Jari Peltola: Doloresin huuto

Kustantaja: Myllylahti
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 271 s. 

Doloresin huuto on Jari Peltolan toinen Taina Laaksonen -jännitysromaani, jonka teemat liittyvät yksilön valintoihin aikana, jolloin yhteinen moraalinen kompassi on kadonnut tai ainakin epäkunnossa. Mahdollisuudet on tehty käytettäviksi, meille korostetaan lapsuudesta asti, mutta kaikista ovista ei voi kulkea yhtä aikaa.

Kansainvälisesti menestynyt yliopistotutkija Sampo Taureno riitaantuu ravintolassa kollegansa kanssa ja lähtee jatkamaan iltaa yksin. Odottamattoman tapahtuman seurauksena vanhempi rikoskonstaapeli Taina Laaksonen saa uuden työtehtävän.

Pian Tainan pöydällä on tutkimus, jonka palasia ovat muun muassa nippu vanhoja valokuvia, kehno stand-up-koomikko ja Jääveden poliisin uusin tietokonehankinta, joista viimeksi mainittu tuntuu elävän täysin omaa elämäänsä. Uravalintansa kanssa kipuileva Taina yhdistelee jutun palasia parhaansa mukaan, mutta tärkein pala kokonaisuudessa näyttää puuttuvan tai ainakin se on piilotettu taitavasti.


Tutkimuksen edetessä Taina tutustuu paremmin Jääveden yliopistoon ja sen henkilökuntaan. Yliopisto on myös Tainan seurustelukumppanin työnantaja, mikä aiheuttaa väistämättä ristiriitaa. Kuinka pitää työ ja yksityiselämä erillään toisistaan, jos molemmat vaativat saman ihmisen kanssa toimimista?


Oma arvioni: Peltola onnistuu harhauttamaan lukijaa, aivan kuten perinteisen palapelimäisen dekkarin kuuluukin tehdä. Tarina oli siis rakennettu taitavasti tiedonpalasia loppuun asti pihistellen. Vaikka jollain tavalla kirjasta pidinkin, se ei erityisemmin herättänyt kiinnostustani sarjan muita osia kohtaan.