Siirry pääsisältöön

Hiromi Kawakami: Sensein salkku

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2018
Suomentanut: Raisa Porrasmaa
Sivumäärä: 200 s.

Absurdi ja haikea kirjallinen helmi

Tsukiko on 38-vuotias, hän työskentelee toimistossa Tokion keskustassa, asuu yksin, töiden jälkeen käy baarissa yksin. Sitten eräänä iltana kantapaikassa on hänen entinen opettajansa. Sensei on ainakin 30 vuotta vanhempi, eläkkeellä, varmaan jo leski. Tuon ensimmäisen illan jälkeen he tapaavat uudelleen, ja taas uudelleen. He jakavat annoksen edamamea, kimchiä, sashimia, mustekalaa. He juovat kannuittain sakea ja olutta, kirjoittavat haikuja, keräävät metsäsieniä kukkuloilla. Hyvin hitaasti ja empien suhde kasvaa rakkaudeksi, jota kuitenkin varjostaa se minkä molemmat tietävät mutteivät voi sanoa. Sensein aika täällä on paljon lyhyempi kuin Tsukikon. 

Sensein salkku on suloisen surumielinen, oikullinen rakkaustarina, joka sijoittuu 2000-luvun Tokioon.

Oma arvioni: Sensein salkku on hitaasti etenevä ja tunnelmaltaan seesteinen romaani, vaikka pinnan alla selvästi kuohuukin, eikä kirjoittaja kerro lukijalle läheskään kaikkea. Tarina on herkkä kuvaus ihmissuhteesta, joka on kaukana tavanomaisesta - mitä se nyt sitten onkaan. En yleensä pidä absurdeista elementeistä, mutta tässä paikoin jopa runollisessa teoksessa, outoudet viehättivät, samoin kirjan vähäeleisyydessään kaunis kuvitus. 

Suosittelen tätä hienoa kirjaa kaikille japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Japanilainen ruoka ei ole itselleni tuttua muuta kuin "puhtaan" riisin muodossa, mutta haikujen kirjoittamista voisin kyllä kokeilla pitkästä aikaa...

Kommentit