Aki Ollikainen: Musta satu

Kustantaja: Siltala
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 157 s.

U
itin kättäni lähteessä. Tuntui kuin veden mustuus olisi lähtenyt kohoamaan sormiani pitkin, ylös käsivartta, se imeytyi ja levisi verenkierron mukana ympäri kehoani. En silti saanut nostetuksi kättäni lähteestä. Katselin kuvajaistani ja äkkiä vedenpintaan kuvani taakse ilmestyi tumma hahmo. Olin kaatua säikähdyksestä lähteeseen.
”Helvetti”, parahdin.
”Sitä samaa”, käheä ääni vastasi.

Oma arvioni: Musta satu on synkänkaunis romaani hajoamisesta yksilön, perheen, sukupolvien ketjun ja yhteiskunnan tasolla. Se osoittaa, että menneisyys muovaa meitä tavalla tai toisella, halusimme tai emme. Ja jokaisen ihmisen sisältä löytyy oma Tattarisuo eli pimeä kohta, johon mahdollisesti uppoaa tai josta kenties jonakin päivänä nousee mittaamattomien aarteiden arkku. Romaanin kieli on kaunista. Vaikka kirja on sivumäärässä mitattuna pieni, kertomus on kuitenkin suuri ja monitasoinen. Musta satu li vaikuttava lukuelämys, joka valikoitui Lukulampun kesäkirjahaasteeseen nimensä perusteella täyttäen ”Kirja, jonka nimessä on oma nimeni”-lukuehdon.