Tiina Katriina Tikkanen: Toinen silmä kiinni

Kustantaja: Atena
Julkaisuvuosi: 2020
Lukija: Anna Kuusamo
Äänikirjan kesto: 4 h 2 min

Traaginen esikoisromaani havahtumisesta, surusta ja anteeksiannosta

Nuorta perheenäitiä kuljetetaan ambulanssilla sairaalaan. Toisesta silmästä on yhtäkkiä mennyt näkö, mutta toinen silmä näkee vielä. Ambulanssin kattoon alkaa nousta kuvia lapsuudesta ja nuoruudesta ja ennen kaikkea isästä. Miksi isän kantapään raahausääni kuului oven takana, miksi isä puhui oudolla äänellä? Pysyihän isä oven toisella puolella?

Joskus trauma on painunut niin syvälle, että se pääsee pintaan vain sairastuttamalla sitä kantavan ihmisen. Joskus tie valoon on pitkä ja anteeksianto mahdoton. On vaikeaa ymmärtää, miksi läheinen ihminen toimi niin hirvittävän väärin. Pitääkö sairaan ihmisen sairaita tekoja ymmärtää? Entä milloin muistot lakkaavat vyörymästä päälle?

Toinen silmä kiinni kertoo lapsuudesta ja nuoruudesta pikkukaupungissa, rajusta irtiotosta maailmalla, miellyttämisen halusta ja omien rajojen aliarvostamisesta. Kun alkaa kuunnella kehon viestejä, saa muistoista kiinni. Totuus ei välttämättä ole kaunis, mutta silti on parempi katsoa sitä silmästä silmään.

Oma arvioni: Tiina Katriina Tikkasen (s. 1983) esikoisromaani on vahva kuvaus siitä, kuinka muistot ovat joskus liian ahdistavia muistettaviksi, jolloin ne haudataan mielen syvyyksiin. Mutta se on myös tarina siitä, että lapsena koetuista traumoista on mahdollista selviytyä, jos uskaltaa kohdata kipeimmätkin asiat menneisyydestään ja katsoa totuutta kaikessa kauheudessaan silmästä silmään. Kun kulissit sitten lopulta  kaatuvat, toipuminen voi alkaa. 

Tämän osin omaelämäkerrallisen romaanin aihe on ahdistava. Lasten kokemat vääryydet ovat aina myös surullista luettavaa. Luulenpa, että tämä tarina olisi sittenkin kannattanut lukea perinteisenä kirjana. Kuunneltuna tapahtumat tulivat kenties iholle vieläkin voimakkaammin. Jos aihe ei tunnu liian kamalalta, suosittelen tämän koskettavan ja ilmaisultaan vaikuttavan esikoisromaanin lukemista sinillekin.

Kommentit