Eliisa Leskisenoja: Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa - Toteuta käytännössä

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 215 s.

”Positiivinen pedagogiikka on sitä, että saa luvan kanssa olla lasten kanssa, istua lattialla, ottaa syliin ja kuunnella heitä. Mitä läheisempi lapsi on, sitä enemmän hänelle toivoo hyvää. Siitä tulee positiivinen, voimistuva kehä. Haluat tuntea lapsen vielä paremmin, ymmärtää häntä vielä syvemmin ja välittää hänestä vielä aiempaa enemmän.”

Lapsen tulee kokea olevansa hyvä ja rakas juuri sellaisena kuin hän on. Varhaiskasvattajan tärkeä tehtävä on tarjota lapselle turvallinen kasvualusta, jossa hänen hyvät ominaisuutensa tulevat huomatuiksi ja ravituiksi. Lasten vahvuuksien huomioimisen ohella positiivinen pedagogiikka tarkoittaa muun muassa myönteisten tunnetilojen rakentamista, lämpimiin ihmissuhteisiin panostamista sekä lasten osallisuutta ja onnistumisen hetkiä. Parhaimmillaan positiivinen pedagogiikka toimii suurena voimavarana myös henkilökunnalle ja voi synnyttää ehtymätöntä imua ja paloa omaa työtä kohtaan.

Kirja tarjoaa konkreettisia toimintamalleja ja ideoita siitä, miten positiivista pedagogiikkaa kaikessa monipuolisuudessaan voidaan varhaiskasvatuksessa toteuttaa. Kirjaa maustavat varhaiskasvattajien tarinat, joissa he kuvaavat omaa matkaansa positiivisen pedagogiikan parissa.

Oma arvioni: Kirja tutustuttaa lukijan monipuolisesti positiivisen pedagogiikan kiehtovaan maailmaan. Kirjan kirjottajan mukaan teos on rakkaudentunnustus kaikille lapsille ja kunnianosoitus laadukkaalle suomalaiselle varhaiskasvatukselleHän uskoo, että aidolla välittämällä ja hyvää ruokkimalla on mahdollista kasvattaa onnellisia. tasapainoisia ja hyvinvoivia lapsia. Kirjassa esitellään viisi hyvinvoinnin supervoimaa ja monia toimintaehdotuksia käytännön varhaiskasvatustyössä toteutettavaksi. 

Varhaiskasvattajien kokemuksista oli kiinnostavaa lukea ja ne kyllä lisäsivät ainakin minun uskoani positiivisen pedagogiikan voimaan entisestään. Kirja osoittaa mainiosti sen, että positiivisessa pedagogiikassa ei ole kysymys "kepeästä vaaleanpunaisesta höttöpedagogiikasta", vaan kyseisellä kasvatussuunntauksella on vankka teoreettinen tutkimukseen pohjautuva viitekehys. Vahva empiirinen tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että positiivinen pedagogiikka todellakin sytyttää kirkkaimpia tähtiä - niin pieniä lapsia kuin aikuisiakin. Siksi sen soisi saavan entistä enemmän tilaa työotteena varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen, sillä jokaisessa yksilössä oleva hyvä ansaitsee tulla nähdyksi ja vahvistetuksi. Näin hän voi tuntea olevansa merkityksellinen ja kokea onnistumisia. Myönteisiä tunteita ei voi koskaan olla liikaa.

Suosittelen tätä käytännönläheistä tuoretta tietokirjaa lämpimästi kaikille välittäville varhaiskasvattajille tai sellaiseksi haluaville.  Kentällä työskenteleville ammattilaisille teos tarjoaa varmasti runsaasti inspiraatiota oman toiminnan kehittämiseen.