Simo Hiltunen: Ihmisen kuoressa

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 422 s.

Lauri Kivi putoaa kohti maata. Ihmisten elementtiä. 

Toimittaja Lauri Kivi on tehnyt pesäeron väkivaltaiseen lapsuuteensa ja tutustunut aikuisiällä viimein tyttäreensä Aavaan, joka luo kansainvälistä uraa poptähtenä. Aavan menestystä edelsi Amanda, laulaja joka katosi jäljettömiin kolme vuotta aikaisemmin. Ryhtyessään tekemään artikkelia ihmisten katoamisista ja etenkin Amandan tapauksesta Kivi kerjää verta nenästään ja pimeyttä horisontista. 

Pian on uhattuna paitsi Aava myös Lauri Kiven oma henkinen tasapaino. Ja kun se järkkyy, kukaan eikä mikään ole turvassa.

Ihmisen kuoressa on kovaksi taottu kaunokirjallinen trilleri, joka kyydittää lukijansa pimeyteen eikä lupaa tuoda takaisin. Se on laskuvarjoton romaani minuudesta, syyllisyydestä ja sisällämme pauhaavista hallitsemattomista voimista.

Oma arvioni: Kuinka paljon syyllisyyttä ja häpeää ihminen voi kätkeä sisimpäänsä murtumatta? Lapsuuden ja nuoruuden traumoista ei ole helppoa päästä eroon, vaan niitä kantaa mukanaan vaikka ei haluaisikaan. Menneisyyden synkät varjot vain pitenevät, kun ahdistus valtaa mielen. Ihmisen kuoressa on varsin tummasävyinen tiukasti otteessaan pitävä psykologinen trilleri. Ja vauhti vain kiihtyy loppua kohden. 

En muista lukeneeni Simo Hiltusen tuotantoa aiemmin. Minua ilahdutti erityisesti Hiltusen kielellinen omintakeisuus, leikittelevyys. Piirre, johon ei ainakaan dekkareissa kovin usein törmää. Seuraava kirjan kanteenkin valittu sitaatti tiivistää kirjan keskeisen sisällön mielestäni erinomaisesti:

"Sovittaa ei saanut, unohtaa ei voinut."

Kaiken kaikkiaan Ihmisen kuoressa tarjoaa laadukasta psykologista jännitystä, joten kyseisen kirjallisuusgenren ystäville tätä kirjaa on helppo suositella.  Toki teosta ei välttämättä kannata avata juuri ennen nukkumaanmenoa...