17. joulukuuta 2016

Steven Rowley: Lily ja mustekala

Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Lily and the Octopus
Suomentanut: Sari Karhulahti
Sivumäärä: 351 s.
N
elikymppisen Ted Flaskin ura ei ole ottanut tulta alleen, eikä ihmissuhderintamalla mene hyvin. Onneksi hänellä on Lily! Elämä on kaikesta huolimatta mallillaan, eikä haittaa yhtään, että Lily on mäyräkoira ja jo aika vanha.

Sitten Lilyn otsasta löytyy pieni mustekala, eikä se aio päästää irti. Mutta myöskään Ted ei aio luopua rakkaasta koirastaan ja ainoasta ystävästään.
Lilyn viisaat, terävät haukahdukset ja yli-innokas hännänheilutus sulattavat jokaisen koiraihmisen sydämen!

Oma arvioni: Iloa ja surua, sitä on elämä. Niistä molemmista kertoo tämä hauska ja haikea kirja. Kirja, jota ainakin koiransa menettäneen lukijan lienee mahdotonta lukea kuivin silmin. Kuinka elävästi tarinaa lukiessa tuleekaan mieleen ne muistot parhaasta ystävästä –  yhteisten hetkien ihanuudesta ja luopumisen tuskasta. Onneksi tassunjäljet säilyvät sydämessä ikuisesti.
Hieno kirja, jota yhdenkään koiraihmisen ei kannata jättää lukematta.  


1 kommentti:

  1. Koiraihmiseksi en itseäni sanoisi, kissa- ja eläinihmiseksi sen sijaan kyllä. Aion tämän kirjan lukea jollakin sopivalla hetkellä. Paras ystäväni Viiru-kissa kuoli keväällä yllättäen, joten siksi en ole ihan vielä tätä halunnut lukea, vaikka kaiholla olen tätä katsellutkin :)
    Tiia

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!