30. marraskuuta 2016

Agatha Christie: Teetä kolmelle

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2011
Englanninkielinen alkuteos: Sad Cypress
Suomentanut: Anna-Liisa Laine
Sivumäärä: 234 s.
Morfiinia maalaiskartanossa
M
ary Gerrard oli kuin kukka. Villiruusumainen vaaleaverikkö, josta kartanon rouva Laura Welman oli kouluttanut hienon naisen. Vaikea kuvitella tätä suloista olentoa vastenmielisen ja äreän portinvartijan tyttäreksi, vielä vaikeampaa uskoa jonkun tuputtavan tyttöparalle kuolettavan annoksen morfiinia.  
Niin kuitenkin käy, ja murhasta syytetään Elinor Carlislea, ihastuttava tyttö hänkin. Rakastunut, kihloissa, rouva Welmanin veljentytär ja omaisuuden perijä. Kaikki todisteet puhuvat Elinoria vastaan: vain hänellä oli motiivi ja tilaisuus murhan tekemiseen. Elinorin pelastamiseen tarvitaan suoranainen ihme – oikeastaan ihan tietty ihanan teräväpäinen viiksekäs salapoliisi Hercule Poirot.
Oma arvioni: Agatha Christie todella tietää, miten lukija pidetään uteliaana mahdollisimman pitkään. Varsin perusteellisesta taustojen selvittelystä huolimatta arvoitusta ei ole helppo ratkaista.  Viihdyttävä murhamysteeri, mutta voiko sitä Hercule Poirot -dekkarilta muuta olettaakaan, minusta ei. Varsinkin Poirotin hahmo kun toimii mainiosti niin kirjoissa kuin televisiossakin.




28. marraskuuta 2016

Rosa Meriläinen & Saara Särmä: Anna mennä – Opas hauskempaan elämään



Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 323 s.

Feminismi on helppoa, kun sen osaa
O
nko ok ottaa selfieitä? Mihin nainen tarvitsee käsitteitä? Saako kiroilla, vai eikö saa? Miten ottaa jännittämisestä kaikki irti? Kuinka kehdata enemmän? Pitääkö itseään rakastaa?
Feministiset kysymykset ovat usein kinkkisiä, koska maailma on kinkkinen. Silloin suomalaisfeminismin superstarat Rosa Meriläinen ja Saara Särmä rientävät hätiin. He kertovat, miten asiat näyttävät olevan, miten ne oikeasti ovat ja mitä he siitä ajattelevat – kumpikin omalla tavallaan. He myös panevat ajattelemaan itse, omalla tavalla.

Käsitellyksi tulee kaikki tähdellinen: ystävyys, yhteiskunta, kroppa, työ ja koti. Samalla he tulevat hahmotelleeksi yhden maailmanselityksen. Tekijät lähestyvät kysymyksiä pelotta, analyyttisesti ja elämänuskoa uhkuen. Täällä ollaan, sanoivat yhteiskunnalliset rakenteet siitä mitä hyvänsä, joten otetaan tästä kaikki irti. Sillä feminismi on iloinen asia ja maailma hauska paikka.
Oma arvioni: Feminismi tekee elämästä hauskempaa, ainakin mikäli Rosa Meriläisen ja Saara Särmän suorasanaista puhetta tasa-arvon puolesta on uskominen. Kirjan lukemisen jälkeen ainakin norminpurkutalkoot saavat uuden, jopa byrokratian vähentämistäkin tärkeämmän, merkityksen. ”… että jokainen saisi elää elämäänsä ja tehdä omia valintojaan itselleen luontevimmalla tavalla. Että silti mahtuisi joukkoon ja että silti hyväksyttäisiin osaksi yhteisöä. Annettaisiin yhdessä mennä ja toisten olla.”

Sukupuoli ei saisi määrittää ihmistä ja rajoittaa hänen tekemisiään. Mutta meille ihmisille – erityisesti naisille – on usein tyypillistä hävetä, me emme kehtaa olla ja tehdä juuri sellaisia kuin haluaisimme olla. Häpeäminen ei kuitenkaan kannata, se ikään kuin kutistaa meidät ja tekee arjesta harmaata.

Kirjaa voi suositella naisille, jotka kulkevat, tai ainakin haluaisivat kulkea, omia polkujaan.


26. marraskuuta 2016

Johanna Tuomola: Valheiden vangit




Kustantaja: Book4U
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 311 s.
V
alheiden vangit -trilogian ensimmäisessä osassa Johanna Tuomola piirtää lukijan eteen maailman, jossa toden ja harhan raja on varsin häilyvä. Kirjan päähenkilö yksityisetsivä Julia Takalo on ristiriitainen nainen, joka ajautuu helposti tulilinjalle etenkin esimiestensä kanssa. Julia kun ei niin piittaa, kenen varpaille astuu. Pääasia on, että tulosta syntyy, sääntöjen noudattaminen on toissijaista.
Valheiden vangit on jännittäviä käänteitä tarjoava psykologisesti oivaltava dekkari, joka pitää lukijaa tiukasti otteessaan alusta asti. Kirja olikin pakko lukea lähes yhdellä istumalla. Kokonaisuus on myös mukavan yllätyksellinen, niin kuin hyvän dekkarin tulee mielestäni ollakin. Veneveistämön toimitusjohtaja Erkki Hiidenrannan murhan tutkiminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista, ja jutun lonkerot yltävät lopulta varsin laajalle. Totuus tulee kuitenkin viimein ilmi, mutta onkohan sittenkin jo liian myöhäistä. ’

Mutkikkaiden juonikuvioiden lisäksi kirjan tekee kiinnostavaksi sen erikoinen syntytapa, kun ennen viimeistä muokkauskierrosta 40 henkilön muodostama esilukijaryhmä antoi palautetta käsikirjoituksesta. Voi siis sanoa, että tämä kirja on onnistuneen yhteistyön tulos.

Valheiden vangit on uuden dekkarisarjan vahva avaus. Kirjan omapäisen ja moni-ilmeisen päähenkilön, naispuolisen Vareksen, edesottamuksia tulen mielelläni seuraamaan jatkossakin.
Johanna Tuomolan uusinta dekkaria voi suositella psykologisesta jännityksestä pitäville. Lämmin kiitokseni arvostelukappaleesta.



24. marraskuuta 2016

Markus Ahonen: Sydämenmurskajaiset

















Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 440 s.
K

un huomasin, että neljäs osa rikosylikonstaapeli Markku Isakssonista kertovassa dekkarisarjassa oli ilmestynyt, tiesin heti haluavani lukea tämän Markus Ahosen uusimman teoksen. Olinhan pitänyt jo sarjan edellisestä osasta ja erityisesti Isakssonista.
Vaikka Sydämenmurskajaiset onkin osa dekkarisarjaa, sen voi varsin hyvin lukea myös itsenäisenä teoksena. Tarina alkaa kesäisissä tunnelmissa, kun rakastunut rippikoulupoika lähtee kohtalokkaalle yöuinnille.  Kerronta etenee kerroksittain, lähtien liikkeelle vuodesta 1987 ja edeten vähitellen aina vuoteen 2015, jolloin Karl Bellman palaa vuosien jälkeen Helsinkiin. Mies haluaa karistaa menneisyyden muistot mereen, mutta hänenkin uintinsa jää viimeiseksi.  Molemmat uintiretket osoittautuvat tutkinnan seurauksena monipolvisen murhasarjan osiksi, ja Markku Isaksson pääsee tutustumaan eri yhteiskuntaluokkiin ja monenlaisiin ihmisiin. Ja pääsee lukija vielä pääkaupunkiseutuammekin kauemmas – aina Syyriaan asti.
Tunnustan aluksi hieman miettineeni, mitenköhän kirjassa onnistutaan yhdistämään kaksi eri juonta ja useita aikatasoja niin, että lukija pysyy helposti matkassa mukana. No, epäilin turhaan, sillä minä en ainakaan kyydistä pudonnut. Tähän vaikutti toki osaltaan varmasti hieman sekin, etten juurikaan malttanut laskea kirjaa kädestäni.

Suurena kysymyksenä Sydämenmurskajaiset -kirjassa on se, voiko rakkauden voima olla kuolemaa suurempi. Kuinka monta kuolemaa rakkaus pystyy päihittämään? Tällaisen kysymyksen pohtiminen saa lukijan ajattelemaan syvällisesti, mikä ei dekkareita ahmiessa ole välttämättä kovinkaan tavallista. Mielestä dekkari on parhaimmillaan silloin, kun se on enemmän kuin pelkkiä rikoksia ja niiden ratkaisemista.
Voisin suositella Sydämenmurskajaiset -dekkaria lämpimästi etenkin kotimaisen laatujännityksen ystäville. Kiitos kirjailijalle hyvästä kirjasta ja kustantajalle arvostelukappaleesta.

P.S. Tämä kirja sai myös kunnian olla 250. tänä vuonna lukemani ja bloggaamani kirja. Samalla tuli kuitattua vuodelle 2016 asettamani lukuhaaste. Mutta vuotta on vielä mukavasti jäljellä, ja lukeminen jatkuu. Niin kuin Jörn Donner tänäänkin puheessaan tuttuun tapaansa totesi: ”Lukeminen kannattaa aina.”  Tai no, ainakin hyvän kirjan lukeminen...

23. marraskuuta 2016

Laila Hirvisaari: Hiljaisuus












Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 239 s.
Riipaiseva tarina yksinäisen lapsen peloista ja salaisuuksista
E
letään sodanjälkeistä aikaa pienessä kylässä lähellä itärajaa. Inga on luokan kummajainen. Isovanhempien hoivissa kasvanut yksinäinen tyttö lukee paljon ja on kiinnostunut avaruuden ilmiöistä, mutta on lakannut puhumasta ja hoitaa koulutehtävänsä kirjoittamalla. Esiliinantaskuvihko täyttyy kysymyksistä ja vastauksista.

Opettajalta ei riitä ymmärrystä, luokkatoverit pilkkaavat Nilkku-Inkuksi. Päiväkirja ja mielikuvitusmaailma ovat tytön pakopaikka ja pelastus. Kesävieraaksi saapunut poika lohduttaa ja auttaa viimein kohtaamaan menneisyyden kauhut.
Pitkään vaietuista sota-ajan tapahtumista lähtenyt tarina saa yllättävän lopun.
Oma arvioni: Surumielinen tarina menneisyyden taakkojen musertavasta painosta ja erilaisuuden varjopuolista; yksinäisyydestä ja kiusaamisesta. Vaikka kirjan tapahtumat sijoittuvatkin sodanjälkeiseen aikaan ja pikkukylään, on tässä Hirvisaaren uusimmassa historiallisessa romaanissa yllättävän paljon sellaisia aineksia, jotka ovat läsnä vielä 2010-luvun koulumaailmassakin – valitettavasti.
Pahimmassa tapauksessa kun pienikin erilaisuus voi johtaa edelleen siihen, että lapsi tai nuori joutuu luokkakavereiden hampaisiin eikä opettaja puutu asiaan tai saattaa jopa itse osallistua normaalista tavalla tai toisella poikkeavan oppilaan kiusaamiseen.
Hiljaisuus osoittaa koskettavasti sen, kuinka iso merkitys yhdelläkin ymmärtävällä ihmisellä voi olla. Ja, jos ystäviä ei ole, voivat kirjat ja kirjoittaminen tarjota suurta lohtua.
En ole aiemmin lukenut juurikaan Laila Hirvisaaren tuotantoa, ja tämänkin kirjan valitsin luettavaksi vain puhuttelevan kansikuvan perusteella. Hyvä niin, sillä kirja kosketti kaikessa riipaisevuudessaan varsin syvältä.
Tätä kirjaa voisi suositella vaikkapa tyttökirjaklassikoiden, kuten Iris rukan tai Pikku naisia -kirjan ystäville. Vaikka Hiljaisuus ei varsinaisesti tyttökirja olekaan, saattaa sen lukeminen tarjota keski-ikäisille naislukijoille nostalgisia muistoja.


22. marraskuuta 2016

Janet Evanovich: Yhdestoista hetki



Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Englanninkielinen alkuteos: Eleven on Top
Suomentanut: Terhi Vartia
Sivumäärä: 308 s.
Tämä painotuote naurattaa vakavasti sinua ja ympärilläsi olevia
S
tephanie Plum yrittää lopettaa palkkionmetsästäjän hommat, mutta se on  helpommin sanottu kuin tehty. Tappouhkauksiin ja murhayrityksiin kiinnostunut Stephanien Plum ripustaa palkkionmetsästäjän hanskat naulaan ja menee nappitehtaalle töihin. Takuuluottomaailmasta irtautumista hidastavat Stephanien tehtävät perinyt Lula, joka ei tunnu pärjäävän ilman ystäväänsä, ja kaunaa kantava entinen asiakas, joka yrittää nitistää Stephanien.
Stephanien hengissäpysymisponnisteluihin osallistuvat Plum-sarjan aiemmista osista tutut värikkäät sukulaiset ja ystävät, kuten kilpakosijat Morelli ja Ranger, ainutlaatuinen Mummu Mazur ja häitään valmisteleva Valerie-sisko.

Oma arvioni: Yhdestoista hetki tarjoaa mustalla huumorilla höystettyä jännitystä samoin kuin sarjan aiemmat osatkin.  Vaikka kirjat ovat periaatteessa itsenäisiä teoksia, fiksuinta olisi lukea ne järjestyksessä.
Stephanie Plum-sarjaa suosittelen viihdyttävän kepeän jännityksen ystäville.





















15. marraskuuta 2016

Lene Kaaberbøl ja Agnete Friis: Huomaavainen murhaaja



Kustantaja: Siltala
Julkaisuvuosi: 2016
Tanskankielinen alkuteos: Den betænksomme morder
Suomentanut: Aino Ahonen
Sivumäärä: 297 s.
Kiitetyn tanskalaisen dekkarisarjan jännittävä päätös!
S
airaanhoitaja Nina Borg on palannut lapsuudenkotiinsa huolehtimaan syöpään sairastuneesta äidistään. Roolit kuitenkin vaihtuvat pian, ja äiti joutuu pelkäämään tyttärensä puolesta tämän jouduttua väkivallan kohteeksi. Sairaalassa heräävä Nina muistaa, että ennen tajuntansa menettämistä hän kuuli hyökkääjän rukoilevan anteeksiantoa. Pyysikö tämä anteeksi tekoaan – vai jotakin pahempaa, joka on vielä tulossa?
Toisella puolen maailmaa, Filippiineillä, kolme lähtökohdiltaan hyvin erilaista miestä opiskelee lääketieteellisessä. Heidän välilleen muodostuu vahva ystävyys, ja he kuvittelevat olevansa valmiita tekemään mitä tahansa toistensa puolesta. Mutta kuinka pitkälle ystävyyden nimissä on mentävä? Kun tilanne kehkeytyy niin vaaralliseksi, että omantunnon ja moraalin rajat tulevat vastaan, joutuu vahvinkin lojaalius koetukselle.
Oma arvioni: Hieman erilaisen dekkarisarjan hyytävän jännittävä päätös. Rikostutkinnan sijaan keskiössä ovat yhteiskunnalliset epäkohdat ja ihmismielen häilyvyys. Päähenkilöä voisi luonnehtia todelliseksi maailmanparantajaksi. Jos tanskalaisen kirjailijakaksikon Nina Borg -sarja kiinnostaa, kannattaa aloittaa tästä.


12. marraskuuta 2016

Alicia Giménez Bartlett: Petra Delicado ja kodittomat


Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2016
Espanjankielinen alkuteos: Un barco cargado de arroz
Suomentanut: Matti Brotherus
Sivumäärä: 391 s.
R

eipasotteinen komisario Petra Delicado ja hänen uskollinen parinsa ylikonstaapeli Fermín Garzón saavat tutkittavakseen kuolleen kulkurin tapauksen. Aluksi vaikuttaa siltä, että skinit olisivat olleet asialla, ja lehdet luovat levottomuutta maalaillessaan kuvia katuväkivallasta. Kaksikkomme saa avuksi nuoren naiskonstaapelin Yolandan, jonka avustuksella he tutustuvat Barcelonan köyhien ja asunnottomien karuun maailmaan: autiotaloihin, ruoanjakopisteisiin, hyväntekeväisyysjärjestöihin. Hankalan tutkinnan lisäksi myös eräs suulas psykiatri tekee parhaansa sekoittaakseen komisarion elämän.
Kodittomat on humoristisen ja vauhdikkaan Petra Delicado -sarjan neljäs osa.

Oma arvioni: Olen jo
aiemminkin kertonut, että tykkään Petra Delicado -dekkareista. Sarjan aiemmista osista tutut henkilöt olivat jälleen vauhdissa ja huumori kukki edelleen tuttuun tyyliin. Tämäkin dekkari herätti miettimään yhteiskunnallisia epäkohtia.

Jos tämä sarja ei ole vielä sinulle tuttu, tutustu ihmeessä.


11. marraskuuta 2016

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret


Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 274 s.
Y
hden lapsen kansa kertoo Kiinan yhteiskuntaa monin tavoin muokanneesta laista, jonka mukaan perheet saivat vuosina 1980-2015 hankkia tietyin poikkeuksin vain yhden lapsen. Politiikan seuraukset ovat raskaat, vaikka ne tehtiinkin ilmeisen hyvin aikein. Tätä nykyä Kiinassa on paljon yksinäisiä ja hemmoteltuja lapsia, mutta myös suurin odotuksin stressattuja ainokaisia. Kiinalaiset naiset tuntevat pakkoabortit, sterilisaation ja salasynnytykset.
Toimittaja Mari Manninen asuu Kiinassa ja kokoaa kirjassaan kuudentoista kiinalaisperheen tarinat yhteen. Hän kertoo suurperheestä, jonka lapset eivät ole saaneet henkilöpapereita, ja nuoresta naisesta, joka palaa Kiinaan adoptiovuosien jälkeen. Yhdessä tarinassa seurataan abortteja vastaan taistelevaa isää ja toisessa perhettä, joka osti pojalleen vietnamilaisen vaimon - kylässä kun ei ollut enää naimaikäisiä tyttöjä. Entä kuinka ainoat lapset selviävät avioituessaan ja joutuessaan "pahimmillaan" hoitamaan 12 vanhempaa ja isovanhempaa?
Miten jatkaa elämää, jos ainoa lapsi kuolee?
Yhden lapsen politiikka on vaikuttanut jokaiseen kiinalaiseen. Ihmisten monenlaiset, yllättävätkin kohtalot kauhistuttavat, itkettävät ja joskus jopa naurattavat. Ajankohtainen reportaasikirja kertoo 1,3 miljardin asukkaan kansakunnasta, joka vuodesta 2016 sallii perheille kaksi lasta.
Oma arvioni: En pystynyt lukemaan tätä silmiä avaavaa ja koskettavaa kirjaa liikuttumatta. Kuinka onnellinen olenkaan saadessani aikoinaan syntyä Suomessa enkä Kiinassa. Kirjassa kerrotut tarinat ovat paikoin varsin ahdistavia, mutta sai kirjaa lukiessa onneksi vähän hymyilläkin.
Oli kirjassa yksi asia, joka usein toistuessaan todella häiritsi. Kirjassa puhuttiin koko ajan siitä, että lapsia tehdään. Eiköhän parempi ilmaisu olisi kuitenkin lasten hankkiminen. Lapsia kun saadaan, jos saadaan – ollaan sitten Kiinassa tai missä päin maailmaa tahansa.
Tätä reportaasikirjaa voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille. Nenäliinapakkaus on hyvä pitää mahdollisimman lähellä…



Ronnie Grandell: Itsemyötätunto


Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 182 s.
Ensimmäinen kotimainen kirja itsemyötätunnosta.
K
amppailetko stressin, paineentunteen tai itsekritiikin kanssa? Oletko ymmärtäväinen muita kohtaan mutta itsesi kovin arvostelija? Teetkö asioita, joiden järjen tasolla tiedät olevan haitallisia sinulle, mutta et silti pysty muuttamaan toimintamallejasi?
Konkreettisin neuvojen ja harjoitusten avulla kirja ohjaa tarkastelemaan omaa toimintaa ja omia ajatuksia itsemyötätunnon kautta. Kun opit huomaamaan mielesi kompastuskivet, voit tehdä uusia valintoja elämässäsi. Kirja tarjoaa myös ideoita itsemyötätunnon soveltamiseen. Löydä ystävällisempi ja lempeämpi suhtautuminen itseesi kun sitä eniten tarvitset, tule toimeen itsekritiikin kanssa, löydä sisäinen jämäkkyytesi, tarkastele ajankäyttöäsi myötätuntoisesta näkökulmasta ja löydä jouhevampi tapa ratkaista ongelmia. Kirjan sisältö pohjautuu myötätuntokeskeisen terapian menetelmiin ja uusiin tutkimustuloksiin itsemyötätunnosta ja ihmismielestä.

Oma arvioni: Kirja osoittaa hyvin sen, kuinka tärkeä taito itsemyötätunto on ihmisen hyvinvoinnille. Aina ei ole helppoa olla ystävällinen itseään kohtaan, mutta siihen kannattaa kuitenkin pyrkiä. Tämä kirja tarjoaa mielen työstämiseen kiinnostavia ja innostavia ”työkaluja”.

Tämän kirjan pariin palaan uudelleen aina silloin tällöin, ihminen kun ei ole koskaan "valmis" ja kehittämisen varaa löytyy milloin mistäkin...



10. marraskuuta 2016

Tuomas Kyrö & Antti Kyrö: Pukin paha päivä & Pukki laivalla


Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2012
Lukija: Toni Kamula
Äänikirjan kesto: 4 h 4 min.
Lasten tuplaäänikirja, josta aikuinenkin innostuu!
E

tkö usko enää joulupukkiin? Hyppää kyytiin. Näissä äänikirjoissa joulun perinteet laitetaan uusiksi. Luvassa on hillitön seikkailu.
Pukin paha päivä -kertomuksessa ahneet aikuiset vievät lasten lahjat, ja teoksessa Pukki laivalla joulun sankari rellestää Petteri Punakuonon kanssa laivaristeilyllä, kunnes toverit eksyvät toisistaan. Onneksi asiat saadaan tolalleen, kun pallomerestä nousee viisas lapsi: poika nimeltä Manu Kössilä.

Oma arvioni: Hauskaa ja vauhdikasta huumoria koko perheelle, (lapset 7+), kuunneltavaksi joulua odotellessa, vietettäessä ja aivan erityisen hyvin jouluherkkuja sulatellessa. Näyttelijä Toni Kamula on lukijana varsin moniääninen.






Agatha Christie: Sininen juna

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2012
Englanninkielinen alkuteos: The Mystery of the Blue Train
Suomentanut: Aarre Pipinen
Sivumäärä: 257 s.

Hercule Poirot rubiinimurhaajan jäljillä


R

ikas, kaunis ja avioliitossaan epäonnistunut Ruth Kettering lähti Sinisellä junalla Ranskan Rivieralle tapaamaan rakastettuaan. Hänellä oli mukanaan mittaamattoman arvokas ja haviteltu Tulensydän-rubiini. Yöjunan käytävillä liikkui monia ihmisiä, mutta vain yksi otti hengen Ruthilta ja vei jalokiven mennessään. Jalokivi oli motiivi, mutta kenellä oli tilaisuus tihutyöhön ja syy murskata kaunottaren kasvot?
"Mutta on kaksi sellaista jotka tietävät. Toinen on hyvä Jumala, toinen on Hercule Poirot." Näin mahdottomia lausuessaan tuo itserakas nero on kuitenkin oikeassa.
Oma arvioni: Sininen juna ei ole ihan perinteinen suljetun tilan mysteeri, sillä junaan ja junasta astuu ihmisiä asemilla pitkin matkaa. Dekkarin henkilögalleria on varsin värikäs joukko erilaisia persoonia erilaisine taustoineen ja tapoineen. Tarina etenee hitaasti mutta kuitenkin sujuvasti. Loppu yllätti ainakin minut.




9. marraskuuta 2016

Maaret Kallio: Lujasti lempeä


Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 127 s.
Lujasti lempeä -blogistin viiltävän kirkkaita havaintoja ajastamme.
O
nko onnellisuudesta tullut aikamme pakkopaita? Löytyykö sinusta pieni mielipuoli? Olisiko välillä hyvä keskittyä olemaan rehellisesti kateellinen?
Lujasti lempeä -kirja ei päästä lukijaansa helpolla. Se haastaa pohtimaan niin armollisuutta kuin vaativuuttakin. Tästä kirjasta on turha etsiä vinkkejä täydellisyyteen tai huippuelämän herruuteen, mutta se ei myöskään kehota aina vain antautumaan ja alisuoriutumaan. Kirja tarjoaa vastapainoa nykypäivän elämäntaito-oppaiden tulvalle. Kirja on elämänajatteluopas, jonka avulla lukija saa kehyksiä omien pohdintojensa ja totuuksiensa löytämiseksi. Kirjassa etsitään viisasta vaativuutta, joka antaa armoa, mutta myös vastuuttaa ja osoittaa raja-aitoja ihmisenä olemiselle.
Oma arvioni: Maaret Kallio pohtii kirjassaan, mitä on hyvä elämä ja toteaa sen olevan jatkuvaa tasapainoilua ihmiselon pienuuden sietämisessä ja sen suuruuden hallitsemisessa. Tähän liittyen jokainen meistä onkin keskeneräinen elämänsä loppuun asti, ja aito elämä on yhdistelmä kipua ja kauneutta. Tämän hienon oivalluksen kun sisäistäisimme, voisimme olla nöyrästi kiitollisia ihan tavallisesta elämästä. Hyvä tavoite meille jokaiselle on pyrkiä ihmisen kokoiseksi ihmiseksi, ei pyrkiä enempään eikä tyytyä vähempään.
Ajatuksia herättävä kirja, jonka pariin tulen varmasti palaamaan vielä monta kertaa. Se tarjoaa todella varteenotettavan vaihtoehdon usein varsin heppoisille elämäntaito-oppaille.




Elina Pulli: Tukkasurma
















Kustantaja: Schildts & Söderströms
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 300 s.
Hiukset ovat naisen kruunu, entä jo tukka irtoaa?
M
aaria on joutunut sairaslomalle. Ja vaikka hänellä kuinka olisi asennetta, vakava sairaus pelottaa. Samaan aikaa kuolema tulee toisella tavalla kammottavan lähelle. Maarian pomo löytyy elottomana työpaikalta päiväkoti Punarinnasta.
Järkytyksestä huolimatta Maarian pitäisi saada arki sujumaan ja löytää voimaa toipua. Pian ilma on kuitenkin sakeanaan huhuja henkirikoksesta. Virallinen tutkinta tuntuu etenevän tuskastuttavan hitaasti, ja Maaria tajuaa olevansa itsekin epäiltyjen joukossa. Hänen on saatava selville, kuka surmatyön takana oikein on. Hän ei voi hellittää, vaikka puoliso vastustelisi – tai poliisi.
Oma arvioni: Elina Pullin esikoisromaani tarjoaa lukijalle vauhdikasta ja monitasoista jännitystä. Rikostutkinnan rinnalla kirjassa seurataan päähenkilön elämää rintasyövän kanssa. Dekkarin juonikuvio oli niin yllätyksellinen, etten minä ainakaan pysynyt kärryillä siitä, kuka surmatyön tekijä olisi.
Tukkasurma on oikeastaan aika erilainen dekkari, mutta ihan hyvä sellainen. Siinä ei väkivallalla mässäillä, joten se sopii mainiosti myös herkimmille dekkareiden ystäville. Sen sijaan, jos syöpä syystä tai toisesta jo sanana ahdistaa, voi olla viisainta jättää tämä dekkari lukematta, vaikka kirjan sävy loppujen lopuksi ihan toiveikas onkin.   


























8. marraskuuta 2016

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi


Kustantaja: Gaudeamus
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 376 s.

S

uomalaiset ovat onnellista kansaa. Tärkein perusturvamme on toiset ihmiset, jotka kannattelevat kolhuissa ja joiden kanssa jaetaan onnen hetket. Ystävyyssuhteet ovat yhteiskuntaa koossa pitävää sosiaalista sementtiä. Tarve kuulua johonkin on osa ihmisyyttä, ja siksi yksin jääminen vie elämältä perustan. Se lannistaa, sairastuttaa, eristää ja lisää itsetuhoisuutta.

Yksinäisyys vaikuttaa pysyvästi hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaalisten kontaktien puute kerää ympärilleen muita ongelmia: muutenkin huono-osaiset ovat usein myös yksinäisiä, ja toisaalta yksinäisyys lisää huono-osaisuutta. Siksi se on inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen kysymys.

Yksinäisten Suomi katsoo yksinäisiin 2010-luvun Suomessa. Tarkastelun kohteena ovat yksinäisyyden yleisyys ja sen vaikutukset elämänlaatuun, kansanterveyteen, aivoihin ja mieleen. Kuinka se ilmenee suomalaisessa kirjallisuudessa, iskelmissä ja valokuvataiteessa? Mitä on yksin jääminen parisuhteessa ja lapsuudessa? Kuinka yksinäisyyttä voisi vähentää?

”Yksinäisyys tuntuu siltä, että jos katoaisi maailmasta, kukaan ei huomaisi.”

Oma arvioni: Yksinäisten Suomi on monitieteinen ja kattava esitys yksinäisyydestä monimuotoisena tutkimuskohteena ja moni-ilmeisenä yhteiskunnallisenakin kysymyksenä. Kirja tarjoaa monenlaisia vastauksia yksinäisyyden ehkäisemiseen ja siitä selviämiseen, mutta niitäkin enemmän se antaa lukijalle paljon pohdittavaa vielä pitkään lukemisen jälkeenkin.

Perusteellinen teos aiheesta, jonka soisi kiinnostavan ihan jokaista ihmistä. Me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa siihen, ettei kenenkään tarvitsisi kokea emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä ja kärsiä niiden moninaisista ikävistä seurauksista. Yksinäisyydestä ei nauti kukaan, mutta yksin oleminen on aina silloin tällöin paikallaan varmasti monille meistä.


















Essi Jäntti (toim.): Täyttä elämää ADHD:n kanssa


Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 270 s.
T
äyttä elämää ADHD:n kanssa on kokoelma ADHD-oireisten ja heidän läheistensä omakohtaisia kirjoituksia. Elämänmakuinen kirja lisää kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ymmärrystä oireyhtymästä ja toimii myös vertaistukena. Tarkkaavuushäiriö ADHD:ta esiintyy noin seitsemällä prosentilla suomalaisista.
ADHD:hen liitetään yhä paljon vääriä uskomuksia, eikä ADHD-oireisten kokemuksia aina ymmärretä. Tietoisuudella ADHD:stä ja oikeanlaisella tuella on suuri merkitys niin oireisille ja heidän läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle: tunnistamaton ja hoitamaton ADHD lisää syrjäytymisriskiä, mutta toisille ADHD on myös voimavara.

Kirjaan on koottu niin oireisten kuin heidän läheistensäkin kertomuksia elämästä ja arjesta, ilonaiheista ja selviytymiskeinoista, sekä erikseen lasten ja nuorten kokemuksia. Kirjoitusten keruun on toteuttanut Vaasan seudun ADHD-yhdistys.
Oma arvioni: Elämänmakuinen ja rehellinen kirja täynnä tarinoita elämästä ADHD:n kanssa. Kirja osoittaa varsin hyvin sen, että AD(H)D on ilmiönä varsin monimuotoinen ja sen vaikutukset yksilön elämään voivat vaihdella laidasta laitaan. Itselleni ehkä hieman yllättävää oli se, kuinka moni oli saanut kyseisen diagnoosin vasta aikuisena, vaikka merkkejä oli usein nähtävissä jo pienestä pitäen.

Kirja kannattaa lukea ihan kenen tahansa, mutta erittäin lämpimästi suosittelen sitä kaikille opettajille koulutusasteeseen katsomatta.


7. marraskuuta 2016

Marja Björk: Lainaa vain


Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 265 s.


Aina kun tulee vaikeaa, lopeta ajatteleminen. Huomiseen päivään vain ja lapselle leipää pöytään.

E

eva opiskelee tuomariksi Helsingissä. Taakse on jäänyt arkinen aherrus Anja-tädin Katajabaarissa Visulahden Shellillä, ikuinen kuittikoulu ja elämän valttikortteja jankkaava jukeboksi. Tulevaisuus menee kuitenkin kerralla uusiksi, kun kotipuolesta löytyy ihana Sakari, maailmantuskaa kärsivä käsityöläinen. Eeva hullaantuu ja haluaa koko paketin: miehen, talon ja perheen, ja sen hän myös saa. Kaikella on kuitenkin hintansa.

Oma arvioni: Lainaa vain on kaunistelematon kuvaus toiveet täyttävän elämän muuttumista arkiseksi selviytymistaisteluksi. Miltä tuntuu, kun rakkaudesta tulee velvollisuus? Eevan kasvutarina on myös voimakas kuvaus 1990-luvun alun Suomesta laman kourissa. Kerronnan suuruus piilee sen suoruudessa ja sen mukanaan tuomassa todentuntuisuudessa.
















5. marraskuuta 2016

Clive Cussler & Justin Scott: Varas

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: The Thief
Suomentanut: Anna Lönnroth
Sivumäärä: 363 s.
H
errasmiesetsivä Isaac Bell ja hänen morsiamensa Marion, joka on elokuvaohjaaja, ovat palaamassa Amerikkaan maailman nopeimmalla laivalla, valtamerialus Mauretanialla. Eletään toukokuuta 1910. Laivalle on soluttautunut myös Saksan armeijan salainen agentti, Akrobaatti, pahat mielessään. Akrobaatti tavoittelee haltuunsa keksintöä, joka toisi etua sotaan valmistautuvalle Saksalle. Bell on kuitenkin valppaana ja estää Akrobaatin aikeet kidnapata keksijät laivalla. Vaan onnistuuko hän toistamiseen? Joutuuko elokuvateollisuuden käänteentekevä innovaatio vääriin käsiin? Maailmanrauhan keikkuessa vaakalaudalla Isaac Bell käy hurjapäiseen jahtiin halki Amerikan mantereen.  
Oma arvioni: Hieman erilaista jännitystä tarjoava kirja. Vaikka teos onkin hyvin kirjoitettu ja henkilöhahmot kiinnostavia ja elävästi kuvattuja, tarinassa oli kuitenkin jotakin, joka oli sammuttaa lukuintoni muutaman kerran seikkailun edetessä, mutta minähän en kirjaa kesken jätä, joten luin loppuun tämänkin teoksen. Ihan heti en kuitenkaan samantyyliseen kirjaan tarttuisi. Tuntuu siltä, että tällainen historiallinen seikkailujännäri vaatisi juuri oikeanlaisen fiiliksen – näin ainakin omalla kohdallani koen.
Mutta historiallisen jännityksen ystäville tämä on varmasti mainiota luettavaa.




3. marraskuuta 2016

Christoffer Carlsson: Salaisuudet


Kustantaja: Johnny Kniga
Ruotsinkielinen alkuteos:
Mästare, väktare, lögnare, vän
Suomentanut: Tarja Lipponen
Sivumäärä: 455 s.

S

alaisuudet on suuren luokan rikosdraama ystävyydestä, rakkaudesta ja petoksesta, tarina jossa True Detective ja Martin Beck kohtaavat.

Pienessä Bruketin kylässä löytyy juhannusaattona ruumis. Mies on murhattu päähän ampumalla. Uhri on eläkkeellä oleva poliisi, Leo Junkerin tuttu.

Tutkintaa hoitaa Tove Waltersson, jonka poliisina toiminut veli ammuttiin kuoliaaksi väijytyksessä Visbyssä, Gotlannissa, vain vuotta aiemmin.

Leo Junkeria on kehotettu lähtemään pitkälle kesälomalle, sillä joku on juorunnut Leon yhä jatkuvasta lääkkeiden väärinkäytöstä hänen päällikölleen. Kun uutinen murhasta tavoittaa Leon, hän murtuu.

Leo ymmärtää kuitenkin kaksi asiaa: rikoksen tutkinta siirtyy hyvin pian keskusrikospoliisille ja hänen itsensä on autettava tutkintaa kaikin mahdollisin keinoin.

Juhannuspäivän iltana Leo tapaa ensi kerran Tove Walterssonin. Leolla ei ole aavistustakaan asioiden todellisesta tilasta, mutta Tove tietää täsmälleen, että Leo oli se poliisi, joka ampui hänen veljensä hengiltä.

Palataan vuoteen 1984. Kaksi poliisia näkee elämänsä tilaisuuden koittaneen, mutta samaan aikaan eräs nuori journalisti on päättänyt paljastaa heidän salaisuutensa. Paluuta entiseen ei ole.

Salaisuudet on kertomus Leo Junkerin mentorin, Charles Levinin, menneisyydestä, petosten ja rikosten pitkistä varjoista ja sovituksesta, joka ehkä sittenkin on mahdollinen. Ainakin osittain.

Oma arvioni: Cristoffer Carlssonin kolmas Leo Junker -dekkari on monikerroksinen ja mutkikasjuoninen jännäri, joka pitää lukijansa vahvasti otteessaan alusta alkaen. Carlsson on onnistunut kirjoittamaan petoksesta ja sovituksesta surumielisen kauniisti.