H.C. Andersen: Todellinen prinsessa

Kustantaja: Kirjalito

Suomentanut: Laila Niukkanen
Kuvittanut: Felicitas Kuhn
Sivumäärä: 19 s.

Y

ksi suosikkisaduistani. Sekä kirjan tarina että värikäs kuvitus ovat jääneet mieleeni varsin hyvin. Klassikko.

Barbara Hayes: Unitarinoita

Kustantaja: Artko
Julkaisuvuosi: 1978
Suomentanut: Irmeli Kivimäki
Kuvittanut: Mary Brooks
Sivumäärä: 27 s.

L

öysinpä kaappien kätköistä kirjan, josta minulle on luettu iltasatuja lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Oi niitä aikoja…
Kirjan kaunis kuvitus on jäänyt mieleeni tarinoita paremmin.

Anni Swan: Iris rukka

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 1975 (13. painos, alkuperäinen vuodelta 1916)
Sivumäärä: 185 s.

Ä

iditön Iris-tyttö joutuu vapaista maalaisoloista helsinkiläisenonsa perheeseen ja kaikkien silmätikuksi. Mutta hän valloittaa myös uskollisia ystäviä kotona ja koulussa. Vihdoin kaikki valkenee, kun hänen taiteilijaisänsä palaa ulkomailta ja vie tyttönsä mukanaan. Vauhtia ja leppoista huumoria, lystillisiä ja elävästi piirrettyjä luonnekuvia.

Oma arvioni: Iki-ihana Iris rukka. Yksi lapsuuteni suurimmista kirjasuosikeista, joka tuli aikoinaan luettua muutamaan kertaan, ja nyt palasin tämän  koskettavan kauniin tuhkimotarinan pariin pitkästä aikaa. 

Tuula Korolainen & Riitta Tulusto (toim.): Ikäisekseen hyvin säilynyt – Satavuo-tiaan Suomen runoja

Kustantaja: Kirjapaja
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 176 s.

T

ähtiä, neonvaloja ja lehmänkelloja. Metsää ja peltoa, kaupunkeja ja konttoreita. Kylänraitteja, kyberverkkoja, niukkuutta ja kulutusjuhlaa. Räntäsadetta ja kesäöiden hämyä. Runoilijoiden säkeissä elää ja hengittää satavuotias Suomi. Teoksessa on runo jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Esiin piirtyvät eri aikojen ilmiöt, ihmiset ja tunnelmat; liikuttavat, järkyttävät, iloiset ja huvittavat. Satavuotiaan elämänkokemukseen mahtuu paljon.

Oma arvioni: Ikäisekseen hyvin säilynyt on hieno kokoelma runoja. Se nostaa kuplivan maljan satavuotiaan Suomen kunniaksi. Se sopii luettavaksi jokaiselle suomalaisella ikään tai sukupuoleen katsomatta.

Rauli Virtanen: Reissukirja – Matkalla kaikissa maailman maissa

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 300 s.

Lähde maailmanmatkaajan mukaan sinne, minne muut eivät uskalla

M

atkaelämäkerta täynnä juttuja ja kokemuksia viideltä vuosikymmeneltä maailman jokaisesta kolkasta sissien leiritulilta suurkaupunkien sokkeloihin.

Rauli Virtanen on käynyt maailman kaikissa 194 itsenäisessä valtiossa. Hän aloitti reppureissaamisen aikana ennen internetiä ja interrailia ¬ ja suuntaa yhä kulkunsa sinne, minne muut eivät uskalla mennä. Missä tapahtuu, siellä on Rauli.

Virtanen on koonnut kirjaansa unohtumattomimmat kokemukset matkojensa varsilta alkaen ensimmäisestä lentomatkastaan ¬ joka päättyi pakkolaskuun Amazonian viidakkoon. Rauli kuvaa kuinka hän käveli vahingossa suoraan pahamaineisimpien sissien tukikohtaan, millaista on diplomaattikekkereillä tai pommisateessa, millaista alkuperäiskansojen vieraana. Saunoissa eri puolilla maailmaa hän pohtii yhteistä planeettaamme, Suomen paikkaa ja ihmisen osaa. Tällaista nojatuolimatkaa et ole ennen kokenut!

Oma arvioni: Nojatuolimatkanakin varsin hurja kokemus… Paikkojen, vuosilukujen ja nimien luettelointi vähensi kuitenkin jonkin verran tämän varsin erikoisen ja ainutlaatuisen matkaelämäkerran kiinnostavuutta. 

Tauno Palo: Käsi sydämellä

Toimittanut: Aino Räty-Hämäläinen
Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2008 (8. painos, alkuperäinen vuodelta 1969)
Sivumäärä: 176 s.

K

äsi sydämellä on teatterin ja elokuvan ystävien toivekirja – suomalaisen näyttämön kruunaamattoman kuninkaan muistelmateos. Tauno Palo kertoo siinä rehtiin ja koruttomaan tapaansa, mitä hänelle on elämässään tapahtunut, aivan alusta alkaen. Hän vie meidät lapsuudenkotiinsa, jonka sopusointuinen ilmapiiri jätti valoisuutensa pojankin luonteeseen. Koemme hänen myötään näyttelijänuran alkuvaiheiden suuret toiveet ja kipeät pettymykset sekä niitä seuranneen menestyksen, joka hakee vertaistaan Suomen näyttämötaiteessa. Seuraamme hänen askeliaan ensirakkauden ja myöhempien syvien kiintymysten teillä. Tutustumme Tauno Paloon ihmisenä, ja tämä tuttavuus on yhtä valloittava kuin hänen parhaat roolisuorituksensa. Omien kokemuksiensa lisäksi hän kertoo monia värikkäitä anekdootteja Suomen elokuvataiteen varhaisvuosilta, jotka mielessämme paljolti samastuvat Tauno Suuren vaiheisiin.

Oma arvioni: Omaääninen ja elämänmakuinen muistelmateos. Kiehtova kuvaus siitä, kuinka ujosta pikkupojasta tuli näyttämöiden ja elokuvien suuri sankari. Kirja oli hyvin kirjoitettu ja siksikin mielenkiintoni säilyi vaivatta loppuun asti. Teoksessa ei syyllistytty monien elämäkertojen tapaan asioiden liian luettelomaiseen esittämiseen.  Suosittelen tätä muistelmateosta lämpimästi kaikille Tauno Palon näyttelijäsuorituksista pitäville, sillä kirjasta selviää kiinnostavia asioita myös miehestä rooliensa takana.

Sonja Strömholm, Emilia Lahti, Lauri Järvilehto & Meeri Koutaniemi: Sisu. Tarinoita itsensä ylittämisestä ja hyvän tekemisestä

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 210 s.

Sisu asuu meissä kaikissa! Nykyajan sisu on voimavara, jossa itsensä ylittäminen, hyvän tekeminen ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä.

T

ämän kirjan sisukkaat päähenkilöt kertovat meille oman sisutarinansa. Heitä kaikkia yhdistää kyky ja päätös suhtautua elämäänsä ja työhönsä intohimoisesti. He kertovat, miten he ovat ylittäneet mahdottomiltakin tuntuvia esteitä ja löytäneet yrityksen ja erehdytyksen kautta kutsumukseen, jonka toteuttaminen vaatii myös sisua.

Kirjan inspiroivien tarinoiden avulla löydät oman sisusi ja rohkaistut käyttämään sitä entistä monipuolisemmin! Sisu alkaa sieltä, missä sinnikkyys loppuu.

Mukana ovat Sirkka Hagman, Pekka Hyysalo, Kimmo Kedonpää, Esko Kivi, Suvi Kuivila, Miki Kuusi, Silja Kyytinen, Kati Lepistö, Obinna Obieze, Linda-Maria Roine, Evon Söderlund, Tuija Talvitie, Ville Turkka ja Rauli Virtanen.

Oma arvioni: Inspiroiva teos rohkeudesta kohdata eteen tulevia haasteita ja ylittää ne sekä halusta toteuttaa omia unelmiaan. Kirja on ylistys yksilöllisyydelle ja voimakastahtoisuudelle.

Meeri Koutaniemen valokuvat ovat puhuttelevia.

Marko Annala: Värityskirja

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 203 s.

Kertomus kasvusta, kivusta ja kaiken läpi leikkaavasta luovuudesta

O

len vuosien varrella kehittänyt itselleni suojakeinoksi muistikatkon. Muistijälkeni on hauras, niin hento hipaisu pintaa, ettei se paljasta pölyn alta mitään. Yksittäiset muistikuvat ovat hajallaan kuin tuulen riepottelema lehtikasa. Vaikka harjaisin lehdet takaisin kasaan, en silti saisi kokonaisuudesta kuvaa. Etenkään yläasteesta en pysty palauttamaan mieleeni juuri mitään.

Värityskirja on tekijänsä omiin kokemuksiin perustuva, raadollisen rehellinen romaani, joka kuvaa tavallista elämää epätavallisissa puitteissa. Se kertoo siitä, kuinka maailma voi kadottaa värinsä.

Oma arvioni: Tunnerikas tarina, jossa tummien sävyjen rinnalla näkyy myös vaaleita sävyjä. Tuskan ja surun lisäksi arkeen mahtuu myös aitoja ilonaiheita. Vaikeista aiheistaan huolimatta Värityskirja ei ole ahdistava vaan ennen kaikkea toivoa antava lukukokemus. Kertojan kieli on rehellisen kaunista. Kaiken kaikkiaan Värityskirja on varsin vaikuttava omaelämäkerrallinen esikoisromaani, jota voin suositella kaikenlaisille lukijoille.

Ritva Sarkola: Paratiisikäärme

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2013
Sivumäärä: 212 s.

L

ähiuutisten naiset, Helena, Elina ja Mirka, päättävät lähteä lomalle Torremolinokseen, jotta Elinan mies saisi aikaa sopeutua eroon ja unohtaisi tappouhkauksensa. Mies seuraa kuitenkin heitä Espanjaan. Naisten osallistuessa loman viimeiseen retkeen Granadaan Elina katoaa Alhambran valtaisaan pensaslabyrinttiin.

Missä on Hans, onko hän syyllinen Elinan katoamiseen? Ja miksi Mirka syyttää tapahtuneesta itseään?

Komisario Matti Heikkilä miehineen joutuu visaisen tehtävän eteen, jonka ratkaisemisessa heitä auttaa jälleen kerran Ossi Pehko, Timo Perttusen suureksi harmiksi.

Ritva Sarkola jatkaa Paratiisikäärmeellään suuresti pidettyjen jännityskirjojensa sarjaa.

Oma arvioni: Kotimainen nopealukuinen perusdekkari.

Tom Malmquist: Jotka hetki olemme yhä elossa

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2017
Ruotsinkielinen alkuteos: I varje ögonblick är vi fortfarande vid liv
Suomentanut: Outi Menna
Sivumäärä: 326 s.

T

om ja Karin odottavat esikoislastaan, kun Karinin vointi yhtäkkiä heikkenee ja hänet otetaan sairaalaan. Lapsi syntyy keisarileikkauksella. Tom kiirehtii edestakaisin sairaalan pitkiä käytäviä; hän kulkee teho-osaston ja vastasyntyneiden osaston väliä; hän kulkee elämän ja kuoleman välillä.

Kun hän palaa sairaalasta vauvan kanssa kotiin, Karinia ei enää ole.

Joka hetki olemme yhä elossa perustuu tositapahtumiin. Se on vahva, tunteilematon ja uskomattoman kaunis kirja vuodesta, joka muutti kaiken. Se on virtuoosimainen teos menetyksestä, kaikenkattavasta surusta, vanhemmuudesta ja elämästä, jota elää hetki kerrallaan.

Oma arvioni: Koskettavaa luettavaa alusta alkaen. Kirjan tarina on erinomainen muistutus siitä, ettei kenelläkään meistä ole muuta kuin tämä hetki. Suosittelen lämpimästi.

John Verdon: Painajaisuni

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: Wolf Lake (2016)
Suomentanut: Marja Luoma
Sivumäärä: 527 s.

V

oiko painajaisunta käyttää murha-aseena? Neljä eri puolella USA:ta asuvaa miestä kertovat nähneensä toistuvasti saman painajaisen. Kun kaikki neljä miestä löydetään kuolleina, ilmeisesti itsemurhan tehneinä, entinen NYPD:n murhatutkija Dave Gurney pyydetään apuun.

Käy ilmi, että kaikilla uhreilla oli jonkinlainen yhteys kuuluisaan psykologiin Richard Hammondiin, joka pitää kiisteltyjä hypnoositerapiaistuntojaan vanhassa, jo loistonsa menettäneessä kartanossa. Viralliset tahot ovat vakuuttuneita Hammondin syyllisyydestä, mutta tarinassa tuntuu olevan monta aukkoa. Gurney matkustaa vaimonsa Madeleinen kanssa tapaamaan Hammondia lähestyvän lumimyrskyn uhallakin ja päätyy tutkimaan yhtä elämänsä oudoimmista – ja vaarallisimmista – tapauksista.

Oma arvioni: Verdon onnistuu jälleen kerran punomaan murhavyyhdin, jossa Gurney on koko ajan vähintään yhden askeleen edellä lukijaa. Jännitys säilyy tiheänä viimeisille sivuille asti.

Cilla & Rolf Börjlind: Musta aamunkoitto

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Svart gryning (2014)
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivumäärä: 443 s.

”

Hei!” Judith huikkasi. ”Joko sinä tulit?” Sebastian ei vastannut. Hän tuijotti tytärtään. Emelie makasi mahallaan hiekkalaatikossa kuin häin leikkisi krokotiiliä, mutta hänen päätään oli väännetty puoli kierrosta ympäri ja hän tuijotti suoraan isäänsä kuollein silmin.

Arildin taajamassa tapahtuu kammottava lapsenmurha, ja poliisintöihin palannut Olivia Rönning joutuu mukaan tutkimuksiin. Samaan aikaan ex-poliisi Tom Stilton saa johtolangan prostituoidun murhasta, joka jäi aikoinaan ratkaisematta, ja päättää selvittää häntä jo vuosia vaivanneen tapauksen.

Kun Tukholman liepeiltä löytyy toinen lapsi surmattuna, tutkijat epäilevät rasistisia motiiveja. Käy ilmi, että Stiltonin tutkimuksilla on yhteys lapsenmurhiin, ja Rönning ja Stilton päätyvät tekemään yhteistyötä.

Oma arvioni: Tarina piti tällä kertaa ehkä tiukimmin otteessaan. Kelpo kesädekkari siis. Jos suinkin mahdollista, sarjan kirjat kannattaa lukea järjestyksessä: Nousuvesi, Kolmas ääni ja Musta aamunkoitto

Cilla & Rolf Börjlind: Kolmas ääni

Kustantaja: Schildts & Söderströms
Julkaisuvuosi: 2014
Ruotsinkielinen alkuteos: Den tredje rösten (2013)
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivumäärä: 473 s.

M

arseille Retkeilyalueelle on haudattu paloiteltu ruumis. Nainen on aiemmin ollut sirkuksessa veitsenheittäjän apurina. Hänen epäinhimillinen kuolemansa on järkyttää erästä ex-poliisi Tom Stiltonin ystävää. Parivaljakko matkustaa Ranskaan selvittämään murhan taustoja.

Tukholma Tullin virkamies löytyy kotoaan hirttäytyneenä. Poliisi näkee heti, että itsemurha on lavastettu. Yhteys tullin samaan aikaan takavarikoimaan huume-erään vaikuttaa väistämättömältä.

Olivia Rönnig osallistuu virkamiehen murhatutkimuksiin. Luonteelleen uskollisena hän kuitenkin hylkää tutkimuksen päälinjan ja ryhtyy seuraamaan muita johtolankoja. Murhamotiivi tutustuttaa hänet piireihin, jotka tienaavat suuria summia imemällä kuiviin ruotsalaista hyvinvointivaltiota.

Kun Tom Stilton ja Olivia oivaltavat, että murhat liittyvät toisiinsa, he yhdistävät voimansa.

Oma arvioni: Kolmas ääni jatkaa siitä, mihin Nousuvesi jäi. Jännittäviä juonenkäänteitä riitti ja keskeiset henkilöhahmot saivat odottamaani syvyyttä. Takakannen teksti paljasti tällä kertaa sisällöstä mielestäni jo vähän liikaa.

Kirsi Merimaa: Yksinäisyyden puistotie 6

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2014
Sivumäärä: 274 s.

Poliisi tuo nelikymppiselle Rosa Saarelle yllätysviestin. Äiti on kuollut epäselvissä olosuhteissa Espanjan Aurinkorannikolla. Rosan välit äitiin ovat olleet poikki vuosikausia, vaikka hän on ainoa lähiomainen.

P

itkäaikaistyötön, masennuslääkkeitä napsiva Rosa päättää pistää kaiken yhden kortin varaan ja aloittaa uuden elämän Benalmadenassa, äidin omistamassa Villa Irjassa, osoitteessa Avenida Soledad 6.

Uusi alku osoittautuu sekä vaikeaksi että vaaralliseksi, kun Rosa sotkeutuu tahtomattaan äitinsä menneisyyteen. Mikään ei ole Avenida Soledadilla sitä, miltä näyttää. Vaikka talot puistokadulla loistavat valkoisina häikäisevän sinistä taivasta vasten ja ruusut puutarhoissa kukkivat, Aurinkorannikon varjot ovat tummat ja syvät.

Aiemmin itsetuhoinen Rosa haluaa nyt kiihkeästi sekä elää että selvittää äidin kuolemaan liittyvät mysteerit, kun lähiympäristöstä alkaa löytyä lisää ruumiita. Onnekseen Rosa saa apua yllättävältä taholta ja huomaa, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat valmiita riskeeraamaan kaiken vain auttaakseen häntä.

Oma arvioni: Kepeän aurinkoinen dekkari, joka ei sitten lopulta ollutkaan ihan niin kevyt kuin miltä aluksi näytti. Ihan kelvollista lomalukemista tämäkin.

Gabriella Ullberg Westin: Yksinäinen perhonen

Kustantaja: HarperCollinsNordic
Julkaisuvuosi: 2015
Ruotsinkielinen alkuteos: Ensamfjäril (2014)
Suomentanut: Pirjo Lintuniemi
Sivumäärä: 416 s.

O

n jouluaatto ja raju lumimyrsky lamaannuttaa Hudiksvallin pikkukaupungin. Iltapäivällä poliisi saa hälytyksen: Henna Pedersen, Ruotsin parhaan jalkapalloilijan vaimo on löydetty murhattuna kodistaan.

Kotiseudulleen palannut poliisi Johan Rokka alkaa selvittää murhaa. Sitten tapahtuu uusi kylmäverinen murha ja Johan joutuu huomaamaan kuinka vääjäämättömästi menneisyys ja hänen työnsä nivoutuvat toisiinsa. Mitä enemmän hän setvii tapahtunutta, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulee siitä, että jalkapalloilijalla on jotakin salattavaa ja siitä ettei tämä oikeastaan tuntenut ollenkaan vaimoaan.

Yksinäinen perhonen on Murha Hudiksvallissa -sarjan ensimmäinen osa.

Oma arvioni: Vaikka juonellisesti tämä esikoisdekkari kiinnostava ja moni-ilmeinen olikin, tyylillisesti en kirjasta kuitenkaan erityisemmin tykännyt. En välttämättä lue sarjan myöhempiä osia.

James Lilliefors: Erityistä pahuutta

Kustantaja: HarperCollinsNordic
Julkaisuvuosi: 2016
Englanninkielinen alkuteos: The Psalmist
Suomentanut: Hanna Arvonen
Sivumäärä: 416 s.

K

ylmänä talviaamuna pastori Luke Bowers löytää naisen istumassa hoitamansa kirkon penkiltä. Naisen silmät ovat auki ja hänen kätensä ovat ristissä aivan kuin hän rukoilisi. Mutta hän on kuitenkin kuollut.

Ylikonstaapeli Amy Hunter saapuu kaupunkiin selvittämään murhaa ainoana johtolankanaan uhrin oikeaan käteen viilletty numerosarja. Pastori epäilee numeroiden viittaavan Raamatun Psalmeihin.

Bowersin avulla Hunter aloittaa sarjamurhaajan jahdin. Jäljet johtavat heidät syvälle rikollisuuden maailmaan, joka on mahtavampi kuin he olivat ikinä osanneet aavistaakaan.

Oma arvioni: Hyytävää jännitystä lämpimän kesälomapäivän ratoksi. Murhamysteeri, joka vei mukaansa. 

12 poemas de Federico Garcia Lorca

Kustantaja: Kalandraka
Julkaisuvuosi: 2015
Kuvittanut: Gabriel Pacheco
Sivumäärä: 36 s.

Oma arvioni: Espanjankielisissä sanoissa on sitä jotakin. Ne ovat kuin musiikkia korvilleni. 💓

Viveca Sten: Juhannusmurha

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: I stundens hetta
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivumäärä: 436 s.

Vain muutama päivä saaristossa…

S

andhamnin kesäsaaren laitureissa keinuvat valkeat purjeveneet, ja nuoret kerääntyvät rannoille pitämään hauskaa. Nora Linde valmistautuu viettämään juhannusta uuden rakkaansa Jonaksen kanssa nyt, kun elämä näyttää vihdoinkin helpottavan. Sitten Jonaksen neljätoistavuotias tytär katoaa kesäyöhön, ja kuristava huoli saa ylivallan. Nuorten juhlinta ei taida olla niin iloista ja viatonta kuin vanhemmat haluaisivat uskoa. Huolimatta poliisin valvontaoperaatiosta saari herää juhannusaamuna kauheaan uutiseen, josta jokaisella tuntuu olevan oma totuutensa kerrottavana. Thomas Andreassonin on aika jälleen kerran nousta Sandhamnin-laivaan.

Oma arvioni: Koukuttava kesäinen dekkari, joka paljastaa suloisen suven toisenlaiset kasvot. Kaikki ei todellakaan ole sitä, miltä aluksi näyttää. Stenin Sandhamn-sarjaa voi suositella psykologisen jännityksen ystäville.

Edith Södergran: Runoja

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2017
Suomentanut: Uuno Kailas (1942)
Sivumäärä: 114 s.

E

dith Södergran (1892-1923) on suomenruotsalaisen modernismin tunnetuin edustaja

Uuno Kailaan suomentama valikoima sisältää runoja Edith Södergranin kokoelmista Runoja (1916), Syyskuun lyyra (1918), Ruusualttari (1919), Tulevaisuuden varjo (1920) ja Maa jota ei ole (1925).

Oma arvioni: Runoista välittyy kuva naisesta, joka oli aikaansa edellä. Södergran ravisteli oman aikansa naiskuvaa ja käsityksiä naisrunoilijoista. Runoissa kuuluvat vahvasti niin luonto, yksinäisyys kuin kaipuu johonkin, jota ei ole. Södergranin runoissa itseäni kiehtovat etenkin vastakohtaisuuksien voimakas läsnäolo, yleisinhimillisyys ja elämänmyönteisyys.

Kokoelmaa lukiessani en malta olla miettimättä, kuinka mittavaksi Edith Södergranin merkitys suomalaiselle runoudelle olisikaan muotoutunut, jos kyseinen runouden rohkea uudistaja olisi saanut elää pitkän elämän.

Åke Edwardson: Menneisyyden viesti

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2014
Ruotsinkielinen alkuteos: Marconi Park (2013)
Suomentanut: Jonna Joskitt-Pöyry
Sivumäärä: 331 s.

Winter sukeltaa vanhaan vääryyteen

K

omisario Erik Winter odottaa juhannusta ja perhettään vihdoin takaisin Espanjasta. Sillä välin Göteborgista löytyy häväisty miehen ruumis, joka on merkitty kirjaimella R. Kun ruumiita ja kirjaimia ilmestyy lisää, Winter alaisineen aloittaa kilpajuoksun sarjamurhaajan kanssa. Kun hän ratkoo karmivaa sana-arvoitusta, tielle osuvat myös hänen oman menneisyytensä haamut.

Oma arvioni: Menneisyyden viesti on kahdestoista Erik Winter -dekkari ja taattua laatujännitystä göteborgilaiselta Edwardsonilta. Hänen vahvuuksinaan ovat mielestäni etenkin dialogin sujuvuus ja murhamysteerin yllätyksellisyys.

Liisa Keltikangas-Järvinen: ”Hyvät tyypit” – Temperamentti ja työelämä

Kustannus: WSOY
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 146 s.

Sosiaalinen. Aktiivinen. Sanavalmis. Sietämätön.

T

emperamenttitutkimuksen uranuurtaja puhkoo vakiintuneita käsityksiä täydellisestä työntekijästä ja kertoo miten ihmisen temperamentti oikeasti vaikuttaa työelämässä.

Firmat etsivät palvelukseensa hyviä tyyppejä. Sosiaalisuutta ja aktiivisuutta korostetaan. Oikeanlaisia persoonia etsitään konsulttien ja kaupallisten testien avulla. Mutta mitä jos nämä arvostukset ovatkin kuplia?

Miten eri temperamenttipiirteet näyttäytyvät työelämässä oikeasti? Voiko esimerkiksi introvertti pärjätä pomona? Entä onko totta, että johtoportaassa on tavallista enemmän psykopaatteja?

Suomalaisen persoonallisuustutkimuksen edelläkävijän teos auttaa jokaista ymmärtämään itseään ja työtovereitaan sekä toimimaan paremmin työelämässä ja hallitsemaan paremmin stressiä. Kirjan neuvoilla yritykset säästävät rahaa ja saavat työntekijöidensä potentiaalin paremmin käyttöönsä.

Oma arvioni: Teos, joka saa ajattelemaan työelämän hakemista ”hyvistä tyypeistä” eli sosiaalisista ja tehokkaista ihmisistä uudella tavalla. Kirjaa on hyvä luottavaa etenkin henkilöstövalintoja tekeville, mutta antaa se ajattelemisen aiheita myös esimerkiksi opettajille. Mitä me itse asiassa arvioimme, oppilaiden taitoja vai persoonallisuutta?

Fred Vargas: Normandialainen tapaus

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2013
Ranskankielinen alkuteos: L'armée furieuse (2011)
Suomentanut: Marja Luoma
Sivumäärä: 428 s.

K

omisario Jean-Baptiste Adamsberg on Pariisin omalaatuisin etsivä, joka ratkoo rikoksia poikkeuksellisen intuitionsa varassa, perinteisistä tutkintametodeista vähät välittäen. Nyt outo tapausvyyhti vie hänet apureineen Normandiaan, jossa lehmät eivät liiku eivätkä paikalliset kerro jollei suoraan kysytä.

Vanha pohjoiseurooppalainen legenda kertoo aaveratsastajien joukkiosta, Raivoisasta armeijasta, joka saapuu noutamaan tienoon pahimmat sielut. Nyt nuori nainen normandialaisessa pikkukylässä on nähnyt Raivoisan armeijan kulkevan pimeässä huutaen, ja kaikki kylän asukkaat, joiden omatunto ei ole puhdas, alkavat pelätä. Naisen kauhistunut äiti hakeutuu sinnikkäästi Adamsbergin puheille ja vakuuttaa, että pian ihmisiä kuolee.

Pian ennenäyn jälkeen pahamaineisen julma mies katoaa, mutta paikallinen poliisi kuittaa asian taikauskona. Adamsberg taipuu tutkimaan kummallista tapahtumasarjaa pelon halvaannuttamassa kylässä. Ratkaisu on komisarion hämärien assosiaatioiden varassa, ja kaikki on lopulta jotain ihan muuta kuin miltä näyttää.

Oma arvioni: Normandialainen tapaus on sekoitus omintakeisia henkilöhahmoja, rosoisen lämmintä huumoria ja vanhoja kummallisia uskomuksia. Taitava, lukijan tiukasti otteessaan pitävä murhakudelma.

Kirsi Ranto: Ole se valo joka olet – Enkeleitä ja villasukkia

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2013
Sivumäärä: 242 s.

V

uoden 1998 tangokuningatar Kirsi Ranto kertoo, miten onnenhuuma ja suosio vaihtuivat loppuunpalamiseen. Hän menetti niin uran, avioliiton kuin elämänuskonkin, ja nämä kokemukset johdattivat hänet voimallisen kysymyksen äärelle: ”Kuka minä olen?”

Ole se valo joka olet on inspiroiva omaelämäkerrallinen seikkailumatka ja kertomus avautumisesta ilolle ja rakkaudelle. Johdattajina matkalla toimivat enkelit halaava hyväntekijä Äiti Amma, jonka ashramissa eli henkisessä keskuksessa Intiassa Kirsi nykyisin vierailee kahdesti vuodessa.

”Enkelit ja Amma eivät edusta minulle mitään erityistä uskontoa, vaan he ovat opettaneet minulle syvempää itsetuntemusta ja valoisampaa elämänasennetta. Toivon, että lukiessasi tätä kirjaa näet kaiken sen ohjauksen, jota sinäkin saat elämässäsi osaksesi. Mikään ei ole sattumaa. Et ole koskaan yksin.”

Kirjan mukana on Kirsi Rannon musiikkia sisältävä CD, joka johdattaa kuulijan meditaatioon, rentoutumiseen ja hiljentymiseen.

Oma arvioni: Kirja tuli luettua ”puoliväkisin” loppuun asti, ja levy jäi kokonaan kuuntelematta. Kirja ei ollut ainakaan minulle mitenkään inspiroiva, lukukokemus oli itse asiassa monin tavoin varsin hämmentävä. No, jokainen saa toki etsiä itseään mistä ja miten tahansa ja uskoa mihin haluaa…

Geir Tangen: Maestro

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Norjankielinen alkuteos: Maestro (2016)
Suomentanut: Päivi Kivelä
Sivumäärä: 381 s.

N

orjalaista pikkukaupunkia riivaa murhaaja, joka ilmoittaa veriteoistaan ennakkoon ja suunnittelee ne yksityiskohtaisesti kuin taiteilija mestariteoksensa. Sensaatiomaiseen suosioon noussut dekkarisarjan avaus on erikoisherkkua Silta-tv-sarjan faneille!

Oma arvioni: Todella koukuttava, yllätyksellinen ja hyvin kirjoitettu esikoisdekkari. Maltan tuskin odottaa sarjan seuraavaa osaa…

Paperi T: Post-alfa

Kustantaja: Kosmos
Julkaisuvuosi: 2016
Sivumäärä: 96 s.

P

ost-alfa on Paperi T:n kirjallinen debyytti, runoteos, jonka teemoina ovat rakkaus ja tyhjyys, miehisyys, sisqo, woody allen, kuristuminen, julkinen liikenne, black metal -teepaidat, intiaanien hautausmaat, kauhu ja porno, fomo, afrikan tähti, kuolleet idolit ja artistin pyrkimys päästä ironiasta vilpittömyyteen.

Oma arvioni: Post-alfa -kokoelman runot vievät lukijansa kolmekymppisen miehen mielenmaisemaan. Paperi T:n säkeet ovat suorapuheisia ja rytmisesti hallittuja – mikä ei liene rap-artistin kyseessä ollessa yllättävää.

Kirja, joka voisi saada nuoret miehetkin kiinnostumaan runoudesta.

Jukka Viikilä: Runoja

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2008
Sivumäärä: 76 s.

O

n murtosuojaeksperttejä jotka tulevat yöaikaan
saranapuolelta sisään havainnollistaakseen
kauppaamansa tavaran tarpeellisuutta.
Minut sellainen säikyttää.
Oikein hyvä varas saattaa olla huoneistossa jatkuvasti.
Jos varas on harjaantunut,
hän voi liikkua asunnossa kohtalaisen vapaasti,
kunhan ei ole silmissä ja
muistaa panna tavarat takaisin paikoilleen.
jonkun luona varas eli vuosia,
eikä jäänyt kiinni kuin vasta kuollessaan.
Ihmeteltiin isännän näköistä miestä lattialla makaamassa.

Oma arvioni: Jukka Viikilän esikoisrunokokoelma on omaäänistä havaintoihin, ajatuksiin ja visioihin pohjautuvaa kerrontaa. Mutta näin suven ja runon päivänä ja Eino Leinon päivänä on kuitenkin todettava, että itse pidän yleensä huomattavasti enemmän perinteisistä runoista. ” Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu.”

Anna-Leena Härkönen: Valomerkki

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 180 s.

K

un elämä pelottaa enemmän kuin kuolema. Tummasävyisen huumorin ja jäljittelemättömän dialogin mestari tarttuu äkkiväärällä otteella aiheista synkimpään.

Viisikymppinen Anita on kirjailija, joka on väsynyt ammattiinsa. Uuden romaanin aloittaminen ahdistaa, sitä seuraisi väistämättä masennuskausi. Onko hänen pakko kirjoittaa, onko pakko edes jaksaa elää? Kun Anita omissa syntymäpäiväjuhlissaan kysyy ystäviltään, kuka auttaisi häntä jättämään kaiken, hän huomaa törmänneensä tabuun. 

Oma arvioni: Anna-Leena Härkönen on aiemmassa tuotannossaankin käsitellyt onnistuneesti tummia ja vaikeita aiheita. Niin nytkin. Uutuuskirjassaan hän kuvaa uupumusta ja pohtii eutanasiaa. Vaikka teemat ovat synkkiä, niitä käsitellään Valomerkissä suhteellisen kevyesti mustan huumorin sävyttämänä. Myös hyvin toimiva ja paikoin aforistinen dialogi on kirjan vahvuus ja sen parasta antia.

Myös kirjailijan työtä kuvataan realistisesti; se kun on yleensä varsin kaukana siitä, mitä sen oletetaan olevan. Kirjassa mainitut kirjoituskouristukset ja flow-tilat ovat tuttuja itsellenikin, vaikka en fiktiota kirjoitakaan enkä ammattikirjailija olekaan. Romaani on kokonaisuutena varsin moni-ilmeinen ja nopeatempoinen.

Hyvä kirja, jota voin suositella lämpimästi etenkin kaikille elämänsä tarkoitusta etsiville ja aika ajoin tekstin tuottamisen kanssa tuskaileville keski-ikäisille naisille. Ehkä tunnelin päässä on aina kuitenkin lopulta valoa, vaikka juuri tänään ei siltä tuntuisikaan…