Markus Raivio & Jouko Raivio: Toipuva mieli – Opas toipumisorientaatioon

Kustantaja: PS-kustannus
Julkaisuvuosi: 2020
Sivumäärä: 227 s.

 

Yleensä puhutaan siitä, onko ihminen terve vai sairas ja minkälaisia oireita hänellä on. Harvemmin puhutaan siitä, voiko hän elää hyvää elämää oireistaan ja sairaudestaan huolimatta. 

Mielenterveyden häiriöistä toipuminen on kliinisesti nähty oireiden parantumisena. Toipumisorientaatiossa ei kuitenkaan lukkiuduta diagnooseihin eikä haikailla aikaan ennen sairastumista, vaan sen sijaan aletaan rakentaa merkityksellistä elämää oireista huolimatta.

Toipumisorientaatiossa toipuja on itse aktiivinen toimija. Hoidossa tuetaan potilaan oman identiteetin vahvistumista ja autetaan uskomaan omiin voimavaroihin. Häntä kannustetaan myös löytämään itselleen merkityksellisiä elämänsisältöjä ja tavoitteita psyykkisten häiriöiden aiheuttamista rajoitteista huolimatta.

Teos johdattaa toipumisorientaation keskeisiin periaatteisiin. Lisäksi se tuo esille mielenterveyden parissa työskentelevien vaikuttajien ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisten mielenterveydestä ja toivottavista kehityssuunnista. Kirja on tarkoitettu mielenterveystyön ammattilaisille, mielenterveyden haasteista kärsiville ja heidän läheisilleen sekä kaikille mielenterveydestä ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Oma arvioni: 


"Jos ei ole valoa tunnelin päässä, ei ole enää elämääkään." 

Tämä tuore teos vie lukijansa mielenkiintoisten kysymysten äärelle pohtimaan mielen hyvinvointia ja niitä haasteita, joita mielenterveystyö kohtaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Kirjassa toipumisorientaation periaatteita tarkastellaan sekä auttajien että autettavien näkökulmasta. Kyseinen lähestymistapa haluaa haastaa perinteiset käsitykset mielen sairauksista ja niiden hoidosta. 

Teoksessa tuodaan vahvasti esiin toivon merkitystä ja yksilön oman aktiivisen toiminnan ja kokemusten arvostamisen tärkeyttä toipumisen tiellä. Katse halutaan siis kääntää vioista vahvuuksiin. Tämä onkin tärkeää, sillä kirjan kirjoittajien mukaan jokainen ihminen ansaitsee lupauksen paremmasta huomisesta, eikä yhdenkään ihmisen villeintäkään unelmaa saisi koskaan mitätöidä. Jos ammattilainen näkee vain sairauden ja sen diagnoosin, hän ei kohtaa ainutlaatuista yksilöä sairauden takaa vaan toimii stereotypioiden ohjaamana. Tällöin sairauteen liittyvä stigma saattaa vaikuttaa haitallisesti sairastuneen ihmisen  koko elämään – ei vain hänen toipumisprosessiinsa. Erilaisuuden arvostamisen puolesta puhuu myös Olavi Sydänmaanlakka todetessaan näin:


”Elämä on joka tapauksessa kokemusten ja niiden avulla hankitun tiedon ja tunteiden kiertymää ja pääomaa. Meillä on pyrkimisen, pystymisen ja vahvuuden kulttuuri. Siinä on mielestäni muutoksen paikka. Meidän tulisi oppia näkemään elämän erilaisuuden hetket voimavaroina.” 

Tänä päivänä puhutaan paljon "uudesta normaalista", mitä se nyt sitten onkaan. Toipuva mieli -teoksessa pohditaan muun muassa teknologian roolia mielenterveyden edistäjänä. Jos sanotaan, että teknologinen on mielenterveystyössä uusi luonnollinen, voisiko erityinen olla uusi normaali? Entä, voisiko valta olla enemmän meitä yhdistävä kuin erottava tekijä?  Koska meillä kaikilla on mieli ja mielenterveys, voisimme miettiä näitäkin asioita yhdessä. Mielenterveystyön tulevaisuudessa on nähtävissä sekä toiveikkuutta että näköalattomuutta, mutta toipumisorientaation yleistyminen voisi tarjota yhden mahdollisuuden ensin mainitun lisääntymiselle. 

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille mielen hyvinvoinnista kiinnostuneille. Tämän monipuolisen teoksen lukeminen herättelee kohtaamaan  ihmiset entistä kokonaisvaltaisemmin ja yksilöllisiä kokemuksia arvostaen ja voimavarat tunnistaen mahdollisista diagnooseista huolimatta.