Lina Bengtsdotter: Francesca

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019
Ruotsinkielinen alkuteos: Francesca (2018)
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivumäärä: 419 s.

Vuosia sitten kadonneen tytön kohtalo ei jätä rikostutkia Charlie Lageria rauhaan. Joku tuntuu kuitenkin tekevän kaikkensa, ettei totuus paljastuisi. 

Parhaan esikoisdekkarin palkinnon voittaneen Annabellen odotettu jatko-osa tihkuu psykologista jännitystä.

Oma arvioni: En ole lukenut sarjan ensimmäistä osaa, joten minulla oli jonkin verran vaikeuksia päästä tarinaan kiinni, vaikka viittauksia siihen kirjasta toki löytyikin. Siksi suosittelen lukemaan sarjan osat oikeassa järjestyksessä, ensin Annabelle ja sitten Francesca. Pidin kirjoittajan tavasta kuljettaa tarinaa eteenpäin, mutta varsinkin Charlie on hahmona minusta jopa liiankin moniongelmainen, mikä ei toki ole dekkarigenressä kovinkaan harvinaista. Yllättävintä itselleni oli se, että todellista jännitystä sai odottaa melko pitkään. Mutta kyllä tästä kirjasta koukkujakin löytyi. 

Mirkka Lappalainen: Pohjoisen noidat - Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 260 s.

Vaikuttava kuvaus noitahysteriasta Ruotsin suurvallassa. Unia, haamuja ja taikoja. Kirjassa sukelletaan kadonneeseen mielenmaisemaan. Oikeudessa noitien väitettiin matkustavan yöllä tapaamaan paholaista ja aiheuttamaan taioilla kaameita sairauksia. Kirja haastaa pohtimaan käsityksiä oikeasta ja väärästä. 

Oma arvioni: Tämä Kanava -palkinnon vuonna 2018 voittanut tietokirja kuvaa kiinnostavasti ja elävästi 1600-luvulla roihunneita noitavainoja. Se osoittaa, kuinka huhuja on esiintynyt yhteisöissä aina. On mielenkiintoista pohtia, että nykyajan valeuutiset ja sosiaalisessa mediassa vellova vihapuhe voidaan kirjoittajan mukaan nähdä ikään kuin tämän päivän noitavainoina. Kuten jo 1600-luvulla myös 2010-luvulla vainoamiseen syyllistyy kansa. Ja hysteria on edelleen luonteeltaan helposti leviävää. 

Jos historia ja aihe kiinnostavat suosittelen tämän hyvin kirjoitetun, monipuolisen ja perusteellisen tietoteoksen lukemista lämpimästi. Todennäköisesti kirjan lukemisen jälkeen katsot maailmaa ainakin jossain määrin uusin silmin. 

Marjut Hjelt (toim.): Loitsujen kirja

Kustantaja: SKS
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 280 s.

Loitsujen kirja vie lukijan maagiseen aikaan, jolloin enteiden tarkkaileminen ja loitsiminen kuuluivat suomalaisen kansan arkeen. Esivanhemmillamme oli loitsuvarasto lähes joka lähtöön: loitsuilla sytytetään tai kylmennetään rakkaus, parannetaan sairauksia, torjutaan varkaita, suojellaan kotieläimiä ja vaikutetaan sääilmiöihin. Suomalaisella loitsuperinteellä on yhteisiä piirteitä myös muinaisten kulttuurien kuten Egyptin ja Mesopotamian maagisen tradition kanssa. 

Oma arvioni: Kalevalamittaisesta tekstistä ei tässä kirjassa ole puutetta. Itse kaipasin kuitenkin hieman enemmän myös mytologian taustoitusta. Mutta, jos muinaiset suomalaiset eri tarkoituksiin lausutut loitsut kiinnostavat, kannattaa tähän monipuoliseen kokoelmaan ehdottomasti tutustua.  

Juhana Torkki: Seneca - Elämän lyhyydestä

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018
Latinankieliset alkuteokset: De brevitate vitae, De otio ja De providentia
Sivumäärä: 68 s. 

Ajankohtaista puhetta suoraan nykyajan ihmisen sieluun. 


Roomalaisen Senecan (noin 4 eKr.- 65 jKr.) elämäntaidolliset tekstit puhuttelevat nykyihmistä kahden vuosituhannen takaa. Seneca pohtii ajankohtaisia aiheita: Miten käyttää aika järkevästi? Miksi kiire on vahingollista? Miksi nautinnon tavoittelu ei johda onneen? Miksi hyville ihmisille sattuu pahoja asioita, ja mikä on paras tapa suhtautua epäonneen? Juhana Torkin suomennoksina ilmestyvät kolme kirjoitusta piirtävät eloisan kuvan antiikin Rooman elämästä, mutta ovat samalla hämmästyttävän ajattomia opetuksia kenelle tahansa meistä.

Kirjan aloittaa Senecan appiukolleen kirjoittama teksti Elämän lyhyydestä, joka pohtii, miten käyttää viisaasti lyhyt ihmiselämä. Saman ajankäytön teemaa hän jatkaa tekstissään Joutilaisuudesta. Viimeinen osa, Johdatuksesta, pureutuu kärsimyksen merkitykseen ihmisen elämässä.

Oma arvioni: Hämmästyttävän ajankohtainen "elämäntaito-opas" oikeastaan kenelle tahansa meistä. Seneca opettaa meille viisaasti, että kiire on pahasta ja arvokkainta on tämä hetki. 

"Suurin elämisen este on odotus, joka riippuu kiinni huomisessa ja hukkaa tämän päivän. Sitä mikä on kohtalon kädessä, suunnittelet, sen mikä omissa käsissäsi, päästät menemään. Mitä siis ennakoit? Mihin varaudut? Kaikki mikä on vasta tulossa, on epävarmaa. Elä tässä hetkessä!"
Seneca kehottaa hidastamaan, keskittymään ja viisastumaan. Hän puhuu siis elämän pelkistämisen mielekkyyden puolesta ja onkin siten lähellä myös tämän päivän downshiftaajien ajatusmaailmaa. Kuinka osuvaa onkaan Senecan ajatus liiallisen menestyksen vaarallisuudesta. Seneca kun uskoi sen sekoittavan aivot ja sumentavan vakavasti käsityksen oikeasta ja väärästä. Suosittelen lämpimästi. 



Pertti Laine: Pisto sydämeen

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 308 s.

Pisto sydämeen aloittaa uuden dekkarisarjan, jossa toisen polven suomalainen, rikoskomisario Simppa sympaattisine tiimeineen selvittää pirkanmaalaisia murhamysteerejä.

Lempäälän Ideaparkin pysäköintialueelta löytyy ruumis. Alaston nuori nainen on aseteltu huolellisesti makuulle. Pään alla on farkuista rullattu tyyny. Naisen vatsassa on kaunis perhostatuointi.

Tapaus on jo toinen kahden viikon sisään. Rikoskomisario Simba - tutuille Simppa - tiimeineen on kovan paineen alla. Media lietsoo paniikkia, liikkuuko paikkakunnalla sarjamurhaaja? Vähitellen Simpalle selviää, että vastassa on kammottavaa suunnitelmaansa määrätietoisesti toteuttava murhaaja, joka ei ole vielä lopettanut. Mutta tekojen motiivi on hämärän peitossa. Miksi juuri nämä naiset on pitänyt tappaa, ja kuka on seuraava uhri?

Oma arvioni: Pisto sydämeen on kiinnostava uuden kotimaisen dekkarisarjan avausosa. Juoni ja jännittävät käänteet pitävät lukijaa tiukasti otteessaan loppuun asti. Dialogi toimii hyvin ja etenkin Simppa vaikuttaa mielenkiintoiselta hahmolta, johon haluan tutustua jatkossa paremmin. 


Irja Mikkonen & Anja Saarinen: Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla

Kustantaja: Tietosanoma
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 213 s.

Kun ihminen sairastuu, vammautuu tai kohtaa muun kriisin, ammattilaisten apu on usein välttämätöntä. Monessa ikävässä ja odottamattomassa tilanteessa hyötyä on myös vertaistuesta. Saman kokeneet vertaiset voivat antaa toivoa ja auttaa selviytymään.

Teos kuvaa, mitä vertaistuki on yksittäisen ihmisen kannalta, miten se toimii sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä mitkä ovat sen yhteydet kasvatuksen kenttään. Keskeistä on ammattilaisten, vertaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö; se hyödyttää niin autettavia, auttajia kuin yhteiskuntaa. Teoksessa nostetaan esiin myös yhteistyön ongelmakohtia ja pohditaan, miten yhteistyötä voisi lisätä.

Oma arvioni: Tämä vertaistukea monipuolisesti sekä teoreettisella tasolla että käytännön esimerkein valottava teos on hyödyllistä luettavaa kaikille vertaistukitoiminnasta kiinnostuneille, niin vertaisille kuin sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisillekin. Kirjan keskeisimmän sanoman voi tiivistää siihen, että vertaistuessa on voimaa. Teoksessa pohditaan sekä vertaistuen historiaa että tulevaisuutta. Vertaistuen asema tulevassa sote-uudistuksessa askarruttaa kirjan kirjoittajia - eikä suotta. Uskon siihen, että vertaistuen merkitys ei tule ainakaan vähenemään, joten sen kehittämiseen kannattaa todella panostaa. 



Jenny Kangasvuo, Jonna Pulkkinen & Katri Rauanjoki: Kotvimisen vallankumous

Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 331 s.

Onko kalenteri täynnä ja post-it-laput loppuneet, vaikka muistettavia asioita on kirjoitettu niiden molemmin puolin? Syntyykö paniikki, kun mietit tekemättömiä tehtäviä? Tyypillinen reaktio on alkaa vältellä tehtäviä asioita - tätä kutsutaan suuren maailman tyyliin prokrastinoinniksi eli vetkutteluksi, vaikka tehtävien lykkäämisestä koituu enemmän harmia kuin hyötyä. Mitä jos kyseessä olisikin kotviminen? Kotviminen on ajankäytön taidetta, jonka avulla hankittu lisäaika syventää ajattelua ja luo tilaa uusille oivalluksille. 

Kotvimisen vallankumous on ensimmäinen suomalainen prokrastinaatiota käsittelevä tietoteos. Se muistuttaa prokrastinaation olevan yksilön haitallisen piirteen tai tavan sijasta laaja ilmiökenttä. Nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä korostetaan tehokkuutta ja tuottavuutta pohtimatta lainkaan, mitä nämä käsitteet sisältävät. Kirja muistuttaa, että tehokkuus vaatii myös lepoa, mietiskelyä ja joutilaisuutta - kotvimista. 

Kotvimisen vallankumous näyttää, että prokrastinaation yksi osa, kotviminen, on hyödyllistä ihmiselle itselleen sekä työn sisällölle ja tulokselle. Kirja esittelee käytännön kotvimisvinkkien ja luovan työn ammattilaisten vertaistuen lisäksi myös kokonaisvaltaisemman filosofian, joka haastaa suorittamiskulttuurin ja jatkuvan tehokkuuden vaatimuksen. Teos tarkastelee myös suomalaisia saavutuksia Nokiasta ja peruskoulusta aina joulupukkiin saakka. Onko kotviminen ollut menestyksemme salaisuus ja tuleeko se nostamaan meidät uudestaan maailmankartalle?

Oma arvioni: Tämä kirja yllyyttää lukijoitaan kapinoimaan jatkuvaa tehokkuuden ihannointia vastaan. Se kannustaa meitä ottamaan omaa elämäämme paremmin hallintaamme. Kysymys ei kuitenkaan ole yksinkertaisesta metodista, joka poistaa elämästä kiireen. Kotviminen voidaan nähdä muun muassa henkilökohtaisten keinojen varastona, jonka avulla voimme nousta niin aikatauluja, kiireen tunnetta kuin stressiäkin vastaan. Jotta kotviminen voisi onnistua, meidän tulee uskaltaa epäillä. 

Seuraava sitaatti tiivistää mielestäni mainiosti tämän vanhoja ajattelumalleja haastavan kirjan keskeisen sanoman:
"Hyvä kotviminen on ajattelua, valmistelua, hautomista. Näennäinen joutilaisuus elämässä voi johtaa poluille. joita ei muuten löytäisi."
Kirjan luettuani vakuutuin siitä, että tarvitsemme kotvimisen vallankumouksen. Asiaan perehtyminen kannattaa aloittaa tästä kirjasta, josta löytyy kiinnostavia esimerkkejä onnistuneesta kotvimisesta. 




Jouni Paakkinen: Yhdeksänmetrisen maasian poika - 1001 parasta käännöskukkasta


Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2010
Kuvittanut: Heikki Aro
Sivumäärä: 264 s.
"Hang in there. I´ll get some help!" 
"Hirttäydy sinne, haen apua!"
Silloin tällöin elokuvien ja tv-ohjelmien tekstityksissä silmä tarttuu käännökseen, jossa alkukielinen lausahdus on kääntynyt oudolla tavalla suomeksi. "Not tonight, he don´t" eli "Ei tänä iltana, donitsi." tai "He´s nuts!" eli "Mieshän on natsi". Jos moka on hauska, olet löytänyt käännöskukkasen.  

Yhdeksänmetrisen maasian poika sisältää huippusuosittujen kirjojen Yhdeksänmetrinen maasika ja Agentti Appelsiini käännöskukkaset sekä noin 300 uutta hilpeää kömmähdystä.

Oma arvioni: Kyllä nauratti, naurattaa varmaan sinuakin. Jos kaipaat piristystä päivään, tartu tähän paikoin varsin hulvattomaan käännöskakka, ei kun siis käännöskukkakokoelmaan. 



 

Alo Valtere: Kaikki meni

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 120 s.

Kaikki meni -kiiltokuvat nauravat ajankohtaisille aiheille ja meille ihmisille. Osansa saavat feministit ja miesasiamiehet, perussuomalaiset ja vihreät, kaupunkilaiset ja maalaiset, vegaanit ja lihansyöjät, natsit ja suvakit. 

Kaikki meni -kiiltokuvia julkaistaan sosiaalisessa mediassa ja niillä on kymmeniätuhansia seuraajia. Kirjassa on myös muualla julkaisemattomia kuvia.

Oma arvioni: Jos yhteiskunnan nykytila ei naurata ja poliitikkojen puheet pitkästyttävät, voi tämä kirja aiheuttaa vähintäänkin hymähtelyä. Tunnustan nauraneeni. Kirja toimii myös mainiona muistin virkistäjänä sen suhteen, kuinka kaikki meni - ovathan eduskuntavaalit jälleen tulossa ja lupauksia on taas luvassa. Takakannen kiiltokuvassa poika tokaisee: Lukematta paska! Mutta päätä ihan itse, luetko kirjan siitä huolimatta. 



Johanna Eloranta: Sukellus valoon - Mikko Paasi ja uskomaton pelastusoperaatio

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 250 s.

Mikko Paasi ja uskomaton pelastusoperaatio: sankarisukeltajan mahdoton tehtävä.


Maailma seurasi henkeään pidätellen heinäkuista jännitysnäytelmää, jossa veden täyttämästä luolasta pelastettiin poikien jalkapallojoukkue. Tekniikkasukeltaja Mikko Paasi palaa kirjassa Thaimaan Tham Luangin luolaan ja huikean operaation vaiheisiin. Lisäksi kirja on läpileikkaus Mikon värikkääseen ja traagiseenkin elämään ja syihin, miksi pienen lapsen isästä tuli oman henkensä riskeeraava auttaja. 

Oma arvioni: Tämän kirjan lukeminen oli minulle kuin sukellus tuntemattomaan, sillä vedenalainen maailma on itselleni täysin vieras, vaikka lapsena uida tykkäsinkin. Muistan viime kesällä seuranneeni tässä kirjassa kuvattua pelastusoperaatiota peläten, että kaikki eivät selviäisi todella haastavista olosuhteista johtuen elossa takaisin valoon. Onneksi löytyi rohkeita ja taitavia sukeltajia, jotka olivat valmiita riskeeraamaan oman henkensä, ja onneksi sääolotkin olivat lopulta sekä pelastajien että pelastettavien puolella.

Kirja on rehellinen kuvaus peloista ja niiden voittamisesta. Se on myös koskettava tarina kohtalokkaasta vahingosta ja sen aiheuttamasta loputtomalta tuntuneesta syyllisyydestä. Mutta, voisiko menneisyydestä nyt vihdoinkin jo päästää irti? Vaikka tehtyä ei tekemättömäksi saakaan, elämää on kuitenkin elettävä eteenpäin. Unelmiinsa uskoen ja hyvää tekemällä mahdoton voi muuttua mahdolliseksi. Sen on Mikko Paasi osoittanut sankariteollaan todeksi.

Robert Calbraith: Valkoinen kuolema

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: Lethal White (2018)
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
Sivumäärä: 687 s.

"Näin kun yksi lapsi tapettiin... Kuristettiin."

Billy, levoton nuori mies, tulee Cormoran Striken toimistoon pyytämään yksityisetsivää selvittämään rikoksen, jonka hän uskoo todistaneensa lapsena. Vaikka Billyn mielenterveys selvästi järkkyy eikä hän muista moniakaan yksityiskohtia, vaikuttaa siltä, että hän puhuu totta. Mutta ennen kuin Strike ehtii kuulustella Billyä tarkemmin, tämä säntää hätääntyneenä ulos toimistosta.

Tapaus johtaa Striken ja tämän apulaisen Robin Ellacottin Lontoon hämyisille kujille, parlamentin sisäpiirin kiemuroihin ja kauniin mutta pahaenteisen maalaiskartanon luokse.  

Oma arvioni: Ihan luettava dekkari, mutta jostain syystä, sarjan aiemmat osat olivat mielestäni parempia. Tuntui siltä, että tässä oli aineksia jo liikaa. Voi toki olla, että lukukokemustani latisti osaltaan se, että luin kirjaa välillä poikkeuksellisen lyhyissä pätkissä. 

Danielle Steel: Ikuiset ystävät

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: Friends Forever (2012)
Suomentanut: Marja Helanen
Sivumäärä: 298 s.

Viisi erilaista kohtaloa, yksi ja yhteinen ystävyys

Gabby, Billy, Izzie, Andy ja Sean tutustuvat toisiinsa päiväkodissa, ja heistä hitsautuu Viitoset, erottamaton ystäväpiiri, joka tukee toisiaan läpi teini-iän ja perhe-elämän karikoiden. Kun tiet lukion jälkeen erkanevat, ystävyys säilyy, mutta kohtalo kolhii Viitosia armottomasti: Gabby joutuu kohtalokkaaseen onnettomuuteen, Billy menettää otteensa elämästä ja Andy tekee kauhistuttavan päätöksen. Elämän hauraus lyö kasvoille kuin piiska, mutta ystävyyden vahvat siteet lääkitsevät haavat ja johdattavat harhailijat viimein kotiin.

Oma arvioni: Kirjassa kuvataan koskettavasti sekä elämän arvaamattomuutta että ystävyyden voimaa. Kun elämä koettelee, ystävät tukevat toisiaan. Ikuiset ystävät on myös viiden erilaisen yksilön kasvutarina lapsesta aikuiseksi. Tästä kirjasta ei todellakaan dramatiikkaa puutuu. Vaikkakin monet tapahtumista olivat ainakin minusta varsin ennalta arvattavia. Kirjaa lukiessa välillä jo toivoi, ettei enää sattuisi mitään ikävää. 


Jukka-Pekka Palviainen: Allu ja salaperäinen opettaja

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2018
Kuvittanut: Christel Rönns
Sivumäärä: 96 s.

Opettaja vai merirosvo? Riemukas Allu-sarja saa jatkoa!

Sanavalmis Allu jää harvoin hiljaiseksi, ja niinpä hän uskaltaa heti kysyä, miksi uudella opettajalla on musta silmälappu. Opettaja paljastaa olevansa merirosvo, ja hämmästyttävä tieto pakottaa Allun ystävineen vakoiluhommiin. Kun opettajan jutut vihjaavat vaarallisesta touhusta ja salasanoista, vihollisista ja aarrekartoista, jotain todella jännittävää tuntuu olevan tekeillä.  

Oma arvioni: Tämä lastenromaani on jatkoa Allu ja salainen ihailija -kirjalle. Topakka Allu ystävineen on siis vauhdissa taas.Kirjassa huumori ja seikkailu yhdistyvät mukaansa tempaavaksi kokonaisuudeksi.  Kirjan lukeminen lienee mukavaa ajanvietettä  7+ -lukijoille. 

Jan-Erik Fjell: Kostaja

Kustantaja: HarperCollinsNordic
Julkaisuvuosi: 2018
Norjankielinen alkuteos: Hevneren (2013)
Suomentanut: Hanna Arvonen
Sivumäärä: 398 s.

Anton Brekke -dekkari


Kahdeksan nuoren norjalaisen Alcatrazin vankilassa istuneen amerikkalaismiehen tiet kohtaavat San Franciscossa vuonna 1994. Mies kertoo kahdelle uudelle norjalaiselle ystävälleen tarinan heidän maanmiehestään, joka kärsi elinikäistä vankeustuomiota Alcatrazissa samaan aikaan kuin hän. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin Saksassa ja Norjassa löydetään kolme murhattua, ja tekotavasta päätellen kyse on sarjamurhaajasta. Pian selviää, että kaikki uhrit olivat mukana San Franciscon -matkalla vuonna 1994.  

Rikospoliisista järjestyspoliisiin siirretty Anton Brekke palaa tilapäisesti auttamaan rikospoliisia murhien tutkinnassa. FBI-yhteyksiensä avulla hän yrittää selvittää, miksi murhaaja on ottanut kohteekseen kauan sitten San Franciscossa vierailleen joukon ja miten amerikkalaismies ja tämän kertoma tarina liittyvät asiaan. Onko murhaaja joku matkalla mukana olleista, vai ovatko kaikki joukon jäsenet vaarassa?

Oma arvioni: Koukuttavaa jännitystä, sitä en kiistä, mutta jokin tässä dekkarissa ärsytti aika paljon, joten lukeminen eteni varsin takkuisesti. Flunssakin on toki osasyynä tähän, mutta silti. En ole lukenut Jan-Erik Fjellin kirjoja aikaisemmin enkä tämän perusteella tiedä, tulenko lukemaan Anton Brekke -sarjaa lisää. Ehkä luen, ehkä en.

Ismo Loivamaa: Kuka kukin on lastenkirjoissa

Kustantaja: Avain
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 403 s.

Onko Paddington-karhu lastenkirjallisuuden ensimmäinen pakolainen?

Kuka kukin on lastenkirjoissa esittelee suomalaisia ja ulkomaalaisia lasten- ja nuortenkirjallisuuden hahmoja yli sadan vuoden ajalta - mukana on suurten klassikoiden päähenkilöitä ja oman aikamme sankareita. Kaikki he ovat rakkaita ja läheisiä meille. 

Hakuteoksessa paljastetaan hahmojen taustoja ja kulttuurihistoriaa. Kirjassa ovat mukana muistojemme peikot ja pöllöt, noidat ja muumit, etsiväneidit, salapoliisit, urheat orpolapset ja hauskimmat koululaiset. Nyt selviää, mitä yhteistä on Maija Mehiläisellä ja natseilla, ja onko Paddington-karhu lastenkirjallisuuden ensimmäinen pakolainen. 

Lastenkirjallisuuden historia näyttäytyy hauskana ja nostalgisena tässä ensimmäisessä suomalaisessa henkilöhahmojen kattauksessa. 

Oma arvioni: Niin kauan kuin muistan, kirjat ovat olleet oleellinen osa elämääni. Siksi tartuin tähän monipuoliseen hakuteokseen innokkaasti. Löysinkin kirjan sivuilta monta lapsuudestani tuttua hahmoa ja uusia tuttavuuksia, joista osasta en ollut ennen kuullutkaan. Tämä teos on erinomainen katsaus koti- ja ulkomaiseen lastenkirjallisuuteen ja sen värikkääseen hahmogalleriaan ja monimuotoiseen aihevalikoimaan. Tästä kattauksesta voivat löytää luettavaa niin entiset kuin nykyisetkin lapset ja nuoret. Itse ajattelin kirjan innoittamana lähteä nostalgiselle lukumatkalle ainakin Karhuherra Paddingtonin seurassa.

Minna Maijala: Punaiset kengät - Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 221 s.

Minna Canth oli aikakautensa radikaalein kirjailija. Canth ravisteli näkemyksillään yhteiskuntaa ja aikalaisiaan. 150 vuodessa yhteiskunta on muuttunut ja monia epäkohtia on korjattu. Mutta mitä Canthin esiin nostamille kysymyksille todella kuuluu nykypäivänä? 

Canthin ajattelun tuntija Minna Maijala kirjoittaa kiehtovalla tavalla historian ja nykyajan suhteesta. Kirjoitukset luovuuden oikeutuksesta, mielenterveydestä, ihmisarvosta, rakkauskäsityksistä ja naisen paikasta historiankirjoituksessa kutsuvat lukijan katsomaan yhteiskuntaa Canthin tavoin, kysymään ja keskustelemaan.

Oma arvioni: Tuoreessa esseekokoelmassaan Minna Maijala esittää kiinnostavia keskustelunavauksia muun muassa ihmisyydestä, mielenterveydestä ja naisen asemasta Minna Canthin tekstien ja ajatusten innoittamana. 

"Aatteet vanhettuvat, yhteiskunnallinen olotila vaihtuu, mutta ihminen pysyy ihmisenä."

Näin totesi aikoinaan Minna Canth, ja onkin suorastaan hätkähdyttävää huomata, kuinka ajankohtaisia monet häntä askarruttaneet kysymykset edelleen ovat.  Kuinka huonosti esimerkiksi kohtelemme vielä nykyäänkin kaikkia toisenlaisia ihmisiä, kuinka sukupuolitettua kerronta yhä on, ja miten paljon ihmisarvon jakamattomuus meitä tänäänkin puhuttaa. 

Muun muassa näistä syistä minun on helppo kirjailijan omistuskirjoitusta lainaten suositella tätä oivalluksia synnyttävää teosta "kaikille ajatteleville naisille, jotka eivät välitä pysyä ruodussa. Onneksi Minna Canth uskalsi rohkeasti rikkoa rajoja eikä jäänyt perinteisen naisenroolin vangiksi, sillä siinä tapauksessa myös hänen kirjansa olisivat jääneet kirjoittamatta. Mutta maailma ei suinkaan ole valmis, joten työtä on jatkettava - Cathin hengessä on hyvä suunnata katseet myös eteenpäin, kuten Minna Maijala oivaltavilla kirjoituksillaan osoittaa. Jos kaipaat ajattelemisen aiheita, tämä kirja on erinomainen valinta. Suosittelen lämpimästi. 


Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo

Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 395s.

Eeva Karikoski syntyi oman aikansa julkkisperheeseen. Äiti oli Mika Waltarin pään sekoittanut kaunotar, isä Mannerheimin alaisuudessa Mikkelin päämajassa työskennellyt upseeri, sittemmin Suomen Työnantajaliiton toimitusjohtaja. Pikku-Eevan kodissa keskusteltiin usein tuolloisista merkkihenkilöistä, ja omakohtaisesti Eeva tutustui jo koulu- ja opiskeluaikoinaan moniin valtakunnan tuleviin nimimiehiin ja -naisiin: Claes Anderssoniin, Pentti Saarikoskeen, Matti Klingeen, Jaakko Pakkasvirtaan, Elina Haavio-Mannilaan, Katarina Eskolaan. Näyttelijä Elina Salosta tuli Eevan hyvä ystävä loppuelämäksi. Läheiseksi tuli myös feminismi, johon Eeva suhtautui intohimoisesti ja antaumuksella.

Opiskelu vei Eevan Pariisiin, missä hän tapasi tulevan miehensä Peter Lennonin. Pariisin-vuosina hänen tuttavapiiriinsä kuuluvat myös mm. Samuel Beckett, Pentti Holappa ja Kalevi ja Irene Sorsa. Päivänpolitiikka tuli tutuksi Eevalle, sillä hän oli alkanut tehdä juttuja Yleisradiolle, mutta siirtyi pian Uuden Suomen kirjeenvaihtajaksi, kunnes palasi Yleisradion leipiin muutettuaan Lontooseen. Öljykriisi ja Irlannin kriisi, jättiläisinflaatio ja muut 1900-luvun jälkipuoliskon melskeet, kuninkaallisten kuulumiset, poliittiset ikonit Harold Wilsonista Margaret Thatcheriin - kaikesta tuosta kuultiin koti-Suomessa, luotettavana kertojana "Eeva Lennon, Lontoo".

Eeva Lennonin uskomaton elämä - kokonainen aikakausi poliittista ja henkilökohtaista historiaa - avautuu lukijalle hämmästyttävänä, kiehtovana ja joskus hilpeyttä herättävänä niin kuin vain Eeva Lennon sen itse osaa kuvata.

Oma arvioni: Ranskan ja Britannian poliittista historiaa käsitellään kirjassa asiantuntevasti, mutta minun makuuni ehkä jopa liiankin perusteellisesti. No, avasi kirjan lukeminen toki nyt paljon esillä olevan Brexitin taustojakin. Kuten olen usein aiemminkin todennut, minua kiinnostavat muistelmissa kuitenkin eniten ne kaikkein henkilökohtaisimmat asiat, kuten lapsuus- ja koulumuistot. Niin tälläkin kertaa. Kirja esitteli lukijalle myös melkoisen joukon suomalaisia kulttuuripersoonia. Kiinnostavia olivat myös toimittajantyön kuvaukset teknisine ja muine haasteineen sekä radion että television puolella vuosikymmenten kuluessa. 

Jos poliittiset elämäkerrat tuntuvat pitkästyttäviltä, saattaa niin käydä myös Eeva Lennonin muistelmien kohdalla. Olen kuitenkin iloinen, etten tälläkään kertaa jättänyt kirjaa kesken, vaikka se todella lähellä pariin otteeseen olikin. Mielenkiintoiset yksityiskohdat ja anekdootit vetivät puoleensa - ja hyvä niin. 

Annika Eronen: Yöhön kadonnut

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 350 s.

Rikoskomisario Hannu Savolaisen tutkimuksista kertovan sarjan odotettu toinen osa repii auki kadonneen tytön tapauksen, jota Savolainen ei ole voinut unohtaa. Pohjoismaista dekkarigenreä kunnioittava tarina pitää lukijansa otteessaan viimeisiä juonenkäänteitä myöten.

Eräänä kauniina kesäiltana 10-vuotias Linda Rask käy nukkumaan sijaiskotinsa ullakkohuoneessa. Kun lastenhoitaja Aami Ista seuraavana aamuna menee huoneeseen, on tyttö kadonnut jälkiä jättämättä. Tapaus ei koskaan ratkea, vaikka rikoskomisario Hannu Savolainen käyttää sen selvittämiseen huomattavan paljon aikaa.

Kaksitoista vuotta myöhemmin katoaa Tampereen yliopiston filosofian professori Tage Iversen. Sitä ennen hän on yllättäen keksinyt jotakin merkittävää Lindan katoamiseen liittyen. Savolaisen tehtäväksi jää selvittää, mitä Iversenille on tapahtunut ja mitä tämä on ennen katoamistaan huomannut. Ryhmää työllistää myös nuoren poliisitutkijan havaitsema erikoinen rikosaalto Hämeenlinnan kaduilla.

Yksityiselämässään Savolainen joutuu miettimään tarkoin, mitä hän elämältään haluaa ja voidaanko elämän hintaa lopulta mitata rahassa. Vaikka tuo elämä olisi muiden silmissä kuinka pieni ja vähäpätöinen tahansa.

Oma arvioni: Yöhön kadonnut on jännitysromaani, jossa henkilöitä oli mielestäni jo liikaakin. Savolainen on hahmona sympaattinen, joten hänen toimintaansa seuraan mieluusti jatkossakin. Eikä tästä kirjasta toki jännittäviä käänteitä puuttunut. Eronen kyllä tietää, kuinka lukijaa koukutetaan. 

Postaukseni Annika Erosen esikoisromaanista Kaivo voit lukea täältä