Arja Ahtaanluoma: Puolinainen – Koko tarina

 

Kustantaja: Johnny Kniga
Julkaisuvuosi: 2020
Sivumäärä: 358 s.

Kuvittele, että kaikki raajasi amputoidaan.

”Kaksi teinitytärtä, viikonloppuisinkin kolmivuorotyötä tekevä aviomies, kaksi kissaa ja käärme. Miehen kanssa yhteisesti omistettu, mutta vain minut työllistävä yritys, aikuisopintoja siinä välissä. Pää pursui ideoita, laukkasin projektista toiseen, poltin kynttilääni molemmista päistä. Töissä tein kaikki hommat ostoista varastomiehen tehtäviin. tuotekehitystehtävistä pakkaamiseen ja kirjanpitoon. Mitä enemmän oli kiirettä, sitä enemmän tunsin eläväni, olevani olemassa."

Sitten tuli pysähdys.

Kun toimelias perheenäiti on yhtäkkiä täysin muiden armoilla, hän tarvitsee valtavasti voimia ja aikaa ollakseen enemmän kuin "puolinainen".

Oma arvioni: Huh, mikä kirja. Hieno selviytymistarina. rehellinen ja kaunistelematon kuvaus yhden naisen taistelusta hyvän ja mahdollisimman normaalin elämän puolesta sen jälkeen, kun kaikki on yllättäen aivan toisin kuin ennen. Toipuminen, kuntoutuminen ja arjessa pärjääminen vaativat paljon työtä ja lujaa tahtoa. On oltava luova löytääkseen ratkaisuja, joilla tehdä asioita ilman jalkoja ja käsiä, sitkeä jaksaakseen jatkuvasti taistella oikeuksiensa puolesta byrokratiaa ja järjettömiäkin periaatteita vastaan sekä ottaa jatkuvasti asioista itse selvää. Arjan tarina osoittaa hyvin sen, että juuri mitään ei tarjota "ilmaiseksi". Läheisten ja ystävien tuella on tässä suuri merkitys, vertaistuesta saa voimaa ja musta tai muuten sopivan vino huumori auttaa sekin jatkamaan taistelua, vaikka välillä tekisikin mieli luovuttaa. 

Löysin kirjassa kuvatuista kokemuksista paljon yhtäläisyyksiä omaan elämääni, vaikka vammani onkin luonteeltaan synnynnäinen ja kaikki raajani ovat tallella, joskin jalat niin sanotusti pois pelistä. Sisukkuutta on tosiaan vaadittu, jotta omannäköinen ja hyvä elämä on edelleen mahdollista runsaasta avuntarpeesta ja huomattavista fyysisistä rajoitteista huolimatta. Elämän "kolhut" ovat opettaneet minuakin nauttimaan entistä enemmän myös pienistä asioista. 

Vammattomia lukijoita tämä kirja "muistuttaa" siitä, kuinka arkisetkaan asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä. Olkaa siis kiitollisia vaikkapa siitä, että voitte voidella leipänne ja pyyhkiä takapuolenne ihan itse. Ja etenkin "amppareille" Arjan elämäntarina on kannustava esimerkki siitä, etä amputaatioista huolimatta on mahdollista tehdä vaikka mitä ja olla todellakin paljon enemmän kuin "puolinainen". Kirja on hyvin kirjoitettu sekä ajatuksia ja tunteita herättävä kokonaisuus. Suosittelen sen lukemista lämpimästi ihan jokaiselle. 

Kommentit