30 elokuuta 2019

Clare Mackintosh: Anna minun olla

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: Let Me Lie (2018)
Suomentanut: Päivi Pouttu-Deliére
Sivumäärä: 438 s.

Vuosi sitten Caroline Johnson päätti elämänsä karulla tavalla ja heittäytyi jyrkänteeltä mereen, kuten miehensä vain seitsemän kuukautta aiemmin. Siitä asti heidän tyttärensä Anna on kamppaillut päästäkseen sinuiksi menetyksensä kanssa. 

Äidin kuoleman vuosipäivänä Anna saa oudon, nimettömän kortin, jossa lukee: Itsemurhako? Mieti vähän. Anna alkaa epäillä, että hänen vanhempansa murhattiin, ja päättää selvittää totuuden näiden elämästä ja kuolemasta. Joku on kuitenkin sitä mieltä, että tietyt asiat olisi parasta jättää rauhaan. Riskeeraako Anna oman ja pienen vauvansa tulevaisuuden, jos hän ei anna menneiden olla?

Oma arvioni: Clare Mackintoshin kolmas romaani tarjosi koukuttavaa psykologista jännitystä. Ainakaan minä en osannut ennakoida kaikkia juonenkäänteitä, joten viihdyin tämän kirjan parissa varsin hyvin. Se tuntui myös jotenkin tutulta, mikä on ymmärrettävää, sillä Annoin sinun mennä -dekkarissa ja tässä uusimmassa kirjassa on monia samankaltaisia elementtejä. Mackintoshin toista kirjaa en ole vielä lukenut. Jos etsit dekkaria, jossa lukijaa johdetaan harhaan, Anna minun olla on osuva valinta. 

29 elokuuta 2019

Pierre Lemaitre: Petoksen hinta

Kustantaja: Minerva
Julkaisuvuosi: 2019
Ranskankielinen alkuteos: Cadres noirs (2010)
Suomentanut: Kaila Holma
Sivumäärä: 510 s.

Viisikymppinen Alain Delambre on ollut työttömänä jo neljä masentavaa vuotta. Entiselle henkilöstöpäällikölle on tarjottu vain satunnaisia mitättömiä pikkuhommia. Tulevaisuus näyttää toivottomalta. Kun Alain lopulta saa kutsun suuryrityksen työhaastatteluun, hän on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen paikan. Yllättäen hakijoiden kesken järjestetään kelpoisuustesti, johon kuuluu lavastettu panttivankitilanne. Tämä on alku huimalle kiristysten, vedätysten, varkauksien, vainon ja koston kierteelle, johon tulee yhä uusia kierroksia juuri kun kaikki luulevat kaiken olevan jo ohi. 

Petoksen hinta on taiturimainen rikosromaani useaan kertaa palkitulta jännityksen mestarilta.

Oma arvioni: Yllättäviä käänteitä ei tästä trilleristä puutu, mutta jos odotat tarinan olevan realistinen, Petoksen hinta on varsin kaukana siitä, vaikka sitä lukiessa pitkän työttömyyden aiheuttaman tuskan voi toki hyvin tunteakin. Lemaitre (s. 1951) tarjoaa uutuusdekkarissaan jälleen kerran sekä laadukasta että viihdyttävää jännitystä. 

28 elokuuta 2019

Timo Sandberg: Kullanhuuhtoja

Kustantaja: Karisto
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 315 s.

Komisario Heittola kohtaa kaverinsa hautajaisissa puolitutun mieskolmikon, ja joukkio päätyy pohdiskelemaan vainajan, entisen kansanedustajan Pertti Jalovuoren kohtaloa. Jalovuori on kuollut väkivaltaisesti Lapin erämaakämpällään ollessaan selvittämässä sukunsa vaiheita. Miehet päättävät lähteä Lappiin Jalovuoren jalanjäljille. Heittolaa kiinnostavat myös Jalovuoren kuolemaan liittyvät yksityiskohdat, ja niitä hänelle valaisee entinen naisystävä, Rovaniemen poliisissa työskentelevä Nora Siren. Uteliaisuus johdattaa miehet humoristisiakin käänteitä saavalle reissulle, joka vie heidät paikkakunnan persoonallisimpien tyyppien pakeille. Epäluulojen, uhkailujen ja mystisten tapahtumien värittämä matka päättyy dramaattisiin käänteisiin.

Komisario Heittola tekee kesäisen irtioton Lahdesta, jossa kova työpaine ja ristiriidat avopuoliso Tarun kanssa ovat kiristäneet tunnelmaa. Sandbergille ominaiseen tapaan rikostarinan keskiöön nousevat pienten ihmisten kohtalot ja elämän sattumanvaraisuus. 

Oma arvioni: Kullanhuuhtoja on jo 11. osa Sandbergin suosittua Heittola-sarjaa. Tällä kertaa Heittola ja kumppanit liikkuvat rikosten jäljillä Lapissa. Niin kutsuttua paikallisväriä on kirjassa mielestäni ihan mukavasti eikä hurtti huumorikaan ole kadonnut. Kaiken kaikkiaan Kullanhuuhtoja on aika leppoisaa luettavaa. Jotta jännitys säilyy loppuun asti, en paljasta tarinan käänteistä enempää.   

27 elokuuta 2019

Aki Luostarinen & Juuso Henrik Nieminen: Arvioinnin käsikirja

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 390 s.

Arviointi on mustaa ja valkoista! Ehei — kouluissa on mahdollista hyödyntää koko arviointimenetelmien värikirjoa! Monipuolisesti toteutettu arviointi ohjaa kestävästi niin opettajan työtä kuin oppijan arviointitaitojen kehittymistä.

Arviointi on opettajan tärkein työkalu! Arviointimenetelmät voidaan käsittää työkaluiksi, mutta oikeastaan arviointi kytkeytyy yksittäisten menetelmien valitsemista laajemmin kaiken opetuksen suunnitteluun. Arvioinnilla on väliä, sillä se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti opiskeluun ja käsitykseen itsestä oppijana — ja siten myös oppimiseen.
Arviointia ei suinkaan kannata suunnitella yhdessä! Parhaimmillaan arviointi syntyy yhteisen arviointikulttuurin kehittämisestä ja yhdessä tekemisestä. Kaikkea ei tarvitse eikä kannata tehdä yksin!

Oma arvioni: Arviointi on yksi tämän hetken kuumimmista perunoista koulumaailmassa, eikä syyttä. Se on oleellinen osa opettajan työtä ja vaikuttaa monin tavoin oppilaiden elämään ja heidän käsitykseensä itsestään oppijana. Opettajien on hyvä muistaa, että arviointi on aina myös vallankäyttöä, joten siihen ei voi missään nimessä suhtautua kevyesti. Tämä tuore tietokirja valottaa kiinnostavasti ja monipuolisesti arvioinnin eri sävyjä ja kannustavan ja oikeudenmukaisen arvioinnin haasteita ja mahdollisuuksia. Arviointia voidaan toteuttaa myös vertais- tai itsearviointina - ja nämäkin arviointitavat saavat tässä yleistajuisesti kirjoitetussa teoksessa osansa. 

Itseäni ilahdutti kovasti se, ettei erityispedagogiikkaa ja tuen tarpeessa olevia oppijoitakaan ole arviointia eri puolilta tarkasteltaessa unohdettu. Tästä voimme varmasti kiittää inklusiivista pedagogiikkaa, joka pyrkii siihen, että kaikenlaiset oppijat voivat saada onnistumisen kokemuksia yhdessä toisten kanssa. 

Suosittelen  Arvioinnin käsikirjaa todella lämpimästi kaikille arviointityötä tekeville opettajille. Kirja on silmiä avaavaa ja inspiroivaa luettavaa riippumatta siitä, ovatko oppilaat lapsia, nuoria vai aikuisia. Uskon tämän kirjan tarjoavan paljon pohdittavaa ihan jokaiselle opettajalle. Se antaa arvokkaita ideoita oman toiminnan reflektointiin ja auttaa ymmärtämään ohjaavan, oppimista edistävän ja kannustavan arvioinnin merkitystä. Tämä kirja osoittaa erinomaisesti, kuinka moniulotteista ja -sävyistä arviointi parhaimmillaan onkaan. 

P.S. Tämä kirja herätti niin paljon ajatuksia, että tulen kirjoittamaan pidemmän tekstin kirjan teemojen tiimoilta jossain vaiheessa tuonne Luen. Koen. Kirjoitan. -blogini puolelle. Joten, jos arvioinnin tematiikka kiinnostaa, pysy "kanavalla". 

25 elokuuta 2019

Dolores Redondo: Tämän kaiken minä annan sinulle

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2018
Espanjankielinen alkuteos: Todo esto de daré (2016)
Suomentanut: Sari Selander
Sivumäärä: 698 s.

Auto suistuu tieltä Ribeira Sacran viinialueen jyrkillä rinteillä Pohjois-Espanjassa. Onnettomuudessa menehtyneen Álvaron kuolema tulee hänen puolisolleen, kirjailija Manuel Ortigosalle sokkina, eikä tämä järkytys jää viimeiseksi.

Hautajaiset pidetään Álvaron perheen sukukartanon hautausmaalla Galiciassa. Manuelille selviää, että hänen miehensä oli upporikas markiisi, joka kuului yhteen Espanjan vaikutusvaltaisimmista suvuista. Miksi hän salasi puolisoltaan siniverisen taustansa? Miksi kylän poliisi epäilee, että Álvaron kuolema ei ollutkaan onnettomuus?

Manuel ajautuu mukaan maalaispoliisin tutkimuksiin, joiden aikana selviää, ettei mikään markiisi Álvaro Muñiz de Dávilan elämässä ollut niin kuin hyväuskoinen kirjailija oli aina kuvitellut – ja että tämän kylmäkiskoinen aatelisperhe sukukartanossaan on valmis menemään hyvin pitkälle suojellakseen salaisuuksiaan.

Oma arvioni: Espanjalaiset viinitarhat, linnat ja luostarit tarjoavat hienot puitteet tälle noir-henkiselle mysteerille. Vaikka kirjassa on lähes 700 sivua, salaisuuksien labyrintissa seikkaileminen vei mukaansa niin, että sivut kääntyivät varsin vaivattomasti. Osaltaan tähän vaikutti luonnollisesti myös maalaileva kerronta, joka ei ole dekkareille kovin tyypillistä, mutta viehätti minua kovasti. En siis ihmettele, että Tämän kaiken minä annan sinulle on saanut Planeta de Novela -palkinnon ja Dolores Redondo (s. 1969) on noussut Espanjan suosituimmaksi kirjailijaksi. En ole vieläkään  lukenut hänen  Baskimaan murhat -trilogiaansa, vaikka se kokonaisuudessaan kirjahyllystäni löytyykin. 

22 elokuuta 2019

Anna Karolina Larsson: Sinulle ei jää ketään

Kustantaja: Minerva
Julkaisuvuosi: 2016
Ruotsinkielinen alkuteos: Står dig ingen åter (2015)
Suomentanut: Jänis Louhivuori
Sivumäärä: 384 s.

Kuusivuotias tyttö murhataan kotonaan. Tekijäksi osoittautuu tytön äiti. Ainoa selitys äidin teolle on ilmeisesti kannibaalihuume MDPV jonka vaikutuksen alainen hän on ollut. Kun Tukholmassa sattuu uusia vastaavia tapauksia, on poliisin tärkein tehtävä saada kiinni hengenvaarallisen huumeen levittäjä, mafiapomo Milorad Kraljevic.

Nuori rikospoliisi Amanda Paller soluttautuu omin päin Kraljevicin lähipiiriin löytääkseen tiedot tämän huumekaupoista. Ilmitulon vaara on kuitenkin suuri. Etenkin kun Amandan entinen poikaystävä Adnan Nasimi palaa takaisin Tukholmaan. Adnan on pakoillut useita vuosia oikeutta ulkomailla. Nyt hän tahtoo maksaa vanhat kalavelat niin Kraljevicille kuin Amandallekin ja puhdistaa nimensä ja kunniansa.

Oma arvioni: En ole lukenut Anna Karolina Larssonin esikoisdekkaria Paviaanivarkaus, mutta tämän kyseisen kirjan itsenäisen jatko-osan lukeminen onnistui silti ihan hyvin. Dekkarin lähtökohtana oleva rikos oli tosin niin vastenmielinen, että epäilin aluksi, pystyisinkö lukemaan kirjaa lainkaan. No, nyt se on kuitenkin luettu. Teoksen parasta antia olivat ehdottomasti psykologinen jännitys ja Amanda Pallerin hahmo, pahinta puolestaan tarinassa kuvattu käsittämätön raakuus. Herkimmille dekkarien ystäville en tätä kirjaa suosittele. Vaikka tarinan uskottavuus olikin monin paikoin kovalla koetuksella, kirjasta löytyi myös sellaisia koukuttavia elementtejä, jotka "pakottivat" lukemaan sen loppuun asti. 

21 elokuuta 2019

Eeva Kilpi: Sininen muistikirja

Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 103 s.

Minä olen ruvennut kirjoittamaan, jotta en olisi yksin.

Sinisessä muistikirjassa on rakastetun kirjailijan päiväkirjamerkintöjä kahdenkymmenen vuoden ajalta, aamun ensimmäisiä ja niitä, jotka valvottavat öisin. Muistikirjan sivut ovat täynnä kaipuuta ja toivoa, ajatuksia vanhenemisesta ja vanhemmuudesta, olemassaolon ihmeitä, iloja, suruja, sudenkorentoja. 

Oma arvioni: Pieni kirja täynnä suuria ajatuksia. Elämänpohdintojen takaa kuuluu iäkkään ja kovia kokeneen naisen vahva ääni. Tunteet ovat teksteissä voimakkaina läsnä: on yksinäisyyttä, ikävöintiä, kaipuuta, rakkautta ja kiitollisuutta. Etenkin Eeva Kilven (s. 1928) avoimen omakohtaiset näkemykset vanhenemisesta ovat koskettavaa luettavaa, kuten seuraava sitaatti mielestäni hyvin osoittaa:
"Nuorena minua autettiin enemmän. Nyt kun olen vanha, minua ei auta kukaan. Rahasta on apua, mutta se ei ole ihminen. Eikä se ole voimaa. Se on vain tietynlaista valtaa. Ja helppoutta sillä voi kyllä ostaa."
Kaipuu perheeseen ja yhteisöllisyyteen sekä yksinäisyyden musertavuus tulevat esille monissa muistiin merkityissä ajatuksissa. Ei ole helppoa olla vanha ja samaan aikaan jaksaa kuin nuori, Kilpi pohtii. Sininen muistikirja antaa ajattelemisen aiheita varmasti kaikille lukijoilleen, mutta aivan erityisesti niille, jotka miettivät omaa tai läheistensä ikääntymistä. Suosittelen. 

20 elokuuta 2019

Kirja-arvio: Maggie Nelsonin Sinelmiä

Kustantaja: Kustantamo S&S
Julkaisuvuosi: 2019
Englanninkielinen alkuteos: Bluets (2009)
Suomentanut: Kaijamari Sivill
Sivumäärä: 96 s.

Niin kauan kuin muistan, olen pitänyt sinisestä väristä eri sävyissään. Siinä suurin syy, miksi halusin lukea Maggie Nelsonin Sinelmiä -teoksen eli tutkielman sinisestä ja kivuliaan eron aiheuttamasta surusta. En ole aiemmin lukenut kyseisen kirjailijan tuotantoa, joten en oikein tiennyt mitä odottaa.

Lyhyillä esseemäisillä teksteillään kertoja rakentaa sinistä väriä koskevan intohimonsa ja pakkomielteensä ympärille henkilökohtaista päiväkirjaansa tai eräänlaista tyynynaluskirjaa. Jälkimmäiseksi kirja  sopiikin mainiosti myös pienen kokonsa vuoksi, onhan siinä alle sata sivua. Mutta siihen teoksen pienuus ja keveys sitten jääkin.  Kirjoitusten aiheet kun ovat suuria ja niiden käsittely syvällistä ja täynnä tunteita. Elämässä nautinto ja tuska ovat usein lähellä toisiaan. Kirjassa kuvataankin viisaasti muun muassa sitä, miten esteettinen kauneus voi helpottaa murheen murtamaa mieltä. Teoksen ilmaisussakin kaunis ja rujo kohtaavat toisensa kiehtovasti. Tässä maailmalla kulttiteokseksi nousseessa kirjassa kohdataan monia sinisen mestareita, kuten Joni Mitchell, Leonard Cohen ja Andy Warhol. 

Vaikka Sinelmiä onkin yleissävyltään melankolinen, se ei ole kuitenkaan sysimusta. Lohdullisuus piilee kaipauksen sinisyydessä. Tätä kirjaa voisi mielestäni suositella erityisesti kaikille sydänsuruja kokeneille, mutta mikä ettei myös elämäänsä tyytyväisille sinisen värin ystäville, jotka eivät kavahda sivistystä.  Sinelmiä on kirja, joka on parasta pieninä paloina luettuna, sillä sen tarjoamia tarkkanäköisiä ajatelmia kannattaa myös pureskella kunnolla. 

Kevin Kwan: Ökyrikkaat aasialaiset

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2019
Englanninkielinen alkuteos: Crazy Rich Asians (2013)
Suomentanut: Jaana Iso-Markku
Sivumäärä: 522 s.

"Minusta Rachel on ihana. Mutta tiedät kai, mitä tapahtuu sillä minuutilla, kun laskeudut Changin lentokentälle tyttö käsipuolessasi?

Newyorkilaisen Rachelin poikaystävä Nicholas pyytää häntä viettämään kesän kanssaan Singaporessa. Rachel odottaa innoissaan poikaystävänsä perheen ja lapsuudenystävien tapaamista, mutta saakin kokea elämänsä yllätyksen. Nicholas on näet jättänyt mainitsematta, että hän on paitsi upporikkaan suvun perijä myös Singaporen tavoitelluin poikamies.  

Rachel löytää itsensä ökyelämän, juorujen ja juonittelujen hornankattilasta, jossa suhde Nicholasiin joutuu pahemman kerran koetukselle.

Oma arvioni: Tämä paljon keskustelua herättänyt menestysromaani oli itselleni ennen kaikkea kiinnostava kurkistus singaporelaiseen kulttuuriin ja kiinan kieleen. Vaikka en alaviitteistä yleensä oikein pidäkään, tässä kirjassa ne olivat ehdottomasti paikallaan. Ökyrikkaiden elämäntyyli holtittomine shoppailuineen ja mahtipontisine juhlineen ei sen sijaan ollut minusta edes kovin viihdyttävää luettavaa, vaikka tarina sinänsä ihan mukavasti etenikin. Kaipasin kuitenkin henkilöhahmoihin lisää syvyyttä ja särmää. Kenties sitä löytyy sitten seuraavista kirjoista.  

Saattaa hyvin olla, että tämä raharikas romanttinen kertomus olisi toiminut paremmin elokuvana, joka siitä on tehtykin vuonna 2018. Ei tämä kirja toki huono ollut ja aiheesta kiinnostuneille voin sitä suositella. 

19 elokuuta 2019

Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä - Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 234 s.

Pieni lapsi innostuu luonnostaan tarinoista ja niiden myötä lukemisesta, mutta mihin kiinnostus katoaa? Tämän kirjan avulla saat kadonneen lukuinnon kipinöimään - ja lopulta roihuamaan! 

Lukemisesta tulee harrastus silloin kun se tuottaa mielihyvää ja on vapaaehtoista. Sopivan pituiset ja muotoiset tekstit, lukurutiinien kehittäminen sekä mielekkäiden, ajattelua ruokkivien toimintojen liittäminen luettuun auttavat tarttumaan kirjaan ja jatkamaan lukuharrastusta. 

Teoksessa esitellään lukuisia menetelmiä lukutaidon edistämiseen sekä innostavia, lukemista lisääviä toimintatapoja ja harjoituksia. Miten Hannu ja Kerttu -satu toimisi moniaistisena tarinapolkuna? Millainen loppuratkaisu voisi olla pakopelissä, jossa kirjatoukka on päättänyt tuhota kaikki kirjat kirjain kirjaimelta? Mikä voisi olla lukuteatterin aiheena? Kirjan toimintamallit ovat helposti toteutettavia ja sovellettavia moneen tilanteeseen ja erityyppisille lukijoille.

Oma arvioni: Lukeminen on taito, jota tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta valitettavasti monet lapset ja nuoret eivät kuitenkaan lue mielellään varsinkaan vapaa-aikanaan. Siksi tämä uutuuskirja on todella tärkeä. Se tarjoaa monenlaisia ideoita lukukipinän sytyttämiseen kasvattajille niin kouluissa kuin kodeissakin. Lukevan aikuisen esimerkki on hyvä lähtökohta.  Teoksessa esitellyt lukutaitoa edistävät ja lukuintoa lisäävät keinot osoittavat mielestäni oivallisesti sen, että oikeastaan vain mielikuvitus on rajana lukuinnon herättämisessä ja ylläpitämisessä. 

Aiheeseen monipuolisesti perehtyneiden kirjoittajien keskeinen viesti lukijoille on mielestäni se, että jokaiselle kyllä löytyy täydellinen kirja, kunhan sitä jaksaa hieman "metsästää" ja saa siihen halutessaan myös apua. Oleellista on, että luettava teksti kiinnostaa lukijaa ja sopii mahdollisimman hyvin hänen taitoihinsa. Siksi opettajien olisi tärkeää tunnistaa oppilaidensa kyvyt ja kiinnostuksenkohteet. Näin lukeminen innostaa ja kirjaan on helpompi tarttua myöhemminkin. 

Suosittelen tätä inspiroivaa ja käytännönläheisiä vinkkejä sisältävää teosta kaikille lukuinnon hiipumisesta huolestuneille aikuisille. Pienestäkin kipinästä voi syttyä suuri roihu. Jos hyvin käy, varhain syntynyt lukemisen palo ei sammu milloinkaan. 

Henna Helmi Heinonen: Pala omaa taivasta

Kustantaja: Tammi
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 552 s.

Ja hän tuntee, miten elämä ottaa uuden suunnan, niin kuin joku vain kääntäisi autoa, jonka kyydissä hän istuu.

Kolme elämää - kuin kolme eri maailmaa. 

Lauran elämä on bisnestä. Jos yrityskauppa toteutuu, hän on miljoonan rikkaampi! Mutta samppanja ei kuplikaan ja Pete jättää. Ehkä maaseudulta saa sisältöä elämään? 

Ansku on sidottu osaansa. Kun kierros vanhusten kotihoidossa on ohi, kotona odottaa saamaton mies ja lapsi, jota on vaikea rakastaa. Aika on pakkautunut kerroksiksi eikä Ansku muuksi muutu.

Joannan elämä on kulissia. Tärkeintä on, mitä muut ajattelevat. Kunnes oma tytär on liian lukossa. Kun kulissin työntää itse nurin, se rojahtaa kunnolla.

 Heistä jokainen on hukassa. Jokainen yllättää ja koskettaa niin syvältä, että lukijaa huimaa. On yhä aavistus toivosta.

Oma arvioni: Pala omaa taivasta on suuri ja tunnerikas romaani. Se on vahva kertomus kolmesta erilaisesta naisesta, joita yhdistää se, että kukin heistä on ajautunut omassa elämässään käännekohtaan - eteenpäin on mentävä, mutta miten ja minne, sitä kukaan heistä ei vielä tiedä.  

Teksti soljuu mukavasti kuljettaen lukijaa vaivattomasti tunnelmasta ja tunnetilasta toiseen. Etenkin kipupisteiden kuvaukset ovat mielestäni todella koskettavia, ja kirjan henkilöt tulevat haasteineen lähelle. Aiheita riittää lähisuhdeväkivallasta rasismiin ja maaseudun haasteista mielenterveyden ongelmiin, mutta Henna Helmi Heinonen (s. 1981) on onnistunut pitämään langat käsissään niin, että kaikki palaset loksahtavat hyvin paikoilleen yli 500-sivuisessa tarinassa. Suosittelen lämpimästi.  


17 elokuuta 2019

Pirkko Saisio: Epäröintejä - Tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä

Kustantaja: Siltala
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 261 s. 

Epäröintejä on hurmaava proosakokoelma tarkkanäköistä psykologiaa ja elämännäkemystä. Pisteliäät ja ratkihauskat tarinat sitoo yhteen kertoja, joka kuljettaa tekstiä suvereenin arvaamattomasti autobiografiasta fiktioon ja takaisin. "En erota muistoa, haavetta, painajaista, unelmaa siitä mikä tapahtuu oikeasti, koska mitään oikeasti ei ole minulle olemassa."

Uudet tarinat ja kohtalot avautuvat ja sulkeutuvat kertojan mielijohteiden mukaan: näyttämölle saapuvat yhtä lailla mahdottomasti rakastunut Vahtimestari, Pussy Riotin Maria Aljohina, Aljohina, Tšehovin Burkin ja Ivan Ivanytš – sekä Nainen. 

Oma arvioni: Pirkko Saisio (s. 1959) vie uutuusromaanissaan lukijansa kiehtovalle matkalle kirjoittamistyön ytimeen monitasoisten kysymysten ja erilaisten vaihtoehtojen äärelle. Tunnustukselliset esseemäiset ja draamalliset tekstit kertovat myös rakastumisen huumasta ja rakastamisen vaikeudesta. Tämän kirjan määritteleminen johonkin tiettyyn genreen kuuluvaksi ei tekisi oikeutta teoksen moniäänisyydelle, joten en miettinyt asiaa lukiessani sen enempää, vaan annoin tekstin viedä mennessään. 

Pidin erityisesti kirjan monien tarinoiden itseironisesta sävystä ja niissä olevasta mustasta huumorista sekä siitä, että fakta ja fiktio ovat teoksessa ihanasti sekaisin. Epäröintejä on vaikuttava romaani, jonka lukemista voi suositella lämpimästi etenkin kaikille proosan kirjoittamisesta kiinnostuneille, mutta myös kaikille ilmaisultaan tiiviin ja tulkinnaltaan lavean kerronnan ystäville. Epäröintejä -romaanissa jokainen sana tuntuu tarkkaan mietityltä, joten se on varmasti haastanut kirjoittajansa. Helpolla se ei päästä mielestäni lukijaansakaan - ja hyvä niin. Ainakin minuun tämä romaani jätti vahvan jäljen...

13 elokuuta 2019

Jaana Villanen (toim.): #nostanainenpäivässä - 365 voimaannuttavaa tarinaa naisista

Kustantaja: Readme.fi
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 496 s.

Tämä on enemmän kuin kirja. #nostanainenpäivässä -kirjassa kuuluu 365 naisen ainutkertainen, vahva ääni, joka voi tuoda kyyneleitä silmiin tai hymyä huulille. Yksi tarina vuoden jokaiselle päivälle auttaa herättämään sinussa uinuvan voimavaran. Kirjan tarinat sisältävät ja valavat sinuun sitä ainutkertaista rohkeutta, jonka avulla löydät voimaa ja kykenet tarttumaan haasteisiin. 

Naisten tarinat ovat monimuotoisia ja ne avaavat erilaisia ajatuksen polkuja evääksi sille, kuinka nainen voi löytää rohkeuden itsestään ja uskaltaa aloittaa uuden luvun elämässään. Tarinansa kirjaan on antanut 365 naista mm. Mervi Kallio, Sunneva Kantola, Camilla Tuominen, Tea Latvala, Pauliina Laitinen-Littorin, Helena Åhman, Maija Lukkari-Nyman, Piia Pasanen, Teresa Välimäki, Anne Kukkohovi, Heidi Sohlberg, Minna Tervamäki, Kirsi Salo, Miapetra Kumpula-Natri, Eva Biaudet, Cristina Andersson, Tarja Filatov, Minna Karhunen, Johanna Oras, Susanna Rahkamo, Reetta Vanhanen, Claudia Eve ja Marja Putkisto.

Oma arvioni: Kirjan tarinoiden lukeminen kannustaa ja rohkaisee jokaista naista tarkastelemaan omaa elämäänsä ja uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Pienet tarinat elävästä elämästä osoittavat, kuinka tärkeään asemaan yksikin kannustava lause voi nousta vaikeuksien keskellä tai muutoksia toteutettaessa. Kirjan keskeinen viesti on se, että jokainen meistä on arvokas, ainutlaatuinen ja riittävä juuri sellaisena kuin olemme. Kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta määritellä, keitä me olemme ja mihin kaikkeen lopulta pystymme. Siksi omien vahvuuksien etsiminen on matka, jolle ihan jokaisen kannattaa lähteä - ja vieläpä  juuri nyt. 

Jos etsit oman elämäsi suuntaa, haluat toteuttaa haaveesi tai kaipaat muuten vain inspiroivaa luettavaa, lue voimaannuttava #nosta nainen päivässä -teos. 

11 elokuuta 2019

Jan-Erik Fjell: Ilmiantaja

Kustantaja: HarperCollinsNordic
Julkaisuvuosi: 2017
Norjankielinen alkuteos: Tysteren (2010)
Suomentanut: Hanna Arvonen
Sivumäärä: 365 s.

Anton Brekke -dekkari

New York 1960-luku
Nuori mies Vincent Giordano korotetaan uusiin asemiin Locatellin mafiaperheessä. Hänen on näytettävä, mihin hän todella pystyy. Ensimmäinen tehtävä on tappaa ilmiantaja. Hän tekee työnsä. Ei kysele. Ei sääli. Ei kadu. Mafiaperhe on tästä lähtien hänen perheensä.

Tapahtuu nyt NorjassaFredrikstadissa löydetään kaupungin rikkain mies murhattuna. Teko kuohuttaa kaikkia. Tutkimuksen johtoon kutsutaan rikospoliisista Anton Brekke. Peloton ja huonokäytöksinen peluri niin pokeripöydässä kuin poliisiorganisaatiossa. Kuulusteluissa ja päätöksenteossa hän on älykäs ja kylmäverinen & tarkka huomioimaan pienimmätkin seikat. Anton Brekke epäilee murhan takana olevan taloudelliset motiivit. Lähtökohtaisesti epäilyn kohteina ovat kaikki murhatun liikemiehen kumppanit.

Tutkimusten edetessä kaksi aikakautta ja kaksi tapahtumapaikkaa alkavat nivoutua yhteen: New York ja Fredkrikstad. Lopulta poliisiopiskelija-harjoittelija, jonka Brekke ottaa tutkimuksiin mukaan vähäiseksi avustajaksi, huomaa yllättävä seikan, jonka avulla tutkimuslangat sitoutuvat yhteen. Todellinen syyllinen paljastuu. Poliisille tulee kiire estää syyllisen seuraava kohtalokas liike. 

Oma arvioni: Tämä norjalaiset lumonnut dekkari oli minusta ihan hyvä, mutta ei kuitenkaan sen enempää. Eri ajanjaksojen välillä on yleensä minua ärsyttävä piirre, niin jossain määrin nytkin, vaikka tarina sinänsä sujuvasti etenikin. Jos Anton Brekke -sarjaan haluaa tutustua, kannattaa lukeminen aloittaa tästä ensimmäisestä osasta. Itse luin jälleen kerran kirjat väärässä järjestyksessä. Olin nimittäin lukenut jo aiemmin Kostajan. Arvioni siitä voit lukea tästä

10 elokuuta 2019

Jari Salonen: Kätkö

Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2018
Sivumäärä: 351 s.

Vanhasta kaivosta löytyy ruumiita. Selvittämättä jääneen pankkiryöstön tutkimukset avataan uudelleen ja komisario Zettermanin täytyy jälleen jumpata aivonystyröitään. 

Lauttalan latauksena tunnettu pankkiryöstö järisytti aikoinaan pikkukaupungin arkea. Kun ryöstäjien ruumiit löydetään kymmenen vuotta myöhemmin, saa Oili "Opettaja" Jaakolan tiimi Keskusrikospoliisissa eteensä visaisen tapauksen. Kuka suunnitteli nerokkaan rikoksen - ja kuka tappoi pankkirosvot? Kun umpikuja uhkaa, työntää lusikkansa soppaan komisario Zetterman. Hän kun on sattumoisin paennut putkiremonttihelvetin keskeltä suoraan Lauttalaan.

Oma arvioni: Komisario Zettterman on minulle uusi tuttavuus. Tämä dekkarisarjan kolmas osa osui luettavakseni ihan sattumalta. Ihan sympaattiselta hahmolta vaikuttaa tämä kuusikymppinen poliisimies. Jos hän jatkaa rikosten ratkaisemista, tulen varmasti lukemaan lisääkin. Jari Salonen sanailee sujuvasti - lauluja väliin luikautellen. 

08 elokuuta 2019

Anna Jansson: Murhan alkemia

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2012
Ruotsinkielinen alkuteos: Alkemins eviga eld (2011)
Suomentanut: Sirkka-Liisa Sjöblom
Sivumäärä: 334 s.

Kuuluisa lasitaiteilija Justus Hartman katoaa mystisesti sairaalasta, ja hänen veljenpoikansa, rikoskomisario Maria Wernin pomo Tomas Hartman, ryhtyy etsimään vanhaa setäänsä. Justus Hartmanin menneisyys alkemistina viitoittaa etsintöjen suuntaa: hän oli kiinnostunut ikuisen elämän mahdollisuudesta, ei niinkään kullasta ja rikkauksista.

Kun hotellin uima-altaan pohjalla makaavasta lasiarkusta löytyy tuntemattoman miehen ruumis, Maria ymmärtää, että murhalla ja Tomasin sedän katoamisella on jokin yhteys. Menneisyydestä nousevat haamut sotkevat tutkimuksia, ja pian on selvää, että myös Tomas kantaa mukanaan salaisuuksia 40 vuoden takaa.

Justus Hartmanin katoaminen alkaa pikkuhiljaa selvitä, mutta mikään ei valmista Mariaa ja Tomasia kohtaamaan kauhistuttavaa murhaajaa, joka näyttää seuraavan tarkasti alkemian periaatteita.  

Oma arvioni: Kiehtovan monisyinen murhamysteeri, jolle Gotlanti tarjoaa omaleimaiset puitteet. Murhan alkemia on jo kahdestoista Maria Wern -dekkari. Tapahtumia ja yllätyksellisiä käänteitä riitti, kun tätä kirjaa unta odotellessa luin. Tätä sarjaa voi suositella pohjoismaisen jännityskirjallisuuden ystäville. 


07 elokuuta 2019

Alan Bradley: Kolmasti naukui kirjava kissa

Kustantaja: Bazar
Julkaisuvuosi: 2018
Englanninkielinen alkuteos: Thrice the Brinded Cat Hath Mew´d (2017)
Suomentanut: Maija Heikinheimo
Sivumäärä: 367 s.

Kaksitoistavuotias harrastelijasalapoliisi Flavia de Luce on karkotettu koruttomasti neiti Bodycoten maineikkaasta tyttökoulusta Kanadassa.


Hän on kuitenkin innoissaan seilatessaan yli Atlantin kohti kotiansa Englannin maaseudulla. Riemuisan jälleennäkemisen sijaan Flavia kohtaa uutisen: Hänen isänsä on sairastunut, ja vierailu sairaalaan ei tule kysymykseen ennen kuin isän vointi paranee riittävästi.

Rasittavien sisarusten ja ärsyttävän serkun seurassa Flavia kokee Buckshawin kotikartanon samaan aikaan sekä liian levottomaksi että autioksi. Paetakseen sukulaisiaan Flavia tarttuukin oikopäätä tilaisuuteen auttaa pastorin rouvaa kuljettamalla viestin seudun erakoituneelle puunveistäjälle. Perillä häntä odottavat veistäjän eloton ruumis ja vieras kissa, joka on jostain syystä julman rikoksen tapahtumapaikalla kuin kotonaan.

Flavian uteliaisuus herää silmänräpäyksessä, ja synkät pilvet haihtuvat hänen mielestään uuden ratkottavan mysteerin edessä. Hän ei kuitenkaan voi aavistaa, kuinka perin pohjin johtolankojen vyyhdin päässä odottava totuus tulee hänen elämänsä mullistamaan.

Oma arvioni: Kirjastokäynniltä tarttui mukaan tämä Flavia de Luce -sarjan kahdeksas osa. Olen siis lukenut näitä kirjoja sieltä täältä. Ne ovat ihan viihdyttävää luettavaa ns. rankemman jännityksen tai tietokirjallisuuden vastapainoksi. Tätä sarjaa voin suositella myös itseäni huomattavasti nuoremmille, noin kirjasarjan päähenkilön ikäisille, lukijoille. 

06 elokuuta 2019

Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista - Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat

Kustantaja: Art House
Julkaisuvuosi: 2019
Englanninkielinen alkuteos: This Is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor (2017)
Suomentanut: Ari Jaatinen
Sivumäärä: 260 s.

Elämän ja kuoleman kysymykset. Jatkuva ihmisruumiin eritteiden tsunami. Surkeammat tienestit kuin sairaalan pysäköintimittarilla. 97 tunnin työviikko ja hei hei ystävät ja vapaa-aika. Sellaista on nuoren lääkärin elämä.

Nämä salaiset päiväkirjamerkinnät on raapustettu keskellä sairaalan hektistä arkea. Ne tuovat iholle todellisuuden lääkärisarjojen takana - sensuroimatta yhtäkään ällöttävää yksityiskohtaa tai potilaiden älynväläystä.

Päiväkirja paljastaa kaiken mitä olet halunnut tietää sairaalaelämästä - ja enemmän kuin muutaman asian, jotka olisit voinut jättää väliinkin. Ja kyllä, sen lukeminen voi vähän kirpaista.

Oma arvioni: Nämä nuoren lääkärin muistelmat ovat täynnä huumoria, uskomattomia tilanteita ja käsittämätöntä järjenjuoksua. Kerta toisensa jälkeen huumorissa mentiin hyvän maun tuolle puolen, mutta tunnustan silti nauraneeni monelle kirjassa kuvatulle asialle. Ja ihmekös tuo, onhan Adam Kay nykyään suosittu brittikoomikko ja käsikirjoittaja. 

Kaiken hauskan lisäksi tällä päiväkirjamuotoisella teoksella on myös vakava sanoma: NHS eli Britannian kansallinen terveysjärjestelmä on keskellä kriisiä. Resurssit ovat riittämättömät ja siksi sekä hoitajat että lääkärit toimivat jaksamisensa äärirajoilla, kunnes palavat loppuun. 

Jos pidit TV-sarjasta House, saatat viihtyä tämänkin omintakeisen tohtorin hektisessä seurassa, josta ei tapahtumia ja yllätyksiä todellakaan puutu. Jos olet raskaana ja synnytys on jo lähellä, kannattaa tämän kirjan lukemista siirtää suosiolla muutamalla kuukaudella eteenpäin. 

04 elokuuta 2019

Cathy Kelly: Se vuosi muutti kaiken

Kustantaja: Gummerus
Julkaisuvuosi: 2019
Englanninkielinen alkuteos: The Year that Changed Everything (2018)
Suomentanut: Satu Leveelahti
Sivumäärä: 526 s.

Ginger, Sam ja Callie eivät tunne toisiaan ja elävät aivan erilaisia elämiä, mutta heitä yhdistää sama syntymäpäivä. Heidän pyöreät kymmenensä merkitsevät myös alkua vuodelle, joka muuttaa aivan kaiken. Gingerin kolmekymppiset eivät mene yhtään niin kuin hän suunnitteli. Tämä ilta voi olla hänen loppuelämänsä ensimmäinen ilta - tai täysi katastrofi. 

Sam on viimein raskaana vuosien yrittämisen jälkeen. Kun hänen lapsivetensä menevät nelikymppispäivän aamuna, Sam panikoi: synnytyksestä viis, mutta miten hänestä muka voi tulla äiti!

Callie juhlii viisikymppisiään näyttävästi kotonaan Dublinissa. Kesken juhlien ovelta kuuluva kolkutus kääntää hänen elämänsä ylösalaisin. 

Kolmikosta jokaiselle tarjoutuu mahdollisuus etsiä onnea omaan tapaansa. Löytävätkö he onnen ennen seuraavia syntymäpäiviään?

Oma arvioni: Astetta kevyempää luettavaa rankkojen dekkarien jälkeen. Kirjassa tutustutaan kolmeen erilaiseen naiseen, joilla onkin lopulta enemmän yhteistä kuin he aluksi ajattelevatkaan. Tämä Cathy Kellyn uutuusromaani tarjosi minulle viihdyttävän lukuelämyksen.