Sophie Kinsella: Yllätä minut
 |
Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2018 Englanninkielinen alkuteos: Surprise me (2018) Suomentanut: Kaisa Kattelus Sivumäärä: 378 s. |
"Rakkaus on sitä, että pitää toista ihmistä loputtoman kiehtovana."
Sylvien ja Danin avioarki sujuu saumattomasti: on kaunis koti, ihanat kaksostytöt ja hyvät työpaikat, He ovat täydellinen pari, lukevat toistensa ajatukset ja uskovat ettei mikään voi järkyttää heidän onneaan. Sitten lääkäri ennustaa tervehenkiselle parille vielä ainakin 68 yhteistä elinvuotta ja kriisi on valmis. Miten he jaksavat pysyä kiinnostavina toisilleen aina satavuotiaiksi asti? Nyt ei pelkät leffaillat enää riitä. Sylvie ja Dan alkavat järjestää toisilleen pirteitä pikku yllätyksiä. Ja jännitystä siitä kyllä koituukin, kun aikeet menevät pieleen ja yllätys toisensa perään yllättää heidät molemmat. Sitten ilmoille ponnahtaa varsinainen jymy-yllätys ja skandaali menneisyydestä paljastuu. Ovatko he koskaan toisiaan oikein tunteneetkaan?
"Jos rakkaus on helppoa, silloin tekee jotain väärin."
Oma arvioni: En yleensä pidä yllätyksistä. Ja tämän kirjan lukemisen jälkeen tutut ja turvalliset rutiinit tuntuvat entistäkin tärkeämmiltä. Eipä silti, eihän minulla ole kumppaniakaan, joka minut voisi yllättää. Sophie Kinsella (s.1969) kuvaa uusimmassa kirjassaan arkista perhe-elämää, jossa kaikki on oikeastaan varsin hyvin - siis ainakin periaatteessa. Mutta, ovatko ihmiset tyytyväisiä siihen, mitä heillä on? Valitettavasti monet heistä haluavat jatkuvasti jotain enemmän tietämättä kuitenkaan aina itsekään miksi. Liiallisen yrittämisen sijaan kannattaisi ehkä sittenkin keskittyä vain elämään eteenpäin, hetki ja päivä kerrallaan.
Lähes kaikki Kinsellan kirjat lukeneena oletin tämän kirjan olevan jotenkin kevyempi ja hauskempi. Nyt en kuitenkaan nauranut oikeastaan kertaakaan. Tästä voi tehdä mielestäni sen johtopäätöksen, että kirjailijan ikääntyminen on saanut myös hänen hahmonsa käyttäytymään kypsemmin. Ihan hyvä suunta, mutta kyllä Himoshoppaaja -hömpälläkin toki paikkansa on. Yllätä minut -teos ansaitsee pisteet erityisesti siitä, että kerronta ei ole liian siirappista, mitä ennalta hieman pelkäsin. Ihan mukava romaani, mutta jotta olisin viihtynyt tarinan parissa vielä paremmin, olisin kaivannut siihen jotakin enemmän.
Oma arvioni: En yleensä pidä yllätyksistä. Ja tämän kirjan lukemisen jälkeen tutut ja turvalliset rutiinit tuntuvat entistäkin tärkeämmiltä. Eipä silti, eihän minulla ole kumppaniakaan, joka minut voisi yllättää. Sophie Kinsella (s.1969) kuvaa uusimmassa kirjassaan arkista perhe-elämää, jossa kaikki on oikeastaan varsin hyvin - siis ainakin periaatteessa. Mutta, ovatko ihmiset tyytyväisiä siihen, mitä heillä on? Valitettavasti monet heistä haluavat jatkuvasti jotain enemmän tietämättä kuitenkaan aina itsekään miksi. Liiallisen yrittämisen sijaan kannattaisi ehkä sittenkin keskittyä vain elämään eteenpäin, hetki ja päivä kerrallaan.
Lähes kaikki Kinsellan kirjat lukeneena oletin tämän kirjan olevan jotenkin kevyempi ja hauskempi. Nyt en kuitenkaan nauranut oikeastaan kertaakaan. Tästä voi tehdä mielestäni sen johtopäätöksen, että kirjailijan ikääntyminen on saanut myös hänen hahmonsa käyttäytymään kypsemmin. Ihan hyvä suunta, mutta kyllä Himoshoppaaja -hömpälläkin toki paikkansa on. Yllätä minut -teos ansaitsee pisteet erityisesti siitä, että kerronta ei ole liian siirappista, mitä ennalta hieman pelkäsin. Ihan mukava romaani, mutta jotta olisin viihtynyt tarinan parissa vielä paremmin, olisin kaivannut siihen jotakin enemmän.