11. marraskuuta 2016

Mari Manninen: Yhden lapsen kansa – Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret


Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 274 s.
Y
hden lapsen kansa kertoo Kiinan yhteiskuntaa monin tavoin muokanneesta laista, jonka mukaan perheet saivat vuosina 1980-2015 hankkia tietyin poikkeuksin vain yhden lapsen. Politiikan seuraukset ovat raskaat, vaikka ne tehtiinkin ilmeisen hyvin aikein. Tätä nykyä Kiinassa on paljon yksinäisiä ja hemmoteltuja lapsia, mutta myös suurin odotuksin stressattuja ainokaisia. Kiinalaiset naiset tuntevat pakkoabortit, sterilisaation ja salasynnytykset.
Toimittaja Mari Manninen asuu Kiinassa ja kokoaa kirjassaan kuudentoista kiinalaisperheen tarinat yhteen. Hän kertoo suurperheestä, jonka lapset eivät ole saaneet henkilöpapereita, ja nuoresta naisesta, joka palaa Kiinaan adoptiovuosien jälkeen. Yhdessä tarinassa seurataan abortteja vastaan taistelevaa isää ja toisessa perhettä, joka osti pojalleen vietnamilaisen vaimon - kylässä kun ei ollut enää naimaikäisiä tyttöjä. Entä kuinka ainoat lapset selviävät avioituessaan ja joutuessaan "pahimmillaan" hoitamaan 12 vanhempaa ja isovanhempaa?
Miten jatkaa elämää, jos ainoa lapsi kuolee?
Yhden lapsen politiikka on vaikuttanut jokaiseen kiinalaiseen. Ihmisten monenlaiset, yllättävätkin kohtalot kauhistuttavat, itkettävät ja joskus jopa naurattavat. Ajankohtainen reportaasikirja kertoo 1,3 miljardin asukkaan kansakunnasta, joka vuodesta 2016 sallii perheille kaksi lasta.
Oma arvioni: En pystynyt lukemaan tätä silmiä avaavaa ja koskettavaa kirjaa liikuttumatta. Kuinka onnellinen olenkaan saadessani aikoinaan syntyä Suomessa enkä Kiinassa. Kirjassa kerrotut tarinat ovat paikoin varsin ahdistavia, mutta sai kirjaa lukiessa onneksi vähän hymyilläkin.
Oli kirjassa yksi asia, joka usein toistuessaan todella häiritsi. Kirjassa puhuttiin koko ajan siitä, että lapsia tehdään. Eiköhän parempi ilmaisu olisi kuitenkin lasten hankkiminen. Lapsia kun saadaan, jos saadaan – ollaan sitten Kiinassa tai missä päin maailmaa tahansa.
Tätä reportaasikirjaa voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille. Nenäliinapakkaus on hyvä pitää mahdollisimman lähellä…



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!