21 heinäkuuta 2020

Kirja-arvio: Susanna Valkama lyö esikoiskirjassaan kipua talikolla päähän

Minun kipukirjani (Basam Books, 2020) on Susanna Valkaman tuore ja rehellisen elämänmakuinen kuvaus siitä, kuinka fyysisen hyvinvoinnin ammattilainen joutui polvilleen kovien kroonisten nivelkipujensa edessä. Susanna kertoo kaunistelematta, kuinka kipu valtasi myös mielen - ja vaikutti itse asiassa koko elämään. Krooninen kipu pakotti reippaan pohjalaisen fysioterapeutin avuttoman potilaan rooliin, ja tuskamuisti piti perheenäidin ajatuksia pitkään tiukasti otteessaan. Samalla kirja on myös voimaannuttava osoitus siitä, että kipu on mahdollista saada hallintaan. Erilaisia keinoja tarvitaan, sillä jokainen ihminen on aina huomattavasti enemmän kuin diagnoosinsa. Näin ollen yhtä ainoaa kaikille sopivaa "reseptilääkettä" kivun nujertamiseksi ei ole olemassa. Susanna Valkama puhuukin teoksessaan aiheellisesti ennen kaikkea kokonaisvaltaisen ja laadukkaan kivunhoidon puolesta. Tätä ajattelua herättelevää ja yllättävän paljon samaistumispintaa tarjoavaa kirjaa lukiessani törmäsin useammankin kerran siihen, miten tärkeää ja samalla vaikeaa onkaan löytää tuekseen ymmärtäväinen hoitaja ja kuuntelutaitoinen lääkäri. Ja oikeastaan ylipäätään lähelleen joku, joka edes haluaisi ymmärtää, millaista kivun kanssa eläminen ihan oikeasti on. 

”Kipu pienentää elämää. Liikkeet pienenevät ensin, elämä sitten.”

Riittävä lepo, terveellinen ruokavalio ja sopiva liikunta ovat hyvinvoinnin peruspilareita ihan jokaiselle, kamppailemme sitten kroonisen kivun kanssa tai emme. Susannalle nivelkipujen selättämisessä oleellisessa roolissa ovat olleet myös ehtymätön tiedonjano, rempseä huumori ja lempeä taiji. Mutta ei pidä unohtaa myöskään suomalaista sitkeyttä. Kirjoittaja kehottaakin myös lukijoita pyrkimään taipuisuuteen, ei siis missään nimessä kannata antaa periksi ja taittua. Toisaalta ei aina myöskään tarvitse jaksaa, joten on tärkeää opetella olemaan armollinen itselleen. Kuinka arvokasta onkaan hyväksyä se, että vähän riittää. Ja sitten kun taas jaksaa ja pystyy, kannattaa tarttua vaikkapa talikkoon. Hyvä on kuitenkin jo sekin, jos huomioi joka ikisen keveämmän aamun tai paremman päivän. 

"Aina on mahdollisuus. Aina on mahdollisuus koittaa uudelleen, toista kautta."

Susanna Valkaman esikoisteos tarjoaa tärkeää vertaistukea kaikille meille, joilla kivut ovat läsnä arjessa. On hienoa, ettei kirjassa osoiteta sormella, vaan opastetaan asiantuntevan jämäkästi ja kannustetaan lempeästi etsimään itselle sopivia vaihtoehtoja. Yksi menee metsään, toinen saunaan ja kolmas merelle, mutta omia voikukkiaan voi etsiä ihan jokainen. Vaikka Susannan kulkema tie kipuun ja siitä pois on ollut rankka, lukukokemus oli kuitenkin varsin kaukana siitä, kiitos kirjoittajan maanläheisen ja lukijaystävällisen otteen sekä huumorin, joka osui hyvin nauruhermooni. Jos siis etsit erilaista ja sävyltään toiveikasta terveyskirjaa ja olet kiinnostunut kroonisen kivun hoidosta kokijan näkökulmasta, Susanna Valkaman pilke silmäkulmassa kirjoittama mutta vakavasti otettava, Minun kipukirjani – Talikolla kipua päähän, on mielestäni kerrassaan erinomainen valinta. Suosittelen lämpimästi. Kiitos kirjasta <3 

Kustantaja: Basam Books
Julkaisuvuosi: 2020
Sivumäärä: 163 s.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!