Siirry pääsisältöön

Susanne Jansson: Uhrisuo

Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2018
Ruotsinkielinen alkuteos: Offermossen (2017)
Suomentanut: Tiina Sjelvgren
Sivumäärä: 315 s.

Joka suon syliin joutuu, on paholaisen oma.

Nuori biologi Nathalie saapuu Mossmarkenin suomaille tekemään kokeita väitöskirjaansa varten. Legendaariselle suolle on rauta-ajalla haudattu ihmisiä uhrilahjoina, ja tarinoiden mukaan heidän sielunsa vainoavat yhä eläviä. Eräänä iltana Natalie löytää suolta ystävänsä Johanneksen tajuttomana. Miehen taskut ovat täynnä kolikoita, ja lähistölle on kaivettu hautakuoppa. Poliisit alkavat tutkia tapausta apunaan valokuvaaja Maya Lind. 

Soita kuvatessaan Maya löytää sammaloituneesta suonsilmästä ruumiin, joka on seivästetty rauta-aikaiseen tapaan. Mutta kyseessä ei ole historiallinen suoruumis vaan paljon tuoreempi kalmo. Pian uhreja alkaa löytyä lisää. Niin Nathalie kuin paikalliset asukkaatkin tuntuvat salaavan jotakin. 

Uhrisuo on trilleri, joka kertoo kuolemasta paikoin hämmentävän rakastettavasti. Hieno miljöökuvaus tiivistää tunnelman taianomaiseen suohon, jonka salaisuuksia säilyviin hetteikköihin uppoaa menneisyys - se, mitä ei uskalleta muistaa. 

Oma arvioni: Eipä tähän takakansitekstiin juurikaan lisättävää ole. Mielestäni Uhrisuo on vahva esikoisromaani, joka pitää lukijaa tiukasti otteessaan. On virkistävää lukea välillä dekkari, jossa perinteinen rikostutkinta on oikeastaan vain sivujuonena. 

Tätä sopivan aavemaista trilleriä voi suositella etenkin niille jännityskirjallisuuden ystäville, jotka etsivät mahdollisimman vähäveristä luettavaa. Toivottavasti Susanne Jansson kirjoittaa jatkossakin. 

Kommentit