31. heinäkuuta 2015

Erik Axl Sund: Lasiruumiit

















Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015 
Ruotsinkielinen alkuteos: Glaskroppar
Suomentanut: Kari Koski
Sivumäärä: 411 s.

Tästä pimeästä on vain yksi ulospääsy

”Kaulan ympäri on kierretty kolme kierrosta pianonkieltä. Hän katsoo kelloaan, neljä minuuttia yli seitsemän, ja ottaa sitten esiin keltaiset korvalappustereot. Musiikin täytyy peittää alleen kaikki muut äänet.”

R

uotsia ravistelee nuorten itsemurha-aalto. Ainoa yhteinen nimittäjä kuolleiden välillä on bändi, Nälkä.

Kun rikospoliisi Jens Hurtig alkaa tutkia tapauksia, paljastuu kammottava alakulttuuri, maanalainen todellisuus, jossa taide ja kuolema ovat yhtä.

Oma arvioni: Odotin tältä kirjalta paljon, onhan tämän kirjan takana sama parivaljakko kuin Varistyttö –trilogiassa, jonka päätösosa odottaa edelleen lukuvuoroaan. Tämä uuden sarjan aloitusosa vaikutti aluksi varsin sekavalta. Hyvän ja pahan välinen raja on varsin häilyvä – mutta sitähän se on myös oikeassa elämässä. Kirjan juoni on sävyltään varsin pimeä. Inhon väristyksiä aiheuttavat yksityiskohdat yhdistyvät kutkuttavalla tavalla tarinan inhimillisiin ja jopa herkän kauniisiin piirteisiin. Mielestäni kokonaisuus ei kuitenkaan yltänyt Varistytön tasolle. Mutta nähtäväksi jää, muuttuuko mieleni jatko-osien myötä.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!