18. syyskuuta 2017

Mats Strandberg: Hoivakoti

Kustantaja: LIKE
Julkaisuvuosi: 2017
Ruotsinkielinen alkuteos: Hemmet
Suomentaneet: Ida Takala & Stella Vuoma
Sivumäärä: 367 s.


L

apsuudenkotiinsa palannut tuhlaajapoika Joel vie dementoituneen äitinsä Monikan laitoshoitoon. Pian muuton jälkeen Monikan tila romahtaa, ja Joel seuraa avuttomana, kun äiti vajoaa yhä syvemmälle omaan kauhujen täyttämään maailmaansa. Mutta ovatko Monikan näyt harhoja, vai käykö hoivakodissa kutsumattomia, pahansuopia vieraita?
Oma arvioni: Hoivakoti on hyytävä psykologinen trilleri, jossa keskiössä on ihmisen pelko siitä, ettei kykenisi enää hallitsemaan omaa kehoaan ja mieltään. Kirja on monin paikoin suorastaan puistattavaa luettavaa, mutta lukemista on mahdoton lopettaa, vaikka sivun kääntäminen välillä lähes kauhistuttaakin. Tarinasta huokuu ymmärtäväisyys ja huoli heikoimmista, ja kauhu on luonteeltaan hienovaraista, jopa ovelaa. Pidin kirjassa juuri siitä, että klassisia kauhuelementtejä oli yhdistelty taitavasti arkisiin asioihin.
Mats Strandbergia on tituleerattu Ruotsin Stephen Kingiksi, eikä ainakaan Hoivakodin perusteella mielestäni täysin ilman syytä. Tällaista kauhua voisin mielelläni lukea lisääkin, vaikka en yleisesti ottaen suuri kauhukirjallisuuden ystävä olekaan.



15. syyskuuta 2017

Gillian Flynn: Teräviä esineitä



Kustantaja: WSOY
Julkaisuvuosi: 2015
Englanninkielinen alkuteos: Sharp Objects
Suomentanut: Maria Lyytinen
Sivumäärä: 318 s.

N

uori toimittaja Camille Preaker palaa kotikaupunkiinsa tekemään juttua kahden siepatun koulutytön tapauksesta. Tutuissa maisemissa Camillen vaivalla tukahduttama menneisyys nostaa päätään ja nuoren naisen itsetuhovietti alkaa kihelmöidä taas iholla. Camille huomaa ajautuvansa arvaamattoman äitinsä vaikutuspiiriin ja hakee tukea niin murhia tutkivasta etsivästä kuin lolitamaisesta sisarpuolestaan. Mutta Wind Gabin klaustrofobisessa pikkukaupungissa ei ole syytä luottaa mihinkään – ei edes omiin muistoihinsa.

Oma arvioni: Säälimättömän kauhistuttava perhetarina, jota lukiessa hiukset nousevat pystyyn. On karmivaa ajatella, kuinka pahat jäljet epäinhimillinen lapsuus voi lapseen jättää, jos äiti on kaukana pullantuoksuisesta ja turvallisesta.

Tämä terävän taidokkaasti kirjoitettu teksti hämää lukijaansa kerta toisensa jälkeen. Kaikessa kauhistuttavuudessaan koukuttava esikoisteos, jonka epämiellyttävät henkilöhahmot kuitenkin vetävät puoleensa. On saatava tietää, mitä tarinassa lopulta tapahtuu, vaikka lopussa sivujen kääntäminenkin pelottaa.

Jos pidät kauhistuttavasta jännityksestä, Gillian Flynnin Teräviä esineitä on erinomainen valinta. Suosittelen.