Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2016.

Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään

Missä vaiheessa pimeästä tulee hämärä?
Kaupunki oli täynnä legendaarisia houkutuksia: korkealle mustan veden ylle käkättäen selkänsä köyristäviä siltoja, kiiltäviä moottoriteitä kahden riemukkaan kallioleikkauksen välissä tai köysitehdas, jonka tuotteet olivat lopettaneet monen muunkin haikailevan elämän. Keinoja kyllä löytyi, kunhan saisin rohkeuteni rippeet kerättyä.”

Kerttu on pärjääjä. Hänellä on mies, kaksi lasta, opettajan työ ja unelmiensa talo, mutta. Sitten on se mutta. Kertulla on unikkovihko, johon suunnittelee salaa itsemurhapäiväänsä. Sitten kun perhe ei ole kotona. Sitten kun on sopiva päivä.

Mikä alkoi viirata elämän vinoon, mikä saa ympyröimään päivämääriä kalenterista, mitä tapahtui kun hän oli pieni, mitä tapahtui viime syksynä?

Psykologisesti rikkaasta aineistosta ammentava Katri Rauanjoki tarttuu romaanissaan nykyelämän armottomiin vaatimuksiin, työelämän seksuaaliseen häirintään, parisuhde- ja perheongelmiin sekä riittämättömyyden tuntoihin. Kun maailma ympärillä sär…

Kirsti Kuronen: Paha puuska

N eljätoistavuotiaan Hillan vuotta nuorempi pikkuveli Lauri tekee itsemurhan menemällä junan alle. Hilla kelaa tapahtumat läpi suurella tunteella: poliisien ilmoitus, vanhempien reaktio, kavereiden kohtaaminen, hautajaiset... Äiti purkaa suruaan kotitöihin, isä asuu toimistollaan kunnes muuttaa pois kotoa kokonaan. Hilla istuu Laurin lempikivellä ja käy armotonta keskustelua veljensä kanssa, yrittää löytää tapahtuneelle syyn.

Kirsti Kurosen uutuusteos askarruttaa, itkettää ja lohduttaa. Rohkeasti säkeisiin jaettu muoto palvelee monentasoisia lukijoita ja jättää rivien väliin paljon löydettävää. Itsemurhaan liittyvät ahdistavat tunteet kohdataan pelottomasti silmästä silmään, mutta tarinan pohjavire on toiveikas ja lämmin.

Oma arvioni: Hieno kirja vaikeasta aiheesta. Minua viehätti kirjassa erityisesti tekstin runomuotoisuus. Lämminhenkinen tarina, joka koskettaa ja liikuttaa – varmasti myös nuorempia lukijoita. Suosittelen tätä kirjaa myös pojille. Ja kaikille niille, jotka eivät runokir…

Markku Ojanen: Murra onnellisuuden esteet

M ikä estää meitä olemasta onnellisia? ”Onnellisuusprofessori” Markku Ojanen paneutuu teoksessaan kaikkiin niihin asioihin, joiden usein koemme olevan itsemme ja onnellisen elämän välissä. Onko syy tyytymättömyyteemme sittenkään ulkoisissa olosuhteissa?

Onko onnellisuus vain muutamia elämän huippuhetkiä vai onko kyse pitempään jatkuvasta perustilasta, kenties persoonallisuuden piirteestä? Markku Ojanen vastaa: onnellisuudessa on kysymys pitkäaikaisesta perustilasta.

Onnen lähteitä ja esteitä on pohdittu kautta ihmiskunnan historian. Ojanen etsii vastauksia ihmisen sisimmästä: ajatuksista ja asenteista. Ja antaa kullanarvoisia ohjeita onnellisuuden esteiden raivaamiseen. Onnellisuus on taito, joka on opittavissa.
Oma arvioni: Ajatuksia herättävää luettavaa, jota voin suositella kaikille, sillä uskon jokaisen meistä pohtivan aika ajoin omaa onnellisuuttaan. Ojanen toteaa seuraavaa: ”Onnellisuutta alentaa kiusaaminen, väheksyminen, alistaminen, sortaminen, eristäminen, hyväksikäyttö ja väkiv…

Jennifer Egan: Sydäntorni

J ossakin päin kesytöntä Itä-Eurooppaa kohoaa ikiaikainen linna. Sen vanhin ja vahvin osa on liki tuhat vuotta valloittamatta säilynyt sydäntorni, jossa linnan tuore omistaja Howard näkee sukupolvien ylvään jatkumon. Howardin serkku, restaurointipuuhiin kutsuttu Danny ei näe muuta kuin puuttuvan internetyhteyden. Ja sydäntorniin linnoittautuneen 98-vuotiaan paronitar von Ausblinkerin.

Mutta maaginen sydäntorni kätkee sisäänsä muutakin kuin varsijousella ja muurinmurtajalla varustautuneen, Howardin hotellihankkeeseen vähintäänkin nyreästi suhtautuvan paronittaren. Howard kutsuu sitä menneisyyden nosteeksi, Danny mätäneviksi rakenteiksi. Lapsuuden tragedian muovaamat serkukset hahmottavat paikkansa maailmassa kovin eri tavoin, kunnes osat pikkuhiljaa alkavat vaihtua. Mitä tapahtuu, kun menneisyys lakkaa kantamasta ja sydäntorni murtuu – sen tietää vain tarinaa vankilan kirjoitusterapiaryhmässä kirjoittava Ray. Mutta kuka tarinan henkilöistä on murhasta tuomittu Ray?
Oma arvioni: Jennifer …

Arman Alizad & Kauko Röyhkä: Armanin maailma

”Mulla on valtava seikkailunhalu, mä olen aina halunnut kokea asioita.”

A rman Alizad on äärimmäisyyksien mies. Hän tutustuu maailmalla taistelulajeihin, niiden legendaarisiin suurmestareihin ja kamppailee heitä vastaan. Arman liittyy brasilialaiseen rikollisjengiin, Arman on pullonkerääjänä Kamputsean slummeissa, Arman juo Gangesin saastunutta vettä ja saa suolistotulehduksen, joka melkein tappaa hänet Himalajalla. Arman viettää aikaa intialaisten ruumiinpolttajien vieraana. Arman ei pelkää mitään.

”Jos et tee mitään, unelma on pelkkä toivomus. Luovuttaminen tappaa enemmän unelmia kuin epäonnistuminen.”
Arman kertoo kirjassaan tarinansa, lapsuudestaan Iranissa, nuoruudestaan Helsingin skeittari- ja breakdanceporukoissa, opiskelustaan räätälimestariksi ja päätymisestään rajoja rikkovaksi tv-tähdeksi.
Miksi räätäli ja muotitoimittaja riskeeraa oman terveytensä ja henkensä menemällä paikkoihin, joihin kukaan muu toimittaja ei halua astua jalallaan?
Oma arvioni: En ole säännöllisesti seurannu…

Ronja Salmi: Onks noloo?

K oulu on täynnä mahdollisuuksia olla nolo, eikä itsensä mokaamiselta voi kouluaikana välttyä. Hirvittävästä olosta huolimatta kukaan ei ole koskaan kuollut nolouteen. Ei, vaikka olisi Petja, joka päästää koulun historian isoimman pierun matikantunnilla.
Onks noloo? -sarjan käsikirjoittajana ja juontajana tutuksi tulleen Ronja Salmen ja kuvittaja Jami Nurmisen Kirjan ja ruusun päivän lastenkirjassa nolostutaan paljon ja selvitään aina.
Oma arvioni: Pitihän se taas kirja ostaa, että saisi myös tämän erikoisteoksen. Kysymys on jo perinteestä. En useinkaan edes ajattele sitä, millainen tämä kaupanpäälliskirja on, se on joka tapauksessa mukava saada ja lukea. Mutta, eikö lapsettoman aikuisen ole jotenkin noloa lukea lastenkirjaa? Ei ainakaan minun mielestäni. Tämän vuoden Kirjan ja ruusun päivän kirja on minusta mainiota luettavaa ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ja hienoa on sekin, että tähän kirjaan tarttumisen ei ainakaan luulisi olevan noloa pojillekaan – eikä sivumääräkään ole huima v…

Erik Bertrand Larssen: Helvetinviikko – 7 päivää jotka muuttavat elämäsi

A rmeijassa helvetinviikko tarkoittaa sekä fyysisesti että psyykkisesti äärimmäisen rankkaa, usein pääsykokeeseen liittyvää harjoitusjaksoa. Erik Bertrand Larssen on tehnyt siitä siviilimuunnelman, jonka kuka tahansa voi toteuttaa.

Helvetinviikon tarkoituksena on saada ihminen miettimään elämäänsä ja tavoitteitaan, korjaamaan tapojaan ja koettelemaan rajojaan, ylittämään itsensä. Viikon jokaisella päivällä on oma teemansa. Maanantaina keskitytään tapoihin, sekä hyviin että huonoihin, ja aletaan korjata huonoja. Tiistaina parannetaan keskittymistä, keskiviikkona tehostetaan ajanhallintaa ja torstaina käydään rohkeasti käsiksi tehtäviin, jotka ovat ikäviä tai pelottavia. Perjantaina harjoitellaan tehokkaita palautumistekniikoita. Lauantain pääaiheena on sisäinen dialogi, ja sunnuntaina katsotaan omaa elämää uudesta näkökulmasta.

Helvetinviikko siirtää Bertrand Larssenin Paras-kirjasta tutun teorian käytäntöön yhden viikon ajaksi. Sen jälkeen alat uskoa mahdollisuuksiisi aivan uudella tava…

Dinty W. Moore: Mindfulness ja kirjoittamisen taito

M indfulness ja kirjoittamisen taito on hyödyllinen kirja jokaiselle kirjoittajalle ja kirjoittamisesta haaveilevalle.

Luovan kirjoittamisen opettaja Dinty W. Moore opastaa teoksessaan antautumaan luovan prosessin henkiselle puolelle: olemaan tietoisesti läsnä, tarttumaan runoihin ja tarinoihin, jotka haluavat tulla kirjoitetuiksi ja hyväksymään kirjoittajan elämään kuuluvat haasteet lempeydellä.
Pohdiskelevassa ja viisaassa kirjassa tarkastellaan myös luovuuden alkuperää ja elämän omistamista kirjoittamiselle. Moore osoittaa, kuinka kirjoittaminen ja mindfulness voivat parhaimmillaan yhdistyä myönteisellä ja hedelmällisellä tavalla.
Oma arvioni: Inspiroiva kirja, jonka parasta antia olivat kirjoittajien ja taiteilijoiden sitaatit kirjoittamisen iloista ja suruista. Suosittelen kirjaa kaikille kirjoittamisen tuskan kanssa ajoittain kamppaileville ja omaa kirjoittajuuttaan pohtiville.

Jussi Adler-Olsen: Pullopostia

K aksi veljestä herää tiukasti sidottuina venevajassa lähellä merta. Kylmäverinen kidnappaaja on jossain mutta palaa varmasti takaisin. Siteistä ei pääse irti, mutta löytyy pullo ja paperia…Vuosikausia myöhemmin apulaispoliisikomisario Carl Mørck saa käsiinsä poliisilaitoksella lojuneen pullon, jonka sisällä on avunpyyntö. Osasto Q on lähes mahdottoman tehtävän edessä. Mitä hädin tuskin luettava viesti tarkoittaa? Tutkimukset vievät 1990-luvulla kadonneiden jehovantodistajaveljesten jäljille. 
Jos kyse on poikien viimeisestä elonmerkistä, miksei perhe ole koskaan ilmoittanut heitä kadonneiksi?
Ennen kuin Mørck, Assad ja Rose huomaavatkaan, he ovat hermoja raastavan tapahtumasarjan kannoilla. Lisäksi eräs perheenäiti alkaa penkoa miehensä salaperäistä menneisyyttä, mutta totuudesta voi joutua maksamaan hengellään…
Oma arvioni: Pullopostia on ratkaisemattomiin rikoksiin erikoistuneesta Osasto Q:sta kertovan sarjan kolmas osa. Sitä edeltävät teokset ovat Vanki ja Metsästäjät. Pullopostia sai…

Ursula Poznanski: Sokeat linnut

Päivitä tila: ”Kuolema on suuri. Hymyhuulin olemme sen omia.”
L eirintäalueelta Salzburgissa löytyy kaksi ruumista: nainen on kuristettu ja miestä ammuttu päähän.

Ainoa uhreja yhdistävä tekijä on Facebookin runoryhmä, johon molemmat kuuluivat. Ryhmän jäsenet linkittävät runoja tunnelmallisiin valokuviin ja jakavat niitä muille. Hyvin kaunista ja harmitonta. Kunnes kuolee seuraava runouden ystävä. Silloin Salzburgin rikospoliisin etsivä Beatrice Kasparyn on aika kirjautua sisään.

Oma arvioni: Tässä ajassa vahvasti kiinni olevaa jännitystä tarjoavassa Beatrice Kaspary-dekkarisarjan toisessa osassa keskeisessä roolissa on Facebook, joten kirjaa voi suositella varsinkin aktiivisesti somettaville lukutoukille, jollei realistisesti kuvattu nettitodellisuuden pimeämpi puoli ala lopulta tuntua jopa liiankin aidolta ja pelottavalta.







Ursula Poznanski: Viisi

Thanks for the hunt… Olet löytänyt kätkön.

A rvioituksia, joiden ratkaisuna on koordinaatteja… Rasioita, joihin on pakattu ruumiinosia… Todistajia, jotka katoavat pian kuulemisen jälkeen…

Murhaaja on luonut verisen version geokätköilystä. jota ryhtyy selvittämään Salzburgin rikospoliisin etsivä Beatrice Kaspary. Tapaus tuntuu mahdottomalta ratkaista, ja pikkuhiljaa Kaspary alkaa epäillä itsekin olevansa jahdattavana.
Oma arvioni: Hiuksia nostattava psykologinen trilleri, josta ei yllättäviä juonenkäänteitä puutu. Mielenkiintoinen ”uusi” ei-pohjoismainen kirjailijatuttavuus.









Janne Viljamaa: Narsistin lapsena – Pitkä tie itsenäisyyteen

M inkälaista on kasvaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vanhemman lapsena? Miten löytää tie alistuneisuudesta itsenäisyyteen, vähättelystä vahvaan itsetuntoon?

Kirjassaan sosiaalipsykologi Janne Viljamaa luonnehtii narsistiäidin ja -isän persoonallisuutta, käsittelee alistavan kasvatusympäristön lapselle tuottamaa pelkoa, ahdistusta ja häpeää sekä antaa ajatuksia itsetunnon vahvistamiseksi.
Vanhemman tulisi antaa lapselle turvaa, hoitoa, tukea, rakkautta ja välittämistä. Itsekeskeinen narsisti ei tähän kykene, vaan hän voi pahimmassa tapauksessa alistaa lapsen, nöyryyttää tätä ja tai olla täysin välinpitämätön lapsen tarpeista.
Narsistivanhemman varjossa kasvaminen lyö tavallisesti ainakin jonkinlaisen jäljen minuuteen. Yleisiä vaurioita ovat ahdistus, masennus, kyvyttömyys sietää stressiä ja erilaiset aggressionsäätelyongelmat. On tärkeää löytää keino estää se, ettei lapsesta tule samanlaista narsistia kuin vanhemmistaan.

Oma arvio: Koskettavaa luettavaa vaikeasta aiheesta.…

Tommi Kinnunen: Lopotti

Minkä neuvon antaisin, nyt kun olet päättänyt alkaa rohkeaksi ja kulkea pystypäin? Tahtoisin sanoa, että elämä ei ole jatkuvaa taistelua päivästä toiseen eikä huominen eilisen kopio. On hyviä päiviä ja on huonoja. Ne pitää molemmat tunnistaa ja pitää erillään kuten arki ja pyhä. Äläkä koskaan ala joksikin vain siksi, että joku toinen niin tahtoo.”

Selkosten kylän Helena on vasta yhdeksän, kun hänet temmataan juuriltaan ja lähetetään yksin sokeainkouluun viisikymmenluvun Helsinkiin. Vähitellen hän opettelee ison kaupungin tuoksut, äänet, askelmäärät ja tutustuu myös hierojaksi opiskelevaan Kariin.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Helenan veljenpoika Tuomas muuttaa omasta halusta etelän yliopistokaupunkiin. Tuomas tahtoo täyttää vaatimukset ja odotukset. Salaa hän haaveilee omasta perheestä. Etelässä hän myös tutustuu tätiinsä uudella tavalla.
Millaista on elää koko elämänsä sivullisena, toivoa että eräänä päivänä ihmiset eivät kiinnittäisi huomiota eroihin vaan yhtäläisyyksiin? Lopotti o…

Milena Busquets: Tämäkin menee ohi

H urmaava, hauska ja aistillinen espanjalaisromaani nelikymppisestä naisesta, joka suree äitinsä kuolemaa muttei suostu päästämään irti intohimoisesta elämänjanostaan.  Blanca matkustaa äitinsä hautajaisten jälkeen perheen kesähuvilalle merelliseen Cadaquèsiin. Hän käy läpi kiihkeää ja tuskallista suhdetta menetettyyn äitiin samalla kun viettää kesäisiä päiviä ja öitä lastensa, kahden ex-miehensä ystäviensä ja rakastajansa kanssa.

Ihana, pakahduttava tarina on täysosuma vaikkapa Siri Hustvedtin, Riikka Pulkkisen ja Sadie Jonesin lukijoille.
Oma arvioni: Olen kirjan luettuani hieman pettynyt, sillä se osoittautuikin minulle loppujen lopuksi ”no, tulipahan nyt luettua tämäkin”-kirjaksi. Kirja ei tarjonnut espanjalaista elämänmenoa välimerellisine maisemineen. Vastoinkäymisetkin olivat liian hetkellisiä, vaikka optimistisuuteen pyrkiminen elämässä hyvä tavoite onkin. Minusta tuntuu, että tämä saattaa hyvinkin olla niitä kirjoja, joita ei vähän ajan kuluttua edes muista lukeneensa. Kaipa tä…

Martin Pistorius: Mykkä huuto – Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi

" Oletko nähnyt elokuvia, joissa joku herää aaveena, mutta ei itse tiedä olevansa kuollut? Sellaiselta minusta tuntui, kun huomasin ihmisten katsovan suoraan lävitseni. Yritinpä miten kovasti tahansa anoa ja huutaa, en saanut heitä huomaamaan minua."
Vuonna 1988 kaksitoistavuotias Martin Pistorius palasi koulusta valittaen kipeää kurkkuaan. Hän ei koskaan palannut takaisin kouluun. Mystiset oireet valtasivat Martinin kehon. Kahdeksantoista kuu-kauden kuluessa sairaus vei häneltä sekä puhe- että liikuntakyvyn täysin.

Lääkärit olivat neuvottomia ja kertoivat Martinin vanhemmille, että tunnistamaton rappeumasairaus oli saanut pojan taantumaan vastasyntyneen tasolle. Lopulta Martin vajosi kooman kaltaiseen tilaan eikä enää reagoinut ulkoisiin ärsykkeisiin. Hänen ei ennustettu elävän kauan.
Kukaan ei tiennyt, että vaikka Martinin keho pysyi täysin halvaantuneena, hänen mielensä palasi viiden vuoden kuluttua eloon. Vain tajutakseen elävänsä pahimmassa mahdollisessa painajaisessa.
Mar…

Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi

K eskivaikea vuosi seuraa masennusdiagnoosin jälkeistä elämää vuoden ajan. Paljon on tapahtunut jo ennen psykiatrin vastaanotolle astumista. Entinen yhdeksän laudaturin ylioppilas ei koe täyttäneensä muiden odotuksia. Usko omien unelmien toteutumiseen on alkanut horjua, ja äitiys on osoittautunut introvertille lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Ja joka vuosi saapuu kaamos, talven pimeyden käynnistämä kamppailu elämänhalun ja -haluttomuuden välillä.

Pureeko lääkitys maailmantuskaan, onko kirjoittamisesta terapiaksi, auttaako jos hankkii koiranpennun Tehoaako meditaatio, jos Facebook on samalla auki? Voiko rakkaudessa epäonnistua? Mitä on lupa katua?

Keskivaikea vuosi on masennuskirja, joka ei masenna. Avoin ja kaunis kertomus ihmisestä, joka solmii sovintoa elämänsä kanssa.
Oma arvioni: Keskivaikea vuosi on hieno kirja. Se kuvaa masentunutta mieltä ja sen kantajan elämää rehellisen kaunistelemattomasti. Harmaanmustasta aiheesta huolimatta teoksessa on myös valon välähdyksiä. Keskivaikea vuosi…

Markku Lappalainen: Miksi aivot sanovat ei – Opi uusi tapa ajatella

T unteilla on ylivalta inhimillisessä käyttäytymisessä. Aivojen tapa toimia ei ole ensisijaisesti ajattelu, vaan muistiin ja tunteisiin perustuva reagointi kyllä/ei - kaavan mukaisesti. Kun meitä kohtaa uusi asia, aivomme sanovat EI.

Kulttuurissamme arvostetaan kriittistä ajattelua, ja kielteisyys nähdään voimalliseksi keinoksi saada totuus selville. Kriittisestä ajattelusta kuitenkin puuttuvat luovat ja muotoilevat ainesosat, jotka ovat tarpeen käytäessä käsiksi ongelmiin.
Uudenlaisen ajattelun avulla voimme päästä eroon kaavamaisista reagointitavoista. Kun opimme havainnoimaan omaa käyttäytymistämme, voimme ymmärtää itseämme ja myös muuttuvaa maailmaa ympärillämme.
Markku Lappalainen on kerännyt avuksemme alan tärkeintä kansainvälistä tutkimustietoa (jota tarjoavat mm. lateraaliajattelun kehittäjä Eduard de Bono, aivotutkimuksen uranuurtaja Antonio Damasio ja tunneälyn pioneeri David Goleman) ja kehittänyt sen varaan rakentuvaa uutta ja innostavaa tapaa ajatella.
Näkökulman vaihtaminen m…

Pirkko Arhippa: Tii taa Taneli

K omisario Varpu Ahava ei ole tähänastisen elämänsä aikana jalallaan astunut golfkentälle. Hän hädin tuskin tietää, mikä on tii. Tilanne muuttuu, kun elokuisena aamuna Merigolfin vesiesteeltä löytyy nuoren miehen ruumis. Uhri on omistajaperheen poika, kohtelias ja hyvännäköinen vielä vainajanakin. Hänestä ovat pitäneet kaikki, erityisesti kaikki naiset. Mutta kovin syvältä Jani Nuutisen elämää ei tarvitse penkoa, kun siloisen ulkokuoren alta alkaa paljastua seikkoja, joista jokainen voisi olla motiivi murhaan.

Oma arvioni: Jo kuudella vuosikymmenellä kirjoittaneen kokeneen ”murhadaamin” klassinen perusdekkari, joka sopii maukkaaksi välipalaksi. En minä ainakaan kaikkia käänteitä osannut arvata

Marjut Helminen: Appelsiinilehto

S uomalainen erityissairaanhoitaja Sini matkustaa Palestiinaan koulutustehtäviin. Työmatka saa yllättävän käänteen, kun Gazassa puhkeaa jälleen kriisi. Suomessa Sinin liikkeitä seuraa jännittyneenä hänen ystävänsä, Palestiinan pakolainen Fuad.

Appelsiinilehdossa risteävät Sinin ja Fuadin, vaiheet ja valinnat Suomessa ja Palestiinassa mutta myös Beirutissa vuonna 1982. Toisiaan vielä silloin tuntematta molemmat kokivat Libanonin sodan.

Sini on Gazassa voimiensa äärirajoilla ja menneisyyden aaveet vainoavat häntä entistä pahemmin. Kun kipulääkkeet loppuvat, hän yrittää lievittää potilaittensa tuskaa ikiaikaisin keinoin, millä on arvaamattomat seuraukset.
Vai onko kaikki vain epätoivoisten ihmisten toivetta, että tapahtuisi jokin ihme, joka lopettaisi väkivallan kierteen?

Lopulta toteutuu myös Fuadin pitkäaikainen haave matkustaa ensi kerran maahan, josta hän pakeni vauvaikäisenä äitinsä sylissä. Myös hän joutuu väistämättä kohtaamaan menneisyyden, sukunsa historian ja oman nykyisyytensä kaks…

Michael Hjorth & Hans Rosenfeldt: Tunturihauta

Tunturiin haudattu kipeä salaisuus
K ahden naisen ruskaretki Pohjois-Ruotsin Jämtlandissa päättyy kammottavaan löytöön: joen törmällä pilkottaa kuolleen ihmisen käsivarsi. Paikalle kutsutaan poliisi, ja ruumiita löytyy enemmänkin. Niitä on yhteensä kuusi, neljä aikuista ja kaksi lasta. Kuolleiden joukossa on vuosia sitten kadonnut hollantilainen pariskunta, mutta loput neljä jäävät arvoitukseksi. Dna-kokeet osoittavat heidän olevan perhe, mutta heitä ei ole julistettu kadonneeksi. Kukaan ei kaipaa heitä.

Tapaus siirtyy henkirikosyksikön tutkittavaksi. Rikospsykologi Sebastian Bergman matkustaa muun tutkintaryhmän kanssa Jämptlandiin. Sebastian on lähentynyt Vanjan kanssa pelastettuaan tämän hengen aiemman tapauksen loppumetreillä. Vanja ei vieläkään tiedä, että Sebastian on hänen oikea isänsä, mutta onko tutkintaryhmässä joku muu, joka tietää?

Tunturihauta on koukuttava jatko-osa kirjoille Mies joka ei ollut murhaaja ja Oppipoika. Hjorth ja Rosenfeldt ovat pitelemättömiä. Jälleen kerran…

Yuval Noah Harari: Sapiens - Ihmisen lyhyt historia

1 00 000 vuotta sitten maapallolla asui ainakin kuusi ihmislajia. Nykyään lajeja on vain yksi: homo sapiens.

Miten meidän lajimme onnistui päihittämään muut lajit? Miten metsästäjistä tuli kaupunkien ja kuningaskuntien rakentajia? Miten ryhdyimme uskomaan jumaliin, valtioihin ja ihmisoikeuksiin sekä luottamaan rahaan, kirjoihin ja lakeihin? Miksi alistuimme byrokratialle, aikatauluille ja kuluttamiselle? Ja millaiseksi maailma on muuttumassa?

Kirjassaan Sapiens. Ihmisen lyhyt historia Yuval Noah Harari käy läpi koko ihmisen historian, aina ensimmäisistä maan kamaralla kulkeneista ihmisistä kohti nykypäivää. Hän selvittää, miten historian virrat ovat muovanneet ihmistä ja yhteiskuntaa.
Oma arvioni: Historioitsijan kirjoittama monipuolinen, rohkea ja provokatiivinen teos ihmiskunnan kehitysvaiheista. Harari kyseenalaistaa tietomme ja luulomme ihmisyydestä. Kirjassa on lukuisia yllättäviä faktoja ja vielä hämmästyttävämpiä ajatuksia. Sapiens on niin nokkela kirja, että sen suuruus paljastuu …

Kate Atkinson: Eikö vieläkään hyviä uutisia?

M aalaiskylässä tapahtuu kauhea murha. Yhdeksänvuotias Joanna Mason on rikoksen ainoa silminnäkijä. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin hänestä on tullut menestynyt lääkäri, joka pitää yksityispraktiikkaa Edinburghissa, on naimisissa ja pienen lapsen äiti. Kun rikoksesta tuomittu Andrew Decker vapautuu vankilasta, Joanna katoaa. Rikosylikomisario Louise Monroe joutuu pohtimaan, käynnistetäänkö etsinnät Joanna epäilyttävän aviomiehen vastustuksesta huolimatta.

Toisaalla entinen rikoskomisario Jackson Brodie on uppoutunut henkilökohtaisempiin tutkimuksiin. Hän on hankkinut haltuunsa hiussuortuvan, joka pitäisi viedä DNA-laboratorioon Lontooseen. Matkasta tulee odotettua mutkikkaampi. Sattuman kaupasta juna, johon hän on noussut, joutuu onnettomuuteen – Edinburghissa.

Oma arvioni: Atkinson jatkaa tutulla tyylillään. Maailma on tässäkin kirjassa hieman vinossa, ja kaikki tapahtumat ovat jollakin tavalla kytköksissä toisiinsa. Viihdyin tämän psykologisesti terävän ja kaunokirjalliseen ”muotoon” k…

Sari Pullinen: Kohta kaikki alkaa

M erenrantakaupunki; pitsihuviloita, hiekkaranta ja jäätelökioski. Hotellissa nainen, jonka kämmenessä on puukosta tullut syvä haava. Mitä on tapahtunut?

Kohta kaikki alkaa on kuvaus pelastetuksi tulemisen halusta. Julmuuteen asti menevästä rehellisyydestä. Yksinäisistä illoista, valheista ja nälkäisestä rakkaudesta. Sari Pullisen kieli on soljuvaa ja lyyristä, kerronta kirkasta. Hän kuljettaa tarinaa taitavasti, eikä haikean kauniista maisemasta tahtoisi astua pois.
Oma arvioni: Tämä kirja lähti kirjastosta matkaan ihan sattumalta. Kirjan nimi herätti kiinnostukseni. Sari Pullisen esikoisromaanissa pidin erityisesti sen lyyrisestä kielestä. Surumielisyyden ohella tarinassa on myös sopivasti lohdullisuutta. Kokonaisuutena kirja tarjosi miellyttävän lukuelämyksen.