Danielle Steel: Hotelli Vendôme

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Hotel Vendome
Suomentanut: Marja Helanen
Sivumäärä: 308 s.

T

armo ja menestys eivät suojaa hotellinomistaja Hugues Martinia sydänsuruilta: hänen kuvankaunis vaimonsa karkaa kuuluisan rockmuusikon matkaan ja Hugues jää kahden nelivuotiaan tyttärensä Heloisen kanssa. Surua paetakseen hän omistautuu täysin työlleen ja tyttärelleen ja sulkee kaiken muun pois sydämestään.

Heloise kasvaa Manhattanilla hotellin ylellisessä ja suojatussa ympäristössä, mutta mistä hän löytääkään oman polkunsa? Entä rohkeneeko siipensä polttanut isä vielä antaa rakkaudelle tilaa elämässään? Ja kuinka käy hotelli Vendômen?

Oma arvioni: Viihdyttävä romaani välipäivien ratoksi. Danielle Steel jatkaa tutuksi tulleella tyylillään. Tarinassa on hieman jännitystä, pieniä yllätyksiä ja ripaus romantiikkaa.

Helena Åhman: Vallan varjo

Kustantaja: Suomen Liikekirjat
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 307 s.

Vallan varjo -rikosromaani on kiehtova kuvaus toisiin vaikuttamisesta ja siitä, miten tavalliset ihmiset saattavat päätyä kummallisiin tekoihin.

D

ekkarin päähenkilö on KRP:n rikostutkija-psykologi Nina Susitaival ja tapahtumat sijoittuvat tämän päivän suomalaiseen liike-elämään. Näyttämölle nousevat valta-asetelmat, vääristyneet ihmiskuvat ja toimintaan oikeuttavat motiivit. Rikostarina pitää otteessaan. Se jättää lukijan pohtimaan ihmismielen särkyvyyttä ja Susitaipaleen tulevaisuutta.

Mikä saa ihmisen tekemään kauhistuttavia asioita? Mikä vallassa kiehtoo? Miten ihmisiin vaikutetaan?

Oma arvioni: Erinomainen esikoisdekkari, joka sukeltaa ihmismielen pimeämpään puoleen. Koukuttava juonikuvio ja kiinnostavat henkilöhahmot. Tällaista kotimaista jännitystä luen mielelläni lisääkin. Ja voin suositella lämpimästi lukijalle, joka haluaa haastaa ajatteluaan.

Nora Roberts: Valehtelija

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: The Liar
Suomentanut: Päivi Pouttu-Delière
Sivumäärä: 543 s.

A

viomiehensä Richardin tapaturmaisen kuoleman jälkeen Shelby Foxworthin elämä suistuu radaltaan. Käy ilmi, että Richard olikin jotain ihan muuta kuin Shelby luuli: valehtelija ja petturi. Shelby muuttaa pienen tyttärensä kanssa takaisin kotikonnuilleen Tennesseehin aloittaakseen puhtaalta pöydältä. Elämä alkaakin näyttää jo hieman valoisammalta rakkaan perheen sekä uusien ystävien parissa.

Kaikki eivät kuitenkaan ole iloisia Shelbyn paluumuutosta, ja Shelby saa huomata, kuinka hän ei ole turvassa Richardin kieroilulta edes tämän poismenon jälkeen. Shelbyn täytyy kohdata menneisyytensä tai menettää mahdollisuutensa onnellisempaan tulevaisuuteen.

Oma arvioni: Viihdyttävää ja jännittävää Robertsia.

Christian Rönnbacka: Rikospaikka Pasila: Hautalehdon joulu

Kustantaja: Crime Time
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 21 s.

Suosikkipoliisi Hautalehto pukkien perässä

K

aksi vanhan liiton venkulaa saa kuolemattoman liikeidean. He päättävät perustaa joulusesongiksi alan miesten pukkipalvelun kaupungin halvimmilla hinnoilla. Laatutakuuta ei onneksi luvata, sillä jo aattoillan hämärtyessä homma luiskahtaa pahasti lapasesta. Kun punanuttuiset sekoilevat pitkin Pasilaa ja työllistävät toilailuillaan virkavaltaa, tarvitaan komisario Antti Hautalehdon ja poliisikuoron hyvää tahtoa, jotta joulurauha saadaan jälleen palautettua.

Oma arvioni: Mukava novelli joulukinkun sulatteluun…

John Grisham: Laiton lakimies

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Rogue Lawyer
Suomentanut: Jorma-Veikko Sappinen
Sivumäärä: 291 s.

Salonkikelvoton juristi kohtaa elämänsä rankimman tapauksen

R

oistojen puolustusasianajaja saa asiakkaaksi miehen, jota epäillään poliisijohtajan tyttären murhasta. Takana on salaisuus joka uhkaa olla liikaa laittomallekin lakimiehelle.

Stephen Rudd uskoo vakaasti, että joka ikistä syytettyä pitää kohdella reilusti oikeusistuimessa, vaikka kepulikonstein jos ei muu auta. Siksi hän hoitaa nekin tapaukset joihin muut juristit eivät koske tikullakaan: puolustaa milloin kuolemaantuomittua rikollisjohtajaa, milloin pikkutyttöjen murhaajaa, ja saa kimppuunsa niin poliisit kuin kilpailevat rikollisetkin. Arch Swangerin tapaus ylittää kuitenkin kaiken mitä Rudd on kokenut. Swangeria syytetään poliisijohtajan 21-vuotiaan tyttären, Jiliana Kempin sieppauksesta ja todennäköisestä murhasta. Kun hän paljastaa taustalla piilevän karmean salaisuutensa lakimiehelleen, Rudd tajuaa koko arvomaailmansa olevan uhattuna. Hengestä nyt puhumattakaan.

Oma arvioni: Oli aika, jolloin luin Grishamin kirjat mahdollisimman pian niiden ilmestymisen jälkeen. Nyt edellisestä kyseisen kirjailijan lakijännäristä on kuitenkin vierähtänyt jo aikaa. Päätin tarttua Grishamin uusimpaan, kun sen Jokerina kirjastosta löysin.

Hyvin kirjoitettu, tapahtumarikas trilleri jälleen kerran. Ja päähenkilö, jota ei kaikesta ärsyttävyydestään huolimatta pysty ihan heti unohtamaan. Hänet kun on kuvattu niin värikkäästi ja elävästi. Tätä kirjaa voi suositella laadukkaiden lakijännäreiden ystäville.

Katri Lipson: Detroit

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 374 s.

Mitään ei enää pelkää, kun on menettänyt kaiken.

R

iipaiseva tarina ystävyyden särkymisestä, syyllisyydestä sekä salaisuudesta, jonka paljastuminen tuhoaa kaiken.Tapahtumapaikka: Detroit, jääkiekkoareena. Kun liigan paha poika aikoo tulla päälle, Timothy kääntää yllättäen katseensa pois. Lopputulos: 19-vuotias Timothy runtataan laitaa vasten ja hän halvaantuu kaulasta alaspäin.

Timothy odottaa yhä jotain: että Nathan, paras ystävä ja NHL:n kirkkain tähti, tulisi käymään. Mutta Nathan pysyy poissa. Hän on syöksykierteessä, ei pelaa enää ja ostaa seurakseen Janetin, sokean stripparin, jolle ei keksi käyttöä. Tämä kiinnostaa Kojoottia, skandaalin haistavaa lehtimiestä, joka ainoana on aavistanut, miksi Timothy onnettomuushetkellä katsoi muualle.

Oma arvioni: Detroit on vahva romaani ystävyydestä ja sen särkymisestä. Se on myös kirja jääkiekosta ja kaukalon taitureista – ja paljosta muusta. Katri Lipson taitaa dialogin, jossa on mukana ripauksittain ovelaa huumoria. Detroit on hieno ja monitasoinen teos, joka jättää lukijaansa jäljen, vaikka NHL-jääkiekko ei teemana suuremmin kiinnostaisikaan. Suosittelen.

Paula Noronen: Tagli ja Telle. Tehtävä sirkussaarella

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2016
Kuvittanut: Olli Kokkonen
Sivumäärä: 53 s.

Mihin sirkuksen eläimet katoavat?

S

uositusta Supermarsu-kirjoistaan tunnettu Paula Noronen tekee uuden aluevaltauksen: lasten humoristisen dekkarisarjan päähenkilöinä seikkailevat Tagli ja Telle. Sisarukset asuvat ison kauppakeskus Muhkun yläkerrassa. Muhkusta he löytävät kaiken tarvitsemansa, kuten ruokaa, huvitusta ja urheiluvälineitä. Huonekaluliikkeen upottavissa sängyissä on hauska nukkua aina välillä. Ulkomaankomennukselle lähteneille vanhemmille he skypettävät joka ilta.

Telle on skeittaileva sporttityttö, riskejä ottava huimapää. Hän joutuu myös helposti vaikeuksiin. Velipoika Tagli taas on hiljaisempi mutta kyvykäs "MacGyver", trenditietoinen nörtti, joka tiukan paikan tullen ratkaisee ongelmat teknisellä taituruudellaan. Tagli ja Telle perustavat etsivätoimistonsa kauppakeskuksen salahuoneeseen, kun läheiseltä sirkussaarelta alkaa kadota eläimiä. Onneksi hätiin lennähtää myös puhuva papukaija, älykäs Seppo, josta tulee korvaamaton apu tutkimusten edetessä. Mutta uskaltaako kukaan kömpiä tunneliin, jota pitkin pääsisi suoraan saarelle selvittämään outoa mysteeriä? Jännittävät seikkailut jatkuvat kaupungissa ja sen alla, maalla ja merellä.

Oili Kokkosen irrottelevan värikäs kuvitus sopii mainiosti vauhdikkaaseen tarinaan.

Oma arvioni: Vauhdikas ja värikäs lasten oma dekkariseikkailu, josta ei huumoriakaan puutu. Sopii seitsemän vuotta täyttäneille lukijoille.

Peter Robinson: Paha poika

Kustantaja: Blue Moon
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Bad Boy
Suomentanut: Ulla Ekman-Salokangas
Sivumäärä: 381 s.

K

evään rankat kokemukset (Pimeyden kaikki värit) ovat vieneet Alan Banksin pitkälle lomalle Yhdysvaltain lounaisosiin. Siellä löytyy taas uusi ote elämään ja työhön. Pahaksi onneksi tänä aikana poliisiasemalle tulee häntä tapaamaan nainen, vanha naapuri, ehkä pyytämään epävirallista apua pulmallisessa tilanteessa. Asia hoidetaan kuitenkin virallista tietä, asiaan sekaantuu poliisin aseistettu yksikkö ja tilanne riistäytyy käsistä kohtalokkain seurauksin. Poliisin sisäinen tutkinta hämmentää soppaa entisestään. Media seuraa tarkkaan tapausta, joka saa uuden käänteen, kun selviää, että myös Banksin tytär Tracy liittyy siihen. Hän on lähtenyt asiaan sekaantuneen "pahan pojan" matkaan. Banksin viihtyisästä mökistä tulee tapahtumien näyttämö, ja komisario Annie Cabbotin ennalta niin varaton kukkienkastelutehtävä siellä saa odottamattoman käänteen. Kotiin palaava Alan Banks kokee kauhun hetkiä heti lentokentällä ja joutuu selvittelemään tapausta, jossa ovat hengenvaarassa niin oma tytär kuin läheinen työtoverikin.

Oma arvioni: Tapahtumarikasta jännitystä tarjoava vuonna 2014 Suomen dekkariseuran kunniakirjalla palkittu dekkari. Taattua laatua, joka toimii niin kirjana kuin televisiossakin.

Juha Vuorinen: Joulupukki kirjatuulella

Kustantaja: Diktaattori Oy
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 8 s.

Juha Vuorisen hulvaton joulutarina

A

ndalusiaan asettunut kaunokirjallisuuden kantapukki Juha Vuorinen naputteli Elisa Kirjan lukijoille hulvattoman, mutta samalla himpun verran opettavan tarinan siitä, millaisten kysymysten parissa se pukkiparkakin joutuu tänä päivänä painimaan.

Oma arvioni: Huumorin ohella tarina tarjoaa muutaman erinomaisen kirjavinkin.

Tiina Martikainen: Jäätyneet kasvot

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 255 s.

Karjalohjalta löytyy talvisena yönä ruumis omakotitalon ulkoaltaalta. Aviomiehen mukaan Pirjo Vaskio oli ollut menossa kastautumaan helpottaakseen vaihdevuosioireitaan.

P

aikalle kutsutaan Lohjan poliisin pitkäkestoisessa rikostutkinnassa työskentelevä rikosylikonstaapeli poliisikoiranohjaaja Hanna Vainio. Miesystävän viereltä paikalle hälytetty Hanna ihmettelee, miksi onneton kaatuminen on saanut poliisivoimat liikkeelle niin runsain mitoin, mutta huomaa pian tapauksen muuttuvan vaativaksi rikostutkinnaksi.

Tutkinnan edetessä kuoleman taustalta alkaa löytyä omituisia yksityiskohtia. Niihin perehtymisen ohella Hanna yrittää päättää, miten suhtautuisi teini-ikäisen tyttärensä ehdotukseen elämänmuutoksesta. Oman aikansa vievät myös henkilöetsintäkeikat poliisikoira Riinan kanssa. Kunnes yksi keikka on muuttaa koko parivaljakon elämän.

Oma arvioni: Jäätyneet kasvot on Tiina Martikaisen toinen dekkari. Kiinnostuin tästä kirjasta erityisesti siinä seikkailevan poliisikoiran vuoksi, ikuinen koiraihminen kun olen, ja olen aina ihaillut myös töitään tekeviä karvakuonoja. Kirjasta saa poliisikoiran toiminnasta mielestäni varsin realistisen kuvan. Myös dekkarin henkilöhahmot tuntuvat aidoilta. Oli mukavaa, että Hannan elämästä tuotiin esille muitakin kuin työkuvioita. Ja jännitys säilyi hyvin loppuun asti yllätyksellisten juonenkäänteiden ansiosta. Tällaisia dekkareita lukisi mielellään lisää...

Jäätyneet kasvot on dekkari, jota voin suositella hyvin kirjoitetun kotimaisen laatujännityksen ystäville.

Kiitos kirjailijalle ja kustantajalle kirjan arvostelukappaleesta.

Katariina Stenberg: Riittävän hyvä opettaja

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2011
Sivumäärä: 149 s.

P

ääsin seuraamaan erään taitavan opettajan työskentelyä. Hänen opetuksessaan vain oli se jokin, ja tunnelma luokassa oli hyvin kodikas. Tunnin päätteeksi kysyin hänen hyvän opetuksensa salaisuutta. Hän vastasi:

”Kuule Kata, aina kun menen luokkaan, teen mielessäni sen saman eleen, jonka miehet tekevät, kun he oikaisevat kravattiaan. Minulle se on merkki, että jätän kaiken muun taakse ja keskityn lapsiin ja siihen, mitä luokassa tapahtuu. Toiseksi, loputon huumori. Kun se loppuu, voit hyvin jättää koko työn.”

Katariina Stenberg käsittelee kirjassaan teemoja, jotka hän on niin opettajana kuin opettajankouluttajana työskennellessään todennut keskeisiksi omaan jaksamiseensa liittyviksi tekijöiksi. Hän kertoo, kuinka on kamppaillut riittämättömyyden tunteiden kanssa ja etsinyt itselleen sopivaa opettajana toimimisen tapaa. Pohtimalla kirjassa käsiteltyjä teemoja jokainen opettaja voi löytää työstään olennaisen, keskittyä siihen – ja tuntea olevansa riittävän hyvä opettaja.

Kirjan lukemalla saat innostusta ja inspiraatiota, jotka toimivat erinomaisena vastalääkkeenä nykyajan opettajantyön uhkalle, työuupumukselle.

Oma arvioni: Tämä teemoiltaan edelleen varsin ajankohtainen kirja on teos, joka jokaisen oppilaistaan ja itsestään välittävän opettajan kannattaa ehdottomasti lukea – ja tehdä se omaa toimintaansa aidosti reflektoiden. Kirja toimii erinomaisesti inspiraation lähteenä entistä parempaan opetukseen ja voimia säästävään opettajuuteen.

Aris Fioretos: Mary

Kustantaja: Teos
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Mary
Suomentanut: Liisa Ryömä
Sivumäärä: 337 s.

M

ary on 23-vuotias arkkitehtuurin opiskelija sotilasjuntan johtamassa Kreikassa 1970-luvulla. Eräänä marraskuisena iltana hän ja joukko nuoria kokoontuvat taas mielenosoitukseen yliopiston luo. Mary etsii väkijoukosta poikaystäväänsä Dimosta kertoakseen olevansa raskaana, mutta poliisi nappaa hänet kiinni. Alkaa kuukausien mittainen ja mielivaltainen pidätysaika ensin kaupungissa, sitten pahamaineisella vankilasaarella.

Alkaa painostus, kidutus, epätietoisuus. Kuka lopulta päättää kenenkin elämästä?

Oma arvioni: Fioretosin kerronta on vahvaa ja vaikuttavaa, kieli jopa kaunista. Mutta kirjan kuvaukset kidutuksista ja muista julmuuksista tekevät siitä välillä jopa tuskaista luettavaa. Mary näyttää hienosti sekä yksilön vahvuuden että heikkouden. En ihmettele, että tämä teos on palkittu Ruotsin radion romaanipalkinnolla tänä vuonna. Mutta seuraavaksi haluan kuitenkin lukea jotakin huomattavasti inhimillisempää.

Suosittelen tätä kirjaa sellaiselle lukijalle, joka ei ihan pienestä hätkähdä. Tämä teos ei kuitenkaan sovi rauhallista unta toivovan iltalukemiseksi. Voi olla, ettei uni tämän kaikessa järkyttävyydessään varsin puhuttelevan kirjan sulkemisen jälkeen ihan heti silmään tule.

Satu Grönroos: Tuulen suku

Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 216 s.

K

evät on jo pitkällä, mutta kolmetoistavuotiaalle Helmille kesä 1974 tulee tarkoittamaan kaikkea muuta kuin vapautta. Äiti katoaa omille teilleen, ja Helmi jää kaksin pikkusiskonsa Sofian kanssa. Olisi ihana vain leikkiä Abbaa, mutta siskolle pitää keittää puuroa.

Äidin lähdettyä uuden uutukaisen lähiökerrostalon eteiseen astelee itätuulen lennättämä mustapukuinen nainen. Kunnan kodinhoitajaksi hän käyttäytyy omituisesti, ja kun parvekkeella alkavat rehottaa mustat kukat ja nainen valtaa äidin sängyn, Helmi on yksinäisempi kuin koskaan ennen. Kesän aikana Helmi kasvaa paitsi pituutta myös elämänymmärrystä.

Tuulen suku on elämänmakuinen kertomus äideistä ja tyttäristä, yksinäisyydestä ja pakottavasta läsnäolosta. Se on romaani pelosta ja rohkeudesta, sivuun katsomisesta – ja lopulta myös toisen ihmisen näkemisestä.

Oma arvioni: Kirja valikoitui luettavaksi ennen kaikkea siksi, että tapahtumat sijoittuvat kesään 1974, ensimmäiseen kesääni, josta minulla ei luonnollisestikaan ole minkäänlaisia muistikuvia. Tuulen suku on nuoren tytön herkkä ja maagis-realistinen kasvutarina. Kuvaus elämän tuulten riepoteltavana olevasta varhaisnuoruuteen siirtymässä olevasta tytöstä on koskettavaa luettavaa. Vastuu painaa hennoilla hartioilla, mutta onneksi pikkusisko läsnäolo tuo arkeen myös satuja ja leikkejä.

Kirjaa lukiessa ei voi olla miettimättä sitä, kuinka surullinen asia lapsuuden yhtäkkinen loppu onkaan. Voi kunpa jokainen lapsi saisi elää huoletonta aikaa niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Kyllä niitä aikuisten vastuita ehtii kantamaan myöhemminkin ihan tarpeeksi.

Helmi Kekkonen: Vieraat

Kustantaja: Siltala
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 196 s.

O

n kaunis loppukesän päivä, taivas on sininen ja kantaa heleänvärisiä kuumailmapalloja, mies on lähtenyt ostamaan ruusuja, nainen pukeutuu valkoiseen leninkiin. Kaikki on hyvin ja valmista vieraiden tulla, viini on kylmää, pöytä on katettu.

Hetket kuluvat, ja tahoillaan illallisille osallistuvat vieraat valmistautuvat juhliin tietämättä, että juuri tämä päivä ja juuri nämä illalliset sattuvat olemaan sellaiset, joiden jälkeen kaikki on toisin.

Mutta kun asiat alkavat muuttua, olivat ne mitä asioita tahansa, sen huomaa liian usein liian myöhään, vasta silloin kun paljon on jo tapahtunut tai kun mitään ei enää tapahdu, kun elämä on pysähtynyt paikoilleen, kohtaan jossa kukaan ei haluaisi olla.

Oma arvioni: Episodiromaanissaan Vieraat Helmi Kekkonen esittelee lukijoille joukon erilaisia polkuja elämänsä risteyskohtaan tulleita henkilöitä, joiden päätöksillä on arvaamattomia ja peruuttamattomia seurauksia. Vaikka he kulkevatkin saman taivaan alla, ovat he kuitenkin vieraita sekä itselleen että toisilleen. Kirjassa on puhutteleva vanhemmuudesta ja lapsista, jota lähestytään moniulotteisesti. Onko elämässä sittenkään yksikään toive tai pelko, juuri sellainen, miksi sen mielessämme kuvittelemme, entä mitä onni oikeastaan onkaan? Suuria kysymyksiä vailla lopullisia vastauksia.

Kirjan lukeminen sai kaipaamaan kesän lämpöä. Kerronnan kauneus ja herkkyys ihastutti. Suhteellisen pieneen sivumäärään mahtuu taitavasti kirjoitettuna suuria asioita, voimakkaita tunteita ja kihelmöivää jännitteisyyttä.

Suosittelen lukemaan tätä kirjaa hitaasti nautiskellen, vaikka itse en siinä onnistunutkaan.

Paula Määttä & Anja Rantala: Tavallisen erityinen lapsi – Onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2016 (2. uudistettu painos)
Sivumäärä: 312 s.

M

iten on päädytty puhumaan tavallisista ja erityisistä lapsista? Miten ja miksi yhä useammat lapset arvioidaan erityisiksi tai erityisen tuen tarpeessa oleviksi? Jos mittapuuna käytetään ”täydellistä lapsuutta”, ovat kaikki lapset enemmän tai vähemmän epänormaaleja tai poikkeavia, siis tavallisen erityisiä lapsia. Jako ”normaaleihin” ja ”epänormaaleihin” häviää kodin arjessa, mutta kodin oven ulkopuolella alkaa tiukka luokittelu ja keskustelu siitä, kenen asiantuntemukseen luotetaan, kun lasten kehittymisen ja oppimisen edellytyksiä arvioidaan.

Monenlaisten lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat myös monenlaisia perheitä. Siksi heidän tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä perheiden kanssa. Vanhempien asiantuntemusta ei kuitenkaan vieläkään osata tai haluta käyttää riittävästi: oman arvionsa mukaan vain noin neljäsosa ammattilaisista työskentelee lasten varhaisvuosina perheen tarpeita aidosti kuunnellen. Kodin, päivähoidon ja koulun tarjoamat arkipäivän tilanteet ovat kuitenkin lapsen kehityksen peruspilareita ja perhettä ja lasta tukevien palvelujen tulisi perustua lasten ja vanhempien tarpeisiin.

Kirjassa tarkastellaan päivähoidon ja koulun ammattilaisten ja lapsiperheiden yhteistyötä sekä tuodaan esille toimivia yhdessä tekemisen tapoja. Yhteinen vastuun kantaminen vaatii harjoittelua. Kirjan käytännöllisten vinkkien avulla on helppo löytää ne yhteistyön arkiset tavoitteet, joiden avulla pystyy rakentamaan kaikenlaisille lapsille hyvinvointia edistäviä kehitysympäristöjä.

Uudistetussa painoksessa on uutta tietoa lapsen kehityksen ja oppimisen perustasta ja se on päivitetty säädösten osalta.

Oma arvioni: Tämän monipuolisen erityispedagogiikan perusoppikirjan ensimmäinen painos on tullut minulle todella tutuksi vuosien mittaan. Nyt kirjasta on tehty päivitetty painos, johon pääsin perusteellisesti tutustumaan vasta nyt.

Kunpa jokainen lapsi saisi olla ensisijaisesti lapsi – diagnoosistaan huolimatta. Lasten ohella vanhemmatkin tarvitsevat tukea ja ansaitsevat tulla aidosti kuulluiksi. Miksi tämä tuntuu olevan edelleen niin kovin vaikeaa, vaikka tämäkin teos osoittaa, ettei niin ainakaan tarvitsisi olla. Kirja haastaa lukijansa pohtimaan, kuka oikeastaan onkaan normaali – ja kuka normaaliuden loppujen lopuksi määrittelee. Suosittelen tätä teosta lämpimästi kaikille lasten ja perheiden parissa työskenteleville alasta riippumatta.

Steven Rowley: Lily ja mustekala

Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Lily and the Octopus
Suomentanut: Sari Karhulahti
Sivumäärä: 351 s.

N

elikymppisen Ted Flaskin ura ei ole ottanut tulta alleen, eikä ihmissuhderintamalla mene hyvin. Onneksi hänellä on Lily! Elämä on kaikesta huolimatta mallillaan, eikä haittaa yhtään, että Lily on mäyräkoira ja jo aika vanha.

Sitten Lilyn otsasta löytyy pieni mustekala, eikä se aio päästää irti. Mutta myöskään Ted ei aio luopua rakkaasta koirastaan ja ainoasta ystävästään.

Lilyn viisaat, terävät haukahdukset ja yli-innokas hännänheilutus sulattavat jokaisen koiraihmisen sydämen!

Oma arvioni: Iloa ja surua, sitä on elämä. Niistä molemmista kertoo tämä hauska ja haikea kirja. Kirja, jota ainakin koiransa menettäneen lukijan lienee mahdotonta lukea kuivin silmin. Kuinka elävästi tarinaa lukiessa tuleekaan mieleen ne muistot parhaasta ystävästä –  yhteisten hetkien ihanuudesta ja luopumisen tuskasta. Onneksi tassunjäljet säilyvät sydämessä ikuisesti.

Hieno kirja, jota yhdenkään koiraihmisen ei kannata jättää lukematta.  

Tony Dunderfelt: Läsnäoleva kohtaaminen

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 182 s.

Oletko täysillä läsnä, kun tapaat ihmisiä?
Ottavatko tunteet ylivallan? Saatko rauhassa sanoa oman näkemyksesi?
Entä pystytkö antamaan tilaa myös muiden kuuntelemiselle?
Osatko muuttaa ryhmän energian rakentavaan suuntaan?
Vai päätyvätkö vuorovaikutustilanteet aina väärinkäsityksiin ja ristiriitoihin?

T

eoksessa sukelletaan moniulotteiseen vuorovaikutuksen maailmaan. Kirjan luettuasi katsot kohtaamisia uusin silmin ja oivallat, miten läsnäolo ihmisten välillä saavutetaan tietoisesti. Kirja auttaa havainnoimaan sekä kehittämään arki-ja työelämän vuorovaikutusta kokonaisvaltaisesti.

Mukana on esimerkkejä ja käytännön harjoituksia, joiden avulla kehität omia läsnäolotaitojasi ja pystyt toimimaan erilaisten ihmisten kanssa rakentavasti.

Kirjassa psykologi Tony Dunderfelt esittelee uuden kokonaisnäkemyksen ihmisten välisestä herkästä vuorovaikutuskentästä. Kirjan avulla tutustut niin intuitiiviseen viestintään, tunneviestintään kuin voimien viestintään.

Oma arvioni: No, eipä tuohon kirjan takakansitekstiin juuri lisättävää ole. Kirja kannatti ehdottomasti lukea. Lue sinäkin!

Mikko Ylikangas (toim.) Mielen salat

Kustantaja: Gaudeamus
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 197 s.

Mistä syntyy tunne, että olet toisen kanssa ”samalla aaltopituudella”? Miten aivot reagoivat kosketukseen? Miksi unessa koetaan usein värikkäitä ja vaarallisiakin seikkailuja?

M

ielen salat -teoksessa psykologit, aivotutkijat, sosiologit ja muut asiantuntijat avaavat ovet ihmismielen ja aivojen toimintaan. Siinä tarkastellaan esimerkiksi luovuutta, aivojen ja mielen kypsymistä, kulttuurien kohtaamista, yliluonnollisia kokemuksia sekä persoonallisuuden vaikutusta hyvinvointiin. Ihmismieli työskentelee ja vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme – myös nukkuessamme.

Ymmärrys mielen toiminnasta auttaa parantamaan ihmisten elämänlaatua. Tieto edistää niin muistihäiriöisten hoitoa, neurologisesti sairaiden kuntoutusta kuin opetuksen ja työtilojen suunnitteluakin. Ajattelun ja mielen logiikan ymmärtäminen on hyödyksi, ratkottiinpa sitten ilmastonmuutoksen kaltaisia laajoja ongelmia tai yksilön valintoja pienemmissä pulmatilanteissa.

Oma arvioni: Tämä mielen saloja eri tieteenalojen edustajien silmin ja erilaisista näkökulmista tarkasteleva teos on kaikin puolin kiehtovaa luettavaa. Se saa lukijansa pohtimaan omia käsityksiään ihmismielen toiminnoista.  Tämä Suomen Akatemian TUTKITUSTI -sarjaan kuuluva teos jättää tuskin ketään kylmäksi. Minua se ainakin inspiroi ja ihmetytti.

Aki Luostarinen & Iida-Maria Peltomaa: Reseptit OPSin käyttöön – Opettajan opas työssä onnistumiseen

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 163 s.

U

usi OPS muuttaa ajattelua ja käytännön toimintaa. Kuinka varmistat omassa työssä onnistumisen ja jaksamisen? Kuinka vahvistat opettamisen ja oppimisen iloa?

Tässä opettajan oppaassa käydään vaihe vaiheelta läpi uudistuvan oppimisen, opettajuuden ja toimintakulttuurin kysymyksiä. Käsittelyssä ovat muun muassa arviointi, monialaiset oppimiskokonaisuudet, koodaus ja ohjelmoinnillinen ajattelu sekä laaja-alainen osaaminen. Oma työsi helpottuu, kun selkeät reseptit kertovat, miten voit edetä ja lisätä mukaan omat mausteesi.

Soveltuu niin vasta-alkajan kuin kokeneemmankin kokin käyttöön!

Oma arvioni: Luostarinen ja Peltomaa avaavat reseptikirjassaan uutta opetussuunnitelmaa ja sen toteuttamista koulutyön arjessa selkeästi ja havainnollistavalla otteella. Vaikka on selvää, että muutos on aina jossain määrin jopa pelottavaa, se voi olla myös mahdollisuus entistä parempaan opetukseen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, joten kirjassa kehotetaankin etenemään pienin askelin ja pitäen mielessä se, ettei kaikkea tarvitse muuttaa.
Kirjan lukeminen ja sen mielenkiintoisten harjoitusten tekeminen haastavat opettajia reflektoimaan omaa ajatteluaan ja toimintatapojaan. Siksi suosittelen sitä lämpimästi kaikille perusopetuksen opettajille. Myös tulevat opettajat hyötyvät tämän aiheeltaan ajankohtaisen ja sisällöltään monipuolisen oppaan lukemisesta. Huomisen koulua kun rakennetaan yhdessä jo tänään. Ja olipa tässä reseptikirjassa monia käyttökelpoisia aineksia yliopisto-opettajallekin, mikä yllätti minut iloisesti.

Hanna Weselius: Alma!

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 210 s.

Kirjan vuosi 2015 -kirjoituskilpailun voittanut romaani

A

lma! on rihmastomainen, moniaalle kurkottava ja kieleltään ilmaisuvoimainen romaani taiteesta, nykymaailmasta ja niistä kriteereistä, joilla ihmisyyttä ja varsinkin naisen arvoa yhä mitataan. Sen todellisuudessa on sijaa yhtä lailla maahanmuuttajapoikaa salaa tapaavalle lakinaiselle ja juorulehtien sivuilla omaa glamour-elämäänsä viettävälle viihdetanssijalle.

Wienissä 1907 Alma Mahler istuu pianon ääressä, hänen sormensa juoksevat koskettimilla, ja hän laulaa. Mutta flyygelin nuottiteline on tyhjä. Tätä laulua ei ole koskaan kirjoitettu, nuottiakaan ei ole painettu, kukaan koulutettu sopraano ei ole nähnyt sitä.

Toisaalla maailmassa, joka on sama mutta jossa aika on toinen, 234 nigerialaista koulutyttöä katoaa. Tai eivät he katoa, asemiehet hakevat heidät mukaansa yöhön.
Aino lukee uutisen lehdestä ja huokaa: mitäpä hän voisi kaukaisten maiden raa'alle todellisuudelle tehdä? Hän on taiteilija, hän osaa vain piirtää. Matkalla työhuoneelleen Aino pohtii naisen ääriviivoja ja ajautuu seuraamaan metrossa itseään meikkaavaa nuorta tyttöä, joka käyttää ruosteenväristä poskipunaa.

Oma arvioni: Mosaiikkimainen ja vahva esikoisromaani, jossa keskeisenä teemana on naisten alistaminen ja alistuminen – tai oikeastaan naisena oleminen. Hanna Weseliuksen kerronta on omintakeista. Teksti on samanaikaisesti sekä lyyrisen kaunista että ärhäkästi kantaaottavaa. Teos on myös varsin visuaalinen. Romaanissa on monia kertojia ja tasoja, joten aivan helpolla se ei lukijaansa päästä – ja hyvä niin. Välillä pysähdytään pienen yksityiskohdan ääreen, mutta jo seuraavassa hetkessä maalataan universaalia kuvaa. Hieno kirja, joka tempaisee lukijansa kiehtovalle aikamatkalle.

Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 119 s.

Episodiromaani ihmisistä lähihistorian melskeissä

P

uolalainen rekkakuski Toma noukkii kyytiinsä nuoren liftarin. Johanneksen, jonka kanssa hän kokee maantiellä unohtumattoman näyn.

Vuosia myöhemmin Johannes makaa sairasvuoteella ja saa ihmeellisen kyvyn nähdä minne ikinä haluaa. Unkarilainen Viktor matkustaa Berliiniin puoluekokoukseen ja tapaa siellä nuoren hollantilaisen Elinen. Samaan aikaan Kosovon Gornje Obrinjessa on tapahtumassa jotain peruuttamatonta. Entä jos Viktor voisi vaikuttaa kosovolaisen kylän kohtaloon?

Emma Puikkosen episodiromaanissa leikitään ajatuksella siitä, että jokin menisi toisin ja muuttaisi tapahtumien kulkua. Lähimenneisyyden käänteet ja tavallisten ihmisten arki risteävät toisiaan. Jokaiseen kohtaukseen sisältyy jotain yllättävää, odottamatonta, mikä saa todellisuuden näyttämään hetken toiselta.

Oma arvioni: Puikkosen romaania voi mielestäni luonnehtia varsin kunnianhimoiseksi. Kirja herättää lukijansa pohtimaan historian suuria linjoja ja saa miettimään omaa suhtautumista Euroopan kehittymiseen. Puikkonen risteyttää taidokkaasti niin yksilöitä kuin suuria ihmismassojakin, historiallisia tositapahtumia ja surrealistisia näkyjä Euroopan lähihistoriasta ja -tulevaisuudesta.

Kirja vie lukijansa intensiiviselle ja hämmästyttävälle aikamatkalle. Aluksi eri tarinat vaikuttavat irrallisilta, mutta matkan edetessä ne kuitenkin nivoutuvat toisiinsa, jotkin tosin jouhevammin kuin toiset. Teos tarjoaa valonpilkahduksia dystopiseen tulevaisuuteemme – enemmän tai vähemmän naiiveja sellaisia. Vai, voisikohan asioihin sittenkin vaikuttaa jo pienelläkin teolla?

Vaikka Eurooppalaiset unet ei edustakaan sellaista kirjallisuuden lajia, jonka parissa yleensä viihdyn, kyseinen kirja antoi kuitenkin paljon ajattelemisen aiheita. Se on hyvän kirjan merkki. Kirjaa voisi suositella etenkin ennakkoluulottomille lukijoille, jotka ovat valmiita ravistelemaan omia käsityksiään.

Johanna Tuomola: Vielä kerran

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 281 s.

Poliisiromaanin taitajana tunnettu lohjalainen Johanna Tuomola osoittaa kuudennella rikosromaanillaan hallitsevansa myös satiirisen tyylilajin. Psykologisesti oivaltava ja moneen suuntaan etenevä tarina on romaani vallasta ja ahneudesta. Henki siinä menee, totta kai.

T

urun kaupunginvaltuustossa vaikuttava Eero Lampinen on röyhkeä, ylimielinen ja itserakas – sekä sangen perso hameväelle. Lampisen ylellistä elämää häiritsevät kuitenkin sekavat tonttibisnekset ja kaunaa kantava avioton tytär. Pettyneet liikekumppanit ympäriltä kaatuvat kuin naapuriperheen lahoava talo, mutta tämä ei hetkauta Lampista, jolle vastuu tarkoittaa vain kuutta kirjainta.

Juhannusyönä Lampinen huomaa joutuneensa tilanteeseen, jossa oma henki on yllättäen halvempi kuin ympärille kootut rikkaudet. Mutta kuka vetää viimeisenkin silkkimaton jalkojen alta?

Oma arvioni: Monisäikeinen ja yllätyksellinen rikostarina, joka pitää lukijaa tiukasti otteessaan. Vähä vähältä paljastuu, kuka kukin oikein onkaan. Jännityksen vastapainoksi Tuomola tarjoaa dekkarissaan myös aimo annoksen satiirista huumoria. Joten mahdotonta tätä kirjaa oli nauramatta nauttia. Suosittelen.