Maria Forsman: Kirjavia muistoja – Elämääni kirjastojen ja tieteen maailmassa

 

Kustantaja: Enostone
Julkaisuvuosi: 2020
Sivumäärä: 247 s.

Kun 21-vuotias sosiologian opiskelija Maria vuonna 1972 pääsee tilapäiseksi järjestelyapulaiseksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastoon, hän ei voi aavistaa, että 43 vuotta myöhemmin hän jää eläkkeelle Helsingin yliopiston kirjaston johtavana tietoasiantuntijana. 

Noihin aikoihin mahtuu paljon arkista puurtamista kirjasto- ja tietopalvelutyössä. Kiinnostus tieteeseen ja tutkimuksen tekeminen tuovat siihen vaihtelua. Myös tulevien kirjastonhoitajien opettaminen tuottaa iloa. On pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, mutta myös onnellisia aikoja.

Viidelle vuosikymmenelle ulottuvan työuran aikana kirjastoalan ammattikuvissa ja koulutuksessa tapahtuu isoja muutoksia. Luettelokortteja kirjoittavista kirjastonhoitajista tulee informaatioteknologiaa hallitsevia tietoasiantuntijoita. Kirjasto-opista tulee ensin kirjastotiedettä ja sitten informaatiotutkimusta. 

Oma arvioni: Kirja on kiinnostava katsaus kirjastoalan kehittymiseen 1970-luvulta 2010-luvulle. Tuona aikana kirjastoalalla työskentelevien ihmisten koulutuksessa ja työnkuvissa on tapahtunut melkoisia muutoksia. Matka pahvisista luettelokorteista internetin sähköisiin tietokantoihin on ollut pitkä. Ja kyseiset muutokset ovat vahvasti kytköksissä myös yhteiskuntamme kehitykseen yleisemminkin.  

Tietopalvelujen monet huimat edistysaskeleet ovat tulleet tutuiksi myös itselleni tieteellisen kirjaston käyttäjän roolissa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Ikävä kyllä tiedemaailma tuntuu edelleen kamppailevan osittain samojen ongelmien kanssa kuin jo vuosikymmeniä aiemmin, eivätkä kaikki välty suurilta vastoinkäymisiltä tänä päivänäkään. Kiusaamista esiintyy myös yliopistoyhteisössä ja erilaisia kuppikuntia löytyy. 

Uskon kirjan olevan antoisinta luettavaa Forsmanin entisille kollegoille ja hänen aikalaisilleen, sillä heille kirjassa kuvatut asiat ja tapahtuvat voivat tuoda mieleen nostalgisia muistoja, vaikka teos onkin vain yhden alalla pitkään toimineen henkilön tarina. Maria Forsmanin ansiokas ura tieteellisissä kirjastoissa eri puolilla maata huipentui siihen, kun hänet vuonna 2013 valittiin vuoden tieteentekijäksi. Tämä muistelmateos tuokin hienosti näkyväksi juuri tätä seikkaa, jota ei monikaan tule välttämättä ajatelleeksi; tietoasiantuntija tekee tiedettä. Siksi tätä kirjaa voikin suositella mainiosti myös kaikille tieteellisten kirjastojen ja  informaatiotutkimuksen historiasta kiinnostuneille. 























Kommentit