Turkka Hautala: Kansalliskirja

Gummerus, 2012

Kansalliskirja sisältää sivun, parin mittaisia tuokiokuvia, jotka avautuvat kokonaisiksi elämäkerroiksi. Se kuvaa viehättäviä, nostalgisia hetkiä supisuomalaisessa maisemassa salaviisaalla huumorilla höystettynä. Turkka Hautalan Suomea asuttavat muuttokatokylien viimeiset nuoret, kahvioiden murahtelevat ukot ja kiitospaidassa lätkäpeliä hakkaavat kiinalaiset naapurit. Hautala löytää rikkinäisen maailman nykyhetkestäkin jotain pysyvää ja koskettavaa. Isät opettavat poikiaan heittelemään leipiä. Rakastumisessa ollaan siinä vaiheessa, että pitkät kävelyt riittävät. Vaalipäivänäkin tapahtuu jotain tärkeää.

Kokoelman tarinoita ei voi myhäilemättä lukea. Ne vievät lukijansa tunnistettaviin hetkiin ja saavat lauhkeasti muistelemaan muuattakin kesää, josta on jäljellä vain etäinen hehku. Hautala kuvaa kalvavaa yksinäisyyttäkin sellaisella lempeydellä, että päällimmäiseksi tunnetilaksi jää toivo.

Kansalliskirjan Suomessa tavallisuus on erikoista, vaatimattomuus hyve ja Linnanmäki nähtävyys.   

Oma arvioni: Miellyttävä kurkistus suomalaiseen sielunmaisemaan.