15. helmikuuta 2016

Kari Hotakainen: Henkireikä
















Kustantaja: Siltala
Julkaisuvuosi: 2015
Sivumäärä: 200 s.

”Heikko ihminen viimeistelee sen, mikä vahvalta jää kesken. Heikko tulee vahvaksi, kun voimia ei enää ole. Varokaa heikkoja. Niitä, jotka ovat saaneet tarpeekseen.”

M
itä tekee se, joka ei ole koskaan mitään tehnyt? Mistä muistetaan se, joka on aina itsensä unohtanut? Mitä tapahtuu, kun ihminen ylittää ylittämättömän rajan? Ja millaisiin vaatteisiin vainajat puetaan?

Henkireikä on hypnoottinen ja kiihkeä romaani rakkauden ja vihan töistä. Se on järkyttävän hauska ja kipeän traaginen tarina rikoksen anatomiasta, sitä mitä emme kenties tee, mutta jota suunnittelemme silloin, kun kysytään niitä voimia joita meillä ei enää ole.

Oma arvioni: Kerronta on raadollisen todentuntuista, mutta Hotakaiselle tyypillinen vino ja aika musta huumori kukkii Henkireiän sivuilla sen verran hyvin, ettei teoksen tunnelma muutu liian synkäksi, vaikka aihe vakava onkin. Pidin tästä näennäisen kevyestä kirjasta ja voin suositella sitä varsinkin sellaisille lukijoille, jotka haluavat ajatella asioita.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!