Tekstit

Pirkko-Liisa Perttula: Harmaat pantterit

Kuva
Iällä ei ole merkitystä, paitsi jos olet juusto

Jos nuoruusvuotesi vaatteet ovat taas muotia ja ilta ulkona tarkoittaa omalla terassilla istumista, lähestyt vaarallista ikää. Elämä ei näet vain ala viisikymppisenä, se alkaa myös näkyä. Mutta ikä on vain asennekysymys.
Harmaat pantterit johdattelee sinut ilkikurisesti hymyillen kultaiseen kolmanteen ikään. Edessäsi on taas uusi antoisa alku: vihdoinkin on aikaa itselle, tilaa elämyksille ja viisaudelle, jotka ikä tuo tullessaan. 
Oma arvioni: Tämä kirja kutitteli mukavasti nauruhermojani, vaikka en ihan vielä kohderyhmään kuulukaan, ainakaan vuosirenkaideni määrän perusteella. Mutta, jos sen sijaan lasken kirjaa lukiessa keräämiäni ikäpojoja, minussa on kyllä jo aimo annos harmaata pantteria. 

Eija Hetekivi Olsson: Miira

Kuva
Miira saa vihdoin jättää taakseen peruskoulun ja suomalaisluokan ja nauttia vapaudesta. Kehittää rautaista kontrollia lukiossa, tulla ammattilaiseksi. Aivokirurgiassa. Muuttaa omaan kämppään, sekstailla milloin ja miten haluaa. Ja lakata siivoamasta rappukäytäviä. Mutta elämä on kiemuraista ja Miira teloo itsensä mustelmille. Kieltäytyy antamasta periksi. Etenee läpi luokkayhteiskunnan betoniesteiden palavan päättäväisyytensä koko voimalla.
Miira kuvaa juuriltaan suomalaisen maahanmuuttajanuoren elämää 90-luvun taitteen Göteborgissa. Kirja on itsenäinen jatko-osa kirjailijan palkitulle esikoisromaanille Tämä ei ole lasten maa. 
Oma arvioni: Kirjan keskiössä on angstisen teinin myrskyisä tunne-elämä. Kuvaus luokkayhteiskunnasta lukuisine ongelmineen ja kulttuurishokkeineen on kaunistelemattoman raju. Nuori nainen joutuu taistelemaan päästäkseen luokkamuurin yli. Romaanin tyyli on vetävän omintakeinen, joten kirjaa voi mainiosti suositella myös nuorille lukijoille, vaikka varsinaisena k…

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa

Kuva
Perhostutkija Max Halma on pyhittänyt koko elämänsä tutkimuskohteelleen. Kun hänen äitinsä kuolee ja jäämistöstä löytyy harvinainen perhonen, Max uppoutuu entistäkin syvemmälle työhönsä. Perhonen voi johdattaa hänet lähemmäksi kansainvälistä tunnustusta kuin koskaan aiemmin. Samalla Max ajautuu selvittämään omaa historiaansa.
Asiakirjojen mukaan isä hukkui viikko Maxin syntymän jälkeen eikä ruumista koskaan löydetty. Jäljet johtavat Oulun maakunta-arkiston kätköistä aina saksalaisen huippupianistin viimeiseen konserttiin Hampuriin. Tutkimusten edetessä ääni hänen sisällään kuitenkin voimistuu: mitä tapahtui isälle keväällä 1942?
Oma arvioni: Anna-Liisa Ahokummun esikoisromaani soi kauniisti mollissa. Se on tummasävyinen tarina miehestä, joka ei tuntenut isäänsä, eikä oikeastaan äitiäänkään. Tuntemattoman perhosen tavoin menneisyydessä on arvoituksellisuutta, johon päähenkilö haluaisi selvyyttä. Vaikka omassa historiassa ei salaisuuksia olisikaan, emmekä kärsisi pakkomielteistä, samaist…

Ronnie Grandell: Irti itsekritiikistä - Löydä terve suhde itseesi

Kuva
Kamppailetko kuormittavan itsekritiikin kanssa? Onko mielessäsi ankara ääni, joka nalkuttaa päivästä toiseen? Vaaditko itseltäsi enemmän kuin pystyt tekemään vuorokauden sisällä? Painostaako?


Irti itsekritiikistä antaa sinulle konkreettisia näkökulmia, neuvoja ja käytännöllisiä harjoituksia, joiden avulla pystyt irrottautumaan kahlitsevasta kriittisyydestä itseäsi kohtaan. Kun opit vapautumaan itsekritiikistä, saat rohkeutta tehdä uusia valintoja, jotka tuovat mukanaan iloa tyytyväisyyttä ja itseluottamusta. 
Oma arvioni: Tämä Grandellin uusin kirja auttaa tunnistamaan mielen sisällä vellovia ristiriitoja, se antaa eväitä siihen, kuinka itsekritiikki on mahdollista kääntää palautteeksi ja kannustukseksi, ja kehottaa meitä antamaan itsellemme anteeksi ja kohtelemaan itseämme hyvin. Vaikka kirjan harjoitusten toimivuudesta en osaa sanoa mitään ainakaan vielä, kiinnostavia ja kokeilemisen arvoisia ne varmasti ovat. 
Kirjaa, samoin kuin kirjoittajan edellistä teostakin, voin suositella lämp…

Michael Katz Krefeld: Syvyyteen

Kuva
Teinipoikien karmea rikos sekoittaa tanskalaiskaupungin elämän ja saa koko maailman raivoihinsa. Kärsittyään rangaistuksensa pojat saavat suojakseen uudet henkilöllisyydet. 
Vuosia myöhemmin Tanskassa etsitään julmaa sarjamurhaajaa. Tutkimus junnaa paikallaan, kunnes rikosetsivä Ravn saa apua yllättävältä taholta: entinen teinirikollinen epäilee murhaajaksi koulukaveriaan vuosien takaa. Ravn huomaa pian, ettei ole varma uuden apurinsa motiiveista. Eikä edes tämän henkilöllisyydestä. 
Oma arvioni: Syvyyteen tempaa lukijan mukaansa suorastaan karmaisevaan tarinaan. Krefeld tarjoaa jälleen kerran koukuttavaa pohjoismaista jännitystä. Rankasta aiheesta huolimatta kirjan lukeminen ei kuitenkaan ahdista liikaa. Siitä kun löytyy raakuuksien rinnalta myös huumoria. Ja hahmoissa on luonnetta. Niin, ja sitten on vielä Moffe.
Herkille ja verta kammoaville lukijoille en tätä kirjaa suosittele. 

Elisabeth Norebäck: Sano että olet minun

Kuva
Kaikki uskovat hänen kuolleen.
Sinä tiedät hänen olevan elossa.
Joku tekee kaikkensa,
ettet saisi selville totuutta.
Psykoterapeutti Stella Widstrandin vastaanotolle saapuu uusi potilas, ja Stellan elämä romahtaa. Parikymppisen Isabellen kohtaaminen nostaa pintaan muistot kaukaisesta murhenäytelmästä: Stellan esikoinen Alice katosi vuoden ikäisenä ja lopulta tytär julistettiin kuolleeksi. Voisiko Isabelle olla kaksikymmentä vuotta sitten kadonnut Alice?
Sano että olet minun on mestarillinen psykologinen trilleri. Se on koskettava romaani pahimmasta mahdollisesta, oman lapsen menetyksestä. Se on tarina surusta ja syyllisyydentunteesta, mielen murenemisesta ja väkivaltaisesta pakkomielteestä.
Oma arvioni: Aiheeltaan koskettava ja tunnelmaltaan intensiivinen - kaiken kaikkiaan erinomainen esikoisteos. Trilleri, joka pitää lukijaa tiukasti otteessaan alusta asti. Ihmisten mielenliikkeiden kuvaus on varsin taidokasta. Kaikkein herkimmille lukijoille en tätä hyytävän jännittävää teosta voi ku…

Reetta Nousiainen & Ilkka Karisto: Laitos

Kuva
Toimeentulotuen siirto Kelaan oli katastrofi köyhille. Siitä ovat vastuussa kaikki puolueet.


Siirtoa Kelaan perusteltiin säästöillä, vaikka virkamiehet laskivat jo vuonna 2014, että se tulee lisäämään rahanmenoa. Poliitikot ajoivat silti muutoksen hätiköiden läpi, ja Kela epäonnistui karkeasti, kun sen piti alkaa palvella toimeentulotuen saajia. Tutkijoiden mielestä koko siirto oli järjetön. Muissa maissa apu tuodaan lähelle, mutta Suomessa uskottiin keskittämiseen, suuruuden ekonomiaan ja sähköiseen asiointiin.
Oma arvioni: Järjestelmää oli tarkoitus muuttaa yhdenmukaisemmaksi, mutta uudistus meni pahasti pieleen. Sähköinen asiointi takkuaa monin tavoin, eikä odotettuja säästöjä ole jonojen pidentyessä syntynyt.Surullinen tosiasia on se, että pelkkiin taulukoihin tuijottamalla ei pystytä huomioimaan toimeentulotukiasiakkaiden kokonaistilanteita eikä ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Kelan asiakaspalvelijoilla ei ole edes koulutusta ihmisten hädän kohtaamiseen. Sosiaalitoimen puolella ti…