Kati Tervo: Punainen pata - Kokkaamisen ja syömisen ihanuudesta

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 170 s.

Munakello pärähtää. Syömään! Kati Tervon mehukkaissa kirjoituksissa höyry kohoaa kohti kattoa ja tuoksut herättävät ruokahalun. Anopin käristys. sainttropezilainen leivonnainen ja täydellinen luumulammaspata. Kati Tervo tarjoilee ruokamuistoja ja makumatkoja huumorissa haudutettuna. 

Lukija pääsee testaamaan kirjailijan lempireseptejä. Ja kuten rakkaudessa myös ruuanlaitossa ajoitus on tärkeää: pitää olla nälkä, kun istutaan pöytään.

Oma arvioni: Kati Tervon maukkaissa ruoka-aiheisissa teksteissä maistuvat sekä arkiset kotiruuat että eksoottiset herkut ja tuoksuvat niin tutut kuin tuntemattomammatkin mausteet. Kirjoituksista välittyy rakkaus ruokaan ja kokemuksen myötä lisääntynyt rentous kokkaamisessa. Tervo kuvailee ruuanlaiton haastavuutta osuvasti näin:

"Ruuanlaitto on taitolaji, jossa tarvitaan toistoja, jotta tuntee osaavansa. Töppäykset kuuluvat lajiin. Niitten ei vain pidä antaa lannistaa, vaan niistä pitää sisuuntua. Näytän itselleni, että opin tämän." 
Totta on sekin, ettei tutustakaan ruuasta tule välttämättä kahta kertaa täysin samanmakuista, mutta onhan se mukavaa, että kokki voi jättää jokaiseen loihtimaansa annokseen persoonallisen kauhanjäljen. Kirjassa tarjoilluista resepteistä tulen todennäköisesti testaamaan joskus ainakin lämpimiä kantarellileipiä, mutta sen sijaan punaisen padan simpukoita en suostuisi edes maistamaan, vaikka joku huippukokki ne valmistaisi. Ja moni kirjan mausteinen reseptti menisi minun kokatessani kyllä varsinkin pippureiden osalta uusiksi, kun vatsani ei nurisematta kaikkea kestä. Mutta, eikö soveltaminen olekin ruuanlaitossa juuri se suola...

Punaisen padan äärellä jokainen innokas kotikokki voi viettää maistuvia lukuherkkuhetkiä - oli sitten aamu, päivä tai ilta, fenkolikevät tai hunajatalvi. Minulla on mielessä jo mansikkakesä kaikkine grilliherkkuineen ja raikkaine hellejuomineen, nam!