Siirry pääsisältöön

Sarah Crossan: Yksi


Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: One (2015)
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Sivumäärä: 200 s.

Lukuisia palkintoja saanut kuvaus sisarusten välisestä rakkaudesta

Teini-ikäiset Grace ja Tippi eivät siedä, että heitä tuijotetaan, mutta he ovat tottuneet siihen. He ovat siamilaiset kaksoset, yhtä kaikin mahdollisin tavoin. He toivovat enemmän kuin mitään muuta, että heidät nähtäisiin yksitellen, kumpikin vuorollaan, kahtena erillisenä ihmisenä kuten muutkin. He haluavat oikeita, omia ystäviä. Entä rakkaus?

Kun vanhemmilla ei ole varaa jatkaa tyttöjen kotikoulutusta, heidän täytyy mennä tavalliseen kouluun muiden nuorten armoille. Vaikka muutos ei ole helppo, samalla avartuu maailma. Mutta Tippin ja Gracen edessä on raastava valinta. Heidän on tehtävä päätös, joka voi muuttaa heidän elämänsä peruuttamattomasti. 

Koskettava ja poikkeukselliseen muotoon kirjoitettu säieromaani kertoo identiteetistä, sisaruudesta ja rakkaudesta ja kysyy tärkeän kysymyksen: mitä sielunsisaruus todella merkitsee? 

Oma arvioni: Valitsin kirjan luettavaksi sen puhuttelevan kansikuvan perusteella. Ja sisältö osoittautuikin todella kiinnostavaksi. Kirjaa oli suorastaan pakko ahmia. Osaltaan tähän vaikutti se, että minun oli helppo samaistua päähenkilöiden kokemuksiin. Minuakin on vuosikymmenten aikana tuijotettu ja vältelty erilaisuuteni vuoksi. Ulkopuolisuuden tunne on tuttua ja toive siitä, että minut nähtäisiin ensisijaisesti ihmisenä ja yksilönä - ei tietyn vammaryhmän edustajana, elää edelleen. Sen verran vahvoina stereotypiat ovat säilyneet tähän päivään asti. 

"Oleskeluhuoneessa he parveilevat lähistöllä kuin me olisimme ateria ja he taas nälkäisiä eläimiä. He ojentavat kaulansa kireiksi, kurkottavat nähdäkseen meidät. Emmekä me edes esitä cancan-numeroa ilkosillamme. Emme tee sen kummempaa kuin nojailemme kainalosauvoihin. Se kuitenkin riittää. Meidän pelkkä olemuksemme vangitsee heidät."

Vaikka Yksi onkin fiktiivinen romaani, tarinan edetessä asiaa ei juurikaan ajatellut. Niin uskottavan tuntuista kerronta oli. Tunteet olivat vahvasti läsnä - ja kyllä jokunen kyynel lukiessa poskelle vierähti. Kirja teki minuun suuren vaikutuksen. Harvinaisempi aihevalinta ja poikkeuksellinen tekstin ladonta muodostivat mielestäni hyvin toimivan kokonaisuuden, johon kannattaa tutustua avoimin mielin ja sydämin. Erilaisuus saattaa helposti aluksi hämmentää, mutta pelolle ei kannata antaa valtaa. 

Yksi on nuorille aikuisille suunnatuista kirjoistaan tunnetun irlantilaiskirjailijan ensimmäinen suomennettu teos. Tämän hienon ja kauniin tarinan soisi löytävän tiensä etenkin nuorten lukijoiden käsiin. Mutta antaa se toki ajattelemisen aiheita varttuneemmillekin lukijoille. 



Kommentit