Ji Seong-ho: Pako jonka piti olla mahdoton – Kainalosauvojen varassa vapauteen Pohjois-Koreasta

 

Kustantaja: Minerva
Julkaisuvuosi: 2020
Koreankielinen alkuteos (2019)
Suomentanut: Heli Kristina Kasem
Sivumäärä: 311 s.

"En edelleenkään tiedä, mihin satamaan olen saapunut tai olenko edes saapunut satamaani. Tiedän vain, että haluan tulla satamaksi muille ihmisille."

Ji Seong-ho onnistui pakenemaan Pohjois-Koreasta tavalla, joka rohkeudessaan ja sinnikkyydessään hakee vertaistaan. Vaikeasti invalidisoitunut ja nälkiintynyt nuorukainen vaelsi Kiinan ja Kaakkois-Aasian halki vapauteen. Ji Seong-ho kasvoi Pohjois-Koreassa 1990-luvun suuren nälänhädän aikaan. Hän näki, miten koulutovereiden pulpetit jäivät tyhjiksi, kun nämä yksi toisensa jälkeen kuolivat nälkään.

Hengenpitimikseen 14-vuotias poika vaihtoi junista varastamaansa hiiltä ruokaan mustassa pörssissä. Kunnes hän eräällä pihistysretkellä menetti nälästä tajuntansa ja jäi junan telomaksi. Seong-ho menetti vasemman kätensä ja jalkansa. Elämisen edellytykset Pohjois-Koreassa muuttuivat heikoista olemattomiksi.

Vuonna 2006 Seog-ho lähti epätoivoiselta vaikuttaneelle pakomatkalle. Hän nilkutti isänsä tekemien kainalosauvojen varassa lähes 10 000 kilometrin matkan Etelä-Koreaan. Tämä on hänen tarinansa tuosta uskomattomasta matkasta, Pohjois-Korean epäinhimillisistä olosuhteista sekä ennen kaikkea sinnikkyydestä ja toivosta.

Oma arvio: Hätkähdyttävä tositarina Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteesta ja  sinnikkään nuoren miehen normaalin elämän kaipuusta. Kirja on kertomus myös uskomattomasta matkasta, vaikka loppujen lopuksi pakomatkan kuvaus jäi kuitenkin oletettua  vähäisemmäksi. Kirjassa on kohtia, jotka eivät sovi kaikkein herkimmille lukijoille, mutta kaikista kauheuksista huolimatta tarinan eteenpäin vievänä voimana on toiveikkuus. Näin ollen lukukokemus ei mielestäni ollut niin rankka kuin se teoksen vaikeat aiheet huomioon ottaen olisi voinut olla. Koen, että tällä Seong-hon silmiä avaavalla kirjalla on tärkeä sanoma: Ihmisoikeudet ja vapaus kuuluvat kaikille! Siksi suosittelen sen lukemista ihan jokaiselle. 


Kommentit

  1. Tämä täytyisi muistaa kun taas pääsee kirjastoon/kirjastoautolle. Kuulostaa lukemisen arvoiselta teokselta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!