Jarno Hietalahti & Mika Pekkola: Terapiaa mielipuoliselle maailmalle — Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus

Kustantaja: Vastapaino
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 256 s.

Radikaalihumanistinen ajattelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan.

Miksi ihmiset vajoavat aina uudelleen raakuuteen ja välinpitämättömyyteen. Tämä on humanistifilosofi ja psykoanalyytikko Erich Frommin (1900 - 1980) ajattelun suuri kysymys. Vaikka teknologisen kehityksen myötä ihmiskunta elää ennennäkemättömän vaurauden keskellä, itsekkyys, omaneduntavoittelu ja muukalaisvastaisuus ovat globaalisti nousussa.  

Frommin humanismi on ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kahden suomalaistutkijan oivaltava tietokirjaa avaa uusia näkökulmia Frommin ajatteluun. Teoksessa puretaan yhteiskunnallisia oireita ja etsitään muutoksen mahdollisuuksia. Terapiaa mielipuoliselle maailmalle haastaa lukijat ajattelemaan niin arkisia kuin erikoisempiakin ilmiöitä Frommin viitoittamalla tiellä. 

Oma arvioni: Esseissään Jarno Hietalahti ja Mika Pekkola tarkastelevat muun muassa normaaliuden patologiaa, rakkauden roolia modernissa yhteiskunnassa, itsemurhan ongelmaa, teknologiaa ihmisen kuvana ja perustuloa yhteisenä vaurautena. Kirjoituksissa käsiteltävät teemat siis vaihtelevat laidasta laitaan, mutta kaikkia tekstejä yhdistävänä elementtinä toimii Erich Frommin humanistinen ajattelu, jonka keskiössä on hänen radikaalihumanistinen utopiansa. Se on Frommin mukaan saavutettavissa, mikäli irrottaudumme kollektiivisesta mielipuolisuudesta ja käsitteellistämme elämän uudella tavalla.

Fromm uskoo vahvasti siihen, että maailmalla tapahtuvasta pahasta huolimatta ihmiset kykenevät hyvään. Siksi hän rohkaiseekin meitä työskentelemään sellaisen maailman puolesta, jossa järjestelmä palvelee ihmistä eikä päinvastoin.  Ratkaisevaa tässäkin on se, miten suhtaudumme tulevaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Meidän tulee siis olla herkkiä sekä kehityksen että muutoksen positiivisille ja negatiivisille aspekteille. Paikalleen jääminen ei ole vaihtoehto, mikäli haluamme jatkaa olemassaoloamme.  Onneksi meillä on edelleen valta valita oman kohtalomme suunta. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että kukoistaminen on mahdotonta ilman ponnisteluja. 

Frommin mukaan ihminen on kaikessa kompleksissuudessan ainutkertainen ja arvokas olio, jolla on loputtoman luova mieli. Esitämme kysymyksiä lakkaamatta, ja joskus tyydyttävimmät vastaukset ovat kysymysten muodossa. Frommin näkemyksen mukaan myös vastausten uupuminen on merkki tämänpuoleisen elämämme rajallisuudesta. Kaiken tuskan keskelläkin Fromm on kuitenkin varsin luottavainen elämän ja ihmisen suhteen. Itsemurha voidaan nähdä äänettömänä huutomerkkinä, jonka ymmärtämiseen Frommin ajattelu tarjoaa Hietalahden mukaan kunnioittavan mahdollisuuden. Rakkaus puolestaan kehottaa meitä asettumaan vallankäyttöä ja alistamista vastaan, jotta kaikki voisivat kokea tunnustusta ehjinä ja kokonaisina ihmisinä. Näin ollen rakkaus ei ole itsestäänselvyys, vaan kysymys on taidosta, jota tulee vaalia. 

Suosittelen tämän ajatuksia herättävän teoksen lukemista kaikille ihmisyyttä ja maailmaa pohdiskeleville yksilöille, jotka ovat valmiita haastamaan omaa ajatteluaan ja kaikille niille, jotka haluavat tehdä yhteiskunnasta terveemmän ja siten maailmasta paremman paikan.