30. huhtikuuta 2016

Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään

Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 270 s.

Missä vaiheessa pimeästä tulee hämärä?

Kaupunki oli täynnä legendaarisia houkutuksia: korkealle mustan veden ylle käkättäen selkänsä köyristäviä siltoja, kiiltäviä moottoriteitä kahden riemukkaan kallioleikkauksen välissä tai köysitehdas, jonka tuotteet olivat lopettaneet monen muunkin haikailevan elämän. Keinoja kyllä löytyi, kunhan saisin rohkeuteni rippeet kerättyä.”

Kerttu on pärjääjä. Hänellä on mies, kaksi lasta, opettajan työ ja unelmiensa talo, mutta. Sitten on se mutta. Kertulla on unikkovihko, johon suunnittelee salaa itsemurhapäiväänsä. Sitten kun perhe ei ole kotona. Sitten kun on sopiva päivä.

Mikä alkoi viirata elämän vinoon, mikä saa ympyröimään päivämääriä kalenterista, mitä tapahtui kun hän oli pieni, mitä tapahtui viime syksynä?

Psykologisesti rikkaasta aineistosta ammentava Katri Rauanjoki tarttuu romaanissaan nykyelämän armottomiin vaatimuksiin, työelämän seksuaaliseen häirintään, parisuhde- ja perheongelmiin sekä riittämättömyyden tuntoihin. Kun maailma ympärillä säröilee, saattaa terävin särö ja lempein lääke silti löytyä hämmästyttävän läheltä. Jonain keväänä herään käy kohti valoa ja toivoa saaden pohjoisen luonnon välkkymään lohduttavissa väreissä.

Oma arvioni: Katri Rauanjoen juuri ilmestynyt uutuusromaani on vahva kuvaus ihmisen pienuudesta suurten vaatimusten edessä. Kirjailija ammentaa omista masennuskokemuksistaan, joten ei ihme, että kerronta tuntuu aidolta ja kaunistelemattomalta. Vakavasta aiheesta huolimatta, tarina ei ole kuitenkaan ole synkkä, sillä värien ja valon pilkahduksia löytyy sieltä täältä.  Pidin kirjasta kovasti, ja etenkin paikoin jopa runollisen kaunis kieli viehätti myös.

Kirjaa voi suositella erityisen lämpimästi varsinkin kaikille masennuksen kanssa kamppaileville ja heidän läheisilleen. Yhden perheenjäsenen sairaus kun  koskettaa aina koko perhettä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!