaa tuskaa ja vaatii olemaan toisenlainen, jotta tuntisimme kelpaavamme? Elina Reenkola kartoittaa kirjassaan asiantuntevasti häpeän eri ulottuvuuksia, syitä ja ilmenemismuotoja sekä kertoo, miten edetä itsensä hyväksymisen tiellä. 



Lievänä häpeä on suojeleva voima, edellytys kulttuurin muodostumiselle ja toisten huomioimiselle. Vahva häpeä kuitenkin lamaannuttaa ja tuottaa ihmiselle kärsimystä.

Häpeä herää sisäisenä ristiriitana minän ja ihanteiden välillä. Ihminen kokee, ettei ole hyväksytty ja rakastettu sellaisenaan. Pelko avuttomuuden, vajavaisuuden ja likaisuuden paljastumisesta rajoittaa ja ahdistaa. Aran ja intiimin minuuden paljastaminen on hävettävää.


Häpeän voittamiseksi on tärkeä tutustua omiin vastenmielisiksi koettuihin puoliin ja ottaa tämä "sisäinen sammakko" omakseen. Kun oppii hyväksymään itsensä armollisesti myös heikkona ja vajavaisena, ei tarvitse piiloutua ja kätkeä minuuttaan.


Oma arvioni: Ajatuksia herättävä tietokirja häpeästä. Suosittelen kaikille niille, jotka ovat joskus hävenneet esimerkiksi ulkonäköään tai kärsivät vaikkapa esiintymisjännityksestä. 







Rauno Vääräniemi: Rutinoff

Kustantaja: Pilot-kustannus
Julkaisuvuosi: 2003
Sivumäärä: 191 s.

Kirjan päähenkilö, Rutinoffin kuski, on noin 35-vuotias perintörahojaan kuluttava, työssä käymätön ja autoiluun  hurahtanut mies. Hänellä on maailman paras auto, eli Rutinoff. Kaikki muut autot ovat hänen mielestään korvikeautoja ja suoranaisia haittoja liikenteessä. Rutinoffin kuski seuraa autoiluun hurahtaneiden ihmisten elämää 

Kirjassa syynätään korvikeautoja sillä silmällä, että voisiko niistä olla korviketta Rutinoffille? Vaikka ajallisesti Rutinoff-kirjan tekstit ovatkin jo hieman retroa, kirja peilaa kuitenkin osuvasti huumorin keinoin ihmisiä autoilun parissa. Kirjaa oli mahdotonta lukea vähintäänkin hymähtelemättä. 

26. kesäkuuta 2015

Cecilia Samartin: Los Peregrinos















Kustantaja: Bazar

Julkaisuvuosi: 2015
Englanninkielinen alkuteos: Los Peregrinos
Suomentanut: Tiina Sjelvgren
Sivumäärä: 361 s.

Unohtumaton tarina rohkeudesta, ihmeisiin uskomisesta ja rakkauden voimasta

Jamilet ja herra Peregrino makaavat koomassa Santiago de Compostellan sairaalassa dramaattisen tulipalon ja murhayrityksen jälkeen. Rosa, Carmen, Eddie ja Tomas eivät voi muuta kuin odottaa. 

Helpottaakseen heidän kaikkien tuskaa Rosa turvautuu tarinoiden parantavaan voimaan. Legenda Sinisestä ruususta kuljettaa kuulijat kauas menneisyyteen, joka liittyy odottamattomalla tavalla Jamiletin tulevaisuuteen ja Rosan menneisyyteen.

Los Peregrinos päättää Cecilia Samartinin suositun trilogian, jonka aiemmat osat ovat romaanit Señor Peregrino ja La Peregrina.
Oma arvioni: Upean trilogian hieno päätös. Tässä on todennäköisesti sellainen trilogia, jonka tulen lukemaan jossain vaiheessa uudestaankin – ja nimenomaan kaikki kolme kirjaa peräkkäin, ilman turhia taukoja. 




Anders de la Motte: Kupla
















Kustantaja: Otava

Julkaisuvuosi: 2015
Ruotsinkielinen alkuteos: Bubble
Suomentanut: Maija Kauhanen
Sivumäärä: 473 s.

Hengästyttävä viimeinen osa koukuttavassa Peli-trilogiassa. HP luuli paenneensa Peliä. Hän oli väärässä.

Ennemmin tai myöhemmin kaikki kuplat puhkeavat.



K
uusi kuukautta sitten HP tapasi Pelinjohtajan ja sai tehtävän. Sen jälkeen hän on tehnyt kaikkensa piiloutuakseen, mutta on varma, että valvovat silmät seuraavat häntä kaikkialle. HP tuntee olonsa entistä vainoharhaisemmaksi ja tajuaa, että hänen on suoritettava vielä yksi viimeinen tehtävä. 

Poliisista lähtenyt Rebecca tekee uraa PayTagin kasvavassa IT-imperiumissa. Samaan aikaan kun Tukholma jälleen kerran valmistautuu prinsessahäihin, ajautuvat sisarukset yhä pahemmin törmäyskurssille.


Jos todellisuus on pelkkää peliä, miten voi erottaa ystävän vihollisesta? Vai onko vihollinen lopulta sittenkin ystävä – hyvin läheinen ystävä?


Oma arvioni: Kaiken kaikkiaan jännittävä ja hieman erilainen trilogia. Uskallan sanoa niin, vaikka toinen osa, Lume onkin jäänyt itseltäni välistä lukematta. No, en millään malttanut olla tarttumatta tähän kolmanteen osaan, kun sen kirjastosta satuin löytämään. Suosittelen kuitenkin aloittamaan lukemisen Pelistä. Muussa tapauksessa lukija tuntee helposti olevan ihan pihalla. Kupla tarjosi yllätyksiä sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita loppuun asti. 





24. kesäkuuta 2015

Michael Hjorth & Hans Rosenfeldt: Mykkä tyttö















Kustantaja: Bazar

Julkaisuvuosi: 2015
Ruotsinkielinen alkuteos: Den stumma flickan 
Suomentanut: Jaana Nikula
Sivumäärä: 437 s.


Psykologisesti koukuttava trilleri!

C
arlstenin perhe löytyy julmasti murhattuna kodistaan Torsbyssä. Äiti, isä ja kaksi pikkupoikaa on ammuttu lähietäisyydeltä haulikolla. Kriminaalipsykologi Sebastian Bergman ja henkirikosyksikkö kutsutaan tutkimaan tapausta.

Pian pääepäilty löytyy samalla murha-aseella ammuttuna. Tutkinta mutkistuu lisää, kun käy ilmi, että perheen murhalla on silminnäkijä. Kymmenvuotias Nicole-serkku on ollut vierailulla ja lähtenyt pakoon läheiseen metsään.

Vakavasti traumatisoitunut Nicole on kriminaalipsykologi Sebastian Bergmanin uran haastavimpia tapauksia, eikä vähiten sen vuoksi, että lapsi herättää Bergmanissa muistot perheestä, jonka hän on menettänyt kauan sitten. Henkirikosyksikön on pantava kaikki taitonsa peliin tapauksen selvittämiseksi.


Oma arvioni: Kirja, joka oli pakko lukea lähes yhdellä istumalla. Tämä tiukasti otteessaan pitävä teos jatkoi siis sarjan aiempien osien, Mies joka ei ollut murhaaja ja Oppipoika, tapaan koukuttavaa kerrontaa. Tulipa huomattua sekin, että sarjan kolmas osa eli Tunturihauta on jäänyt välistä lukematta. Sarja sopii erinomaisesti psykologisesta jännityksestä pitäville. 

23. kesäkuuta 2015

Mari Jungstedt: Viimeinen näytös
















Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015
Ruotsinkielinen alkuteos: Den sista akten
Suomentanut: Emmi Jäkkö
Sivumäärä: 317 s.


Visbyssä vuosittain pidettävä yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, Almedal-viikko, saa karmean lopun, kun toimittaja Erika Malm löytyy murhattuna hotellihuoneestaan. Ärhäkällä keskustelutoimittajalla on riittänyt vihamiehiä: tutkinnassa löytyy uusnatsien uhkailukirjeitä, mutta myös viitteitä salaisesta suhteesta avioliiton ulkopuolella. Komisario Anders Knutas metsästää johtolankoja, vaikka hänen oma elämänsä on melkoisessa solmussa.

Samaan aikaan idyllisessä Romassa kesäteatteri esittää Shakespearen Loppiaisaattoa täysille katsomoille. Eräs teatteriseurueen jäsen herättää intohimoja, jotka uhkaavat kärjistyä. Kenelle koittaa viimeinen näytös?


Oma arvioni: Teos piti lukijansa tiukasti otteessaan heti alusta alkaen. Tuttua ja taattua Jungstedt –jännitystä. Kirjaa voi suositella lämpimästi kesäistä dekkaria etsiville. 




22. kesäkuuta 2015

Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti















Kustantaja: WSOY

Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 328 s.


Vera pujottelee Jaskan käsivarren alle. Se on runko, joka pitää kaadetut pöllit paikoillaan, estää niitä vierimästä pinosta pois.

Venäläinen Vera on lähtenyt maasta, missä kaikki on kaupan ja saapunut Karkulahden taloon Jaskan vaimoksi. Sodan kokenut Elisabet ei olisi toivonut ryssää miniäkseen. Jaska kompuroi kahden naisen ja tahdon välissä, tytär Anna elää Disney-saduissa, ja nurkissa häärii Velipuoli, joka ei puhu mitään mutta näkee kaiken.

Molemmat naiset ovat jättäneet taakseen jotakin, mistä on parempi vaieta. Rakkaus ja syyllisyys, kielletyt tunteet ja menneisyyden salattu häpeä lymyävät Karkulahden rapistuneissa nurkissa. Vera ja Elisabet eivät valinneet toisiaan, mutta ilman toistensa hyvää tahtoa he eivät voi elää. 


Oma arvioni:Voimakas ja lyyrinen tarina, romaani kielletyistä tunteista, rakkaudesta, surusta ja yksinäisyydestä. Ja aarteesta, joka on mahdollista löytää, kun päästää syyllisyydestä irti. Kielelliseltä ilmaisultaan rehevä ja aiheeltaan rehellisen karu kirja ei päästänyt lukijaansa helpolla. Kaiken kaikkiaan varsin vaikuttava lukuromaani. 



21. kesäkuuta 2015

Marianna Kurtto: Rottakuningas













Kustantaja: WSOY

Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 91



Rottakuningas johdattaa evoluution kummajaisten äärelle. Kurton runot saavat lukijan pohtimaan elämän keskeisiä kysymyksiä tuodessaan eteemme kuolemattomien meduusojen miljoonien vuosien muistin, millin mittaisten karhukaisten kyvyn selviytyä missä tahansa olosuhteissa, ydinräjähdysten yli, avaruudessa, absoluuttisen nollapisteen lämpötilassa.

Kokoelmassaan Kurtto muistuttaa muurahaisista, jotka elävät tietokoneiden näppäimistöjen alla ja leviävät paraikaa Yhdysvalloissa. Hän kuvaa frisbeemäisesti lentäviä käärmeitä ja merkillistä rottakuninkaaksi kutsuttua ilmiötä, jossa rotat takertuvat hännistään vyyhdeksi ja muodostavat kruunumaisen patjan.

Rottakuningas-ilmiö on havaittu vain muutaman kerran ja se saattaa olla myytti, mutta kaikki muu Kurton runoissa on tieteellisesti tutkittua faktaa. Rottakuningas on Marianna Kurton viides runokokoelma.

Oma arvioni: Vaikka kokoelman runoilla on syvällistä sanottavaa, tämäntyyppinen ja jotenkin vaikeaselkoinen lyriikka ei minua sytytä. 

Eija Jansson: Petos peilistä katsoo















Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 261 s.

"Petos peilistä katsoo" on Eija Janssonin (s. 1954) kahdeksas rikoskirja, mukaansa tempaava tarina sisarkateudesta ja sen seurauksista.

E
lämän katkeroittama Saila kuulee yllättäen olevansa kaksonen. Mieltä myrkyttää paitsi ajatus menetetystä sisaruudesta, myös tieto siitä, että sisko on annettu lapsettomalle pariskunnalle, joka on tarjonnut lapselle kaiken sen, mistä hän itse on jäänyt paitsi. Saila selvittää sisarensa yhteystiedot ja lähtee vierailulle, jolta hän ei aio palata takaisin. Hän haluaa osansa sisaren saamasta hyvästä, mieluiten kaiken.

Toisaalla kemiläinen komisario Palosaari joutuu selvittelemään hukkuneen naisen tapausta. Tutkinnan aikana rikosylikonstaapeli Tarja Anttonen katoaa. Ehtiikö Palosaari pelastaa alaisensa? Entä hukkunut nainen, onko hän sittenkään se, joka hänen oletetaan olevan?

Oma arvioni: Tiheätunnelmainen kotimainen psykologinen jännitysromaani, jossa arvoitus ratkesi vasta viimeisillä sivuilla. Kirjassa oli kesä, joten siinä Lukulampun kesäkirjahaasteeseen sopiva kriteeri tälle kirjalle. Täytyypä tutustua Janssonin aiempaan tuotantoon. 

20. kesäkuuta 2015

Jari Nissinen: Paha mieli
















Kustantaja: LIKE

Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 318 s.


Hyytävä narsistisen mielen kuvaus, josta versoo veret seisauttava romaani Bret Easton Ellisin hengessä. 


Nuori näyttelijä nousee komeetan lailla parrasvaloihin. Äkkiä kaikki on mahdollista. Mutta kuuluisuudella, rahalla ja ihmisillä on hänelle vain välinearvoa. Hänellä on missio: luoda taideteos, joka kohottaa taiteen täysin uudelle tasolle. Hän ei salli minkään tai kenenkään astua päämääränsä toteutumisen tielle. 

Oma arvioni: Taitavasti kirjoitettu, kielikuvilla leikittelevä esikoisteos, joka jätti asioita sopivasti myös lukijan mielikuvituksen varaan. Narsismista aika paljon lukeneena ja teemaan jotenkin kyllästyneenä oletin, etten pitäisi kirjasta. Kirjan alussa tuntui siltä aika vahvastikin, mutta tavoilleni uskollisena jatkoin lukemista – ja hyvä niin. Kaiken kaikkiaan lukuelämys oli varsin vahva. 

Milla Paloniemi: Kiroileva siili 3










Kustantaja: Sammakko
Julkaisuvuosi: 2009
Sivumäärä: 96



K
iroileva siili on entistäkin muhkeampi! Kolmosalbumi sisältää aiempaa enemmän räväköitä strippejä jo tutuksi käyneen siiliporukan elämästä. Mullistuuko Kiroilevan siilin maailma kun se on kiepsahtanut selälleen? Mitä tapahtuu kun kaupunkilaissiili saapuu liehittelemään ”varattua” maalaisneitoa? Entä mitä kuuluu Antille, muorille ja city-siilille?

Oma arvioni: Jo tutuksi tulleen siiliporukan piikikästä puuhaa :D

19. kesäkuuta 2015

Risto Vuorinen: Ei hymy hyyry. Pakinoi Turu murttel







Kuvittanut: Kari Puumalainen
Kustantaja: Turkuseura
Julkaisuvuosi: 2007 
Sivumäärä: 135 s.


K
irjas o 43 uutta, hyväl huumoril klaserattu murrejuttu. Joku voi sanno, et ei se ny iha noi menny. Mut ei passa olla tosissas. Kaik jutut tartte otta, nii ettei hymy hyyry. 

Oma arvioni: Ei hyytyny hymy ei =)

18. kesäkuuta 2015

Patrick Modiano: Jotta et eksyisi näillä kulmilla
















Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Suomentanut: Lotta Toivanen
Ranskankielinen alkuteos: Pour que tu ne te perdes pas dans le quartier
Sivumäärä: 136 s.

Onko kadonneen ajan etsiminen turhaa - tai edes mahdollista?

Nobel-palkittu Patrick Modiano vie lukijansa muistin sumearajaiseen valtakuntaan. Vanha osoitekirja sysää liikkeelle matkan halki kolmen aikakauden.

Kirjailija Jean Daragane saa puhelun, joka nostaa muistin syövereistä esiin tärkeän muiston lapsuudesta. Menneisyyden mysteerejä selvittäessään Daragane saa huomata, ettei ole helppoa laatia omasta elämästään johdonmukaista kertomusta.


Patrick Modiano kiteyttää: "Jotta omasta elämästään voisi luoda kirjallisen teoksen, siitä täytyy minun nähdäkseni yksinkertaisesti uneksia – unikuvissa muisti ja mielikuvitus sekoittuvat toisiinsa."


Oma arvioni: Vähäeleinen ja unenomainen kerronta vievät lukijan ikääntyneen kirjailijan lapsuusmuistoihin. Mutta, mitä on oikeasti tapahtunut, ja mikä on pelkkää kuvitelmaa, on lähes mahdotonta tietää. Miellyttävä, "pariisilainen" lukuelmämys. 




12. kesäkuuta 2015

Tommy Hellsten: Kun uskot unelmiisi, alat kasvaa niitä kohti














Kustantaja: Minerva

Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 151 s.

Tunnetun terapeutin syvällisiä ja oivaltavia ajatuksia elämästä.


Rohkeus elämänmuutokseen kasvaa hiljaisessa, levollisessa läsnäolossa. Vauhtia pitää hidastaa eikä lisätä. Tommy Hellsten rohkaisee ottamaan oman elämän tosissaan. Kun rohkenee uskoa unelmiinsa, väistämätön tapahtuu ja ne alkavat pikkuhiljaa toteutua. Kirjan tekstit ovat syntyneet päivittäisissä mietiskelyhetkissä. Teksteistä huokuu vuosien kokemus terapiatyöstä, itsensä ja toisten ihmisten kohtaamisesta.

Kirja on kuvitettu Tommy Hellstenin omilla tuokiokuvilla.

”Elämässä on kyse muutoksesta, ei perille pääsemisestä. Muutos jatkuu ja sen tulee jatkua läpi elämän, sillä se on elämän luonne. Sellaista elämä on, jatkuvaa matkustamista, jatkuvaa kasvamista, jatkuvaa tulemista siksi, mikä syvällä sisimmässään on.”


Oma arvioni: Kaunis, inspiroiva ja rohkaiseva kirja.

11. kesäkuuta 2015

Elaine N. Aron: Erityisherkkä ihminen















Kustantaja: Nemo

Julkaisuvuosi: 2013
Englanninkielinen alkuteos: The Highly Sensitive Person
Suomentanut: Sini Linteri
Sivumäärä: 246 s.

Onko sinulla voimakas ja vilkas mielikuvitus?

Pidätkö ajoittaista yksinoloa yhtä välttämättömänä kuin hengittämistä?
Ovatko kovat äänet, kirkkaat valot tai ihmispaljous sinulle usein liikaa?
Pitävätkö muut sinua ”ujona” tai ”herkkänä”?


Erityisherkällä ihmisellä on rikas sisäinen maailma, ja hän eläytyy voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Monet erityisherkät ovat tarkkanäköisiä, intuitiivisia ja älykkäitä, mutta he saavat helposti liiallisen latauksen hälystä, kiireestä sekä muista ihmisistä. Ylilatautuneena herkkä ihminen voi ahdistua, sulkeutua tai poistua paikalta, minkä perusteella muut saattavat tulkita hänen olevan ujo, vaativa, herkkänahkainen tai poissaoleva. 

Psykoterapeutti Elaine Aron kehitti termin highly sensitive person (HSP) eli erityisherkkä ihminen kuvatakseen ihmisiä, jotka reagoivat tavallista herkemmin ulkoisiin ärsykkeisiin. Tällaisia ihmisiä arvioidaan olevan noin viidennes väestöstä. Ilmiötä ja sen eri osa-alueita on kuvattu muun muassa nimillä tunne- ja aistiherkkä, aistiyliherkkä sekä kuuloherkkä.

Tässä kirjassa Aron opastaa voittamaan tai välttämään ylilatautumisen tunteen, kasvattamaan itseymmärrystä ja kääntämään taipumuksen eduksi. Hän kertoo erityispiirteen vaikutuksista lapsuuteen, sosiaalisiin suhteisiin, rakkauselämään, uraan sekä alttiuteen taiteelle ja henkisyydelle. Aron antaa ohjeita myös erityisherkän ihmisen työnantajille, opettajille ja heitä eri tilanteissa kohtaaville hoitoalan ammattilaisille.


Oma arvioni: Tämä kirja on varsin informatiivinen. Ja mikä yllättävintä, tekstiä lukiessa saattaa hyvinkin löytää itsensä, vaikka ei olisi aiemmin ajatellut olevansa erityisherkkä. Onneksi kirja osoittaa sen, että kyseessä on ominaisuus, jonka voi kääntää edukseen, eikä vika, josta on keinolla millä hyvänsä päästävä eroon.

Ja erityisherkkyyskin ja sen vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Suosittelen kirjaa todella lämpimästi kaikille erityisherkille ihmisille ja heidän läheisilleen. Eikä tämän kirjan lukeminen olisi pahitteeksi opettajillekaan, sillä todennäköisyys erityisherkkyyden omaavan oppilaan tai opiskelijan kohtaamiseen työssä on varsin suuri. Teoksen lukeminen avartaa ajattelua ja korjaa erityisherkkyyteen liittyviä virheellisiä käsityksiä. Pikalukua ei tämän kirjan kohdalla todellakaan kannata harrastaa – teos kannattaa lukea hitaasti ja perusteellisesti pohdiskellen.

Lukulampun kesäkirjahaasteesta tämän kirjan kohdalle osui ja upposi ”Kirja, joka tekee minulle hyvää” –lukuehto. Kirjan lukeminen kun auttoi minua ymmärtämään entistä paremmin itseäni ja tapaani reagoida erilaisissa tilanteissa. 



10. kesäkuuta 2015

Herman Koch: Lääkäri















Kustantaja: Siltala
Julkaisuvuosi: 2013
Hollanninkielinen alkuteos: Zomerhuis met zwembad
Suomentanut: Sanna van Leeuwen
Sivumäärä: 447 s.

 Y
leislääkäri Marc Schlosser on tehnyt hoitovirheen, jonka vuoksi yksi hänen potilaistaan, kuuluisa näyttelijä Ralph Meier, on kuollut. Marc joutuu vastaamaan hoitovirheestään valvontalautakunnalle, mutta ei ole asiasta ollenkaan huolissaan, sillä lääkäripiireissä kaikki tuntevat toisensa. Luvassa on varoitus tai korkeintaan hyllytys pariksi kuukaudeksi.

Mutta oliko se sittenkään hoitovirhe? Olihan Marcilla kana kynittävänä potilaansa kanssa, sillä Ralph oli osoittanut hiukan liikaa mielenkiintoa Marcin Caroline-vaimoa kohtaan. Vai liittyikö hoitovirhe tapahtumiin Meierin pariskunnan kesähuvilalla, jonne Schlosserin perhe oli kutsuttu viettämään lomaa? Lääkäri on jännittävä kertomus koston oikeutuksesta ja rajojen ylittämisestä silloin, kun oikeutta ei voida käydä tavanomaiseen tapaan.

Oma arvioni: Kirjassa yhdistyy taidokkaasti tarkka psykologinen ihmiskuvaus, jännittävät tarinankäänteet ja osuva huumori. Kertomuksen moraaliset kysymykset jäävät askarruttamaan mieltä vielä pitkään lukemisen jälkeen. Kirja sekä nauratti että kauhistutti. Kirjaa voi luonnehtia siis näennäisen kepeäksi kesäkirjaksi – ja vieläpä varsin koukuttavaksi sellaiseksi. Erinomaista luettavaa arvoituksellisista kirjoista pitäville. Kannattaa varmasti tutustua myös Illalliseen





6. kesäkuuta 2015

Hanna Tuuri: Ranta















Kustantaja: Otava

Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 285 s.


Ranta ei ollut päästänyt Norasta irti. Se huusi Noran sisällä lokkien ja kuohujen ja luodetasangon äänellä, kutsui ja vaati tulemaan kunnes Nora noudatti käskyä


T
iheätunnelmainen romaani kolmesta lapsuudentoverista ja menneisyydestä, joka ei päästä heitä otteestaan. 



Oma arvioni: Irlantiin sijoittuva Ranta on vahva tarina, jossa vallitsee tuulinen ja usvainen tunnelma. Kirjan kieli on kaunista, tosin joissakin tilanteissa vähemmän olisi kuitenkin enemmän. Samaa voisi sanoa myös näkökulmista, joita tässä teoksessa oli – mielestäni jopa lian monta. Kaikesta huolimatta kysymyksessä on hieno kertomus, johon kannattaa tutustua, jos kaipaa luettavakseen jotakin pureskelua vaativaa. 


Lukulampun kesäkirjahaasteeseen tämä kirja ”osallistuu” ns. bonusehdolla, joka on tässä tapauksessa seuraava: suomeksi kirjoitettu ulkomaille sijoittuva kirja.

2. kesäkuuta 2015

Mehmet Murat Somer: Gigolomurha
















Kustantaja: Schildts & Söderströms

Julkaisuvuosi: 2014
Turkinkielinen alkuteos: Jigolo Cinayeti
Suomentanut: Tuula Kojo
Sivumäärä: 292 s.



K
irjan nimetön päähenkilö, päivisin tietokonehakkerina toimiva transvestiittiklubin omistaja, on syvästi masentunut yllättäen päättyneestä suhteestaan. Hätiin saapuu tomeran isosiskon korvike, niin ikään naiseksi pukeutuva, kookas ja rääväsuinen Tupsu, joka ottaa heti ohjat käsiinsä. Kun Tupsu tutustuttaa ystävänsä Haluk Pekerdemiin, kuolettavan komeaan, naimisissa olevaan lakimieheen, veri alkaa jälleen virrata suonissa. Kaiken lisäksi Halukin sukulaista epäillään minibussikuskin murhasta, eikä mikään toki vedä vertoja amatöörietsivän hommille – paitsi ehkä jumalainen Audrey Hepburn.

Oma arvioni: Gigolomurha on hieman erilainen dekkari. Se vie lukijan värikkään ja omaleimaisen henkilögalleriansa matkassa Istanbulin yöhön ja sen alamaailmaan. Jännittävä murhamysteeri päättyy etenkin Agatha Christielle tyypilliseen loppunäytökseen, jossa kaikkiin kysymyksiin lopulta vastataan. Kirja tarttui käteeni kirjaston hyllyltä ihan sattumalta (Lukulampun kesäkirjahaaste, kohta 7). Olen lukenut sekä tätä parempia että huonompia dekkareita. Tätä voisi suositella vaikkapa pohjoismaisiin dekkareihin kyllästyneille – joihin en tosin itse lukeudu.