Siirry pääsisältöön

Kaja Kunnas: Minulla oli pommi

Kustantaja: Long Play
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 35 s.

Kun Jouko Turkka nuorena uudisti suomalaisen teatterin, häntä sanottiin neroksi. Kun hän vanhana esitteli takapihansa kiviä, häntä sanottiin neroksi. Turkka nousi taiteellisella työllään 1970- ja 1980-luvuilla Suomessa asemaan, jossa hän saattoi lopulta tehdä lähes mitä vain. Nekin, jotka ovat kertoneet mielivallasta ja nöyryytyksistä, kiittävät häntä yhä. Vuosi Turkan kuoleman jälkeen hänen valtapiiriinsä päätyneet ihmiset yrittävät tehdä selkoa hänen perinnöstään. Mitä oikein tapahtui?

Oma arvioni: Haastattelujen kautta jutussa valotetaan sitä, millainen oli Jouko Turkan elämä lapsuudesta viimeisiin vuosiin. Itselleni kiinnostavinta luettavaa oli Kimmo Turkan näkemys pikkuveljestään ja tämän edesottamuksista. Turkan mielivaltaisista opetusmetodeista lukiessa mieleen nousee väkisinkin tällä hetkellä etenkin teatteri- ja elokuvamaailmaa kuohuttava me too-kampanja. On hyvä, että epäasiallisesta kohtelusta uskalletaan vihdoinkin puhua. Jutussa esitetyt haastattelut eivät tuo selvää vastausta alussa esitettyihin kysymyksiin. Mutta yhteenvetona voinee todeta sen, että Jouko Turkka oli ristiriitainen persoona ja todellinen oman tiensä kulkija.

Kommentit