22. huhtikuuta 2016

Jussi Adler-Olsen: Pullopostia

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2014
Tanskankielinen alkuteos: Flaskepost fra P
Suomentanut: Katriina Huttunen
Sivumäärä: 551 s.

K
aksi veljestä herää tiukasti sidottuina venevajassa lähellä merta. Kylmäverinen kidnappaaja on jossain mutta palaa varmasti takaisin. Siteistä ei pääse irti, mutta löytyy pullo ja paperia…Vuosikausia myöhemmin apulaispoliisikomisario Carl Mørck saa käsiinsä poliisilaitoksella lojuneen pullon, jonka sisällä on avunpyyntö. Osasto Q on lähes mahdottoman tehtävän edessä. Mitä hädin tuskin luettava viesti tarkoittaa? Tutkimukset vievät 1990-luvulla kadonneiden jehovantodistajaveljesten jäljille. 

Jos kyse on poikien viimeisestä elonmerkistä, miksei perhe ole koskaan ilmoittanut heitä kadonneiksi?

Ennen kuin Mørck, Assad ja Rose huomaavatkaan, he ovat hermoja raastavan tapahtumasarjan kannoilla. Lisäksi eräs perheenäiti alkaa penkoa miehensä salaperäistä menneisyyttä, mutta totuudesta voi joutua maksamaan hengellään…

Oma arvioni: Pullopostia on ratkaisemattomiin rikoksiin erikoistuneesta Osasto Q:sta kertovan sarjan kolmas osa. Sitä edeltävät teokset ovat Vanki ja Metsästäjät. Pullopostia sai Lasiavain-palkinnon vuoden 2010 parhaana pohjoismaisena dekkarina. Paras tai ei, mutta hyvä lukijansa tiukasti otteessaan pitävä dekkari joka tapauksessa. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!