6. toukokuuta 2016

Laura Honkasalo: Kotikutoista – Itsetekemisen ihanuudesta
















Kustantaja: Kirjapaja
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 143 s.

"
Jos äitini osasi tehdä teini-ikäisenä vuoritetun, istuvan kävelypuvun, kai minäkin jotain osaisin. Alussa aseinani olivat 60-luvun valurautainen Singer ja Joka tyypin kaavakirja, perusteos vaateompelusta."

Vaikka koulussa olisit ollut yksi niistä, joiden puolesta mummo salaa kutoi sukkien kantapäät, ei peli ole menetetty. Ei tarvitse olla loistava, tärkeintä on tekeminen. Se hellii mieltä.

Käsitöihin hurahtanut kirjailija Laura Honkasalo on oivaltanut, että paneutuminen käsillä tekemiseen on arjelle hyvää vastapainoa. Se vie verkkaiseen elämänrytmiin - aikaan, jolloin tavarat tehtiin kestämään.

Kotikutoista kertoo itsetekemisen ihanuudesta merkkausliinoista neulegraffiteihin ja nappimeditaatioon. Samalla se valottaa kiehtovaa kulttuurihistoriaa ja uusia käsin tekemisen tapoja. Millainen oli viktoriaaninen leikekirja? Miten kaaosteoria virkataan?

Oma arvioni: En ole oikeastaan yhtään käsityöihminen, en ainakaan jos asiaa miettii siltä kannalta, mitä mieltä olin käsityötunneista koulussa. Ainoastaan neulepuikkojen heiluttelu on ollut mukavaa vielä aikuisenakin, ja villapaitoja, kaulaliinoja ja pehmoleluja on päätynyt silloin tällöin jopa lahjapaketteihin asti. On hienoa, että jotkut osaavat ja jaksavat näperrellä kaikenlaista.

Honkasalon teos oli vieläkin monipuolisempi kuin ennalta oletin. Suosittelen sitä etenkin kaikille käsillä tekemistä arvostaville ja siitä kiinnostuneille. Pitäisiköhän kokeilla vaikkapa skräppäystä? Taidan tyytyä värittämiseen, rentouttaahan sekin…












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!