Juha Hurme: Niemi

Kustantaja: Teos
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 440 s.



Jokunen tovi alkurähähdyksen jälkeen, astronomisten, geologisten ja sen sellaisten sattumien seurauksena, Telluksen pohjoisella pallonpuoliskolla alkoi törröttää niemi. Sitten tulikin vuosi 1809, ja siinäpä oikeastaan koko tarina olisikin, ellei tuolle 14 miljardin vuoden aikajänteelle mahtuisi joitakin episodeja, joiden kertomisesta saattaa olla lukijalle hyötyä ynnä huvia.

Niemi on maailmankaikkeuden kulttuurihistoria à la Juha Hurme. Teos keskittyy tuon mainitun niemennokan ympäristöön, toki vertaillen sen saavutuksia eurooppalaiseen ja laajempaankin hengentuotantoon.

Hurmeen tutkain löytää aina uutta jo muka tiedetystä. Taiteilijan ja tieteilijän yhdistelmäkatse paikantaa niemen ylivertaisesti käännetyimmän tekstin satojen vuosien takaa, pureutuu kansanrunouteen ilman Kalevalan välikättä ja näyttää niemen perusteellisen kansainvälisyyden jo ajalta ennen ristiretkiä. Uskonkiihko ja typerä isottelu eivät ole kirjoittajalle suuressa arvossa, sivistys, kulttuuri ja uuden keksiminen ovat.

Juha Hurmeen Niemi ei ole vielä Suomi, mutta sellaisia piirteitä, juuria ja juonteita siinä on, jotka saattavat vaikuttaa tutuilta.

Oma arvioni: Hurmeen Niemi vie lukijan uskomattoman pitkälle mutta kaikkea muuta kuin pitkästyttävälle kulttuurihistorialliselle matkalle.

”Semmoista se on aina maailmassa. Kaikki muuttuu koko ajan eikä mikään muutu ikinä.”

Teoksen keskeisnenä sanomana on, että kaikki kulttuurissamme on lainaa jostakin, sillä yhtenäistä suomalaisuutta on mahdotonta määritellä. Pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat samanlaisia ja huolenaiheetkin yhteisiä. Taitavasti fiktiota ja faktaa yhdistelevä ja ilmaisultaan vivahteikas kerronta vie mennessään, se on riemastuttavaa luettavaa. Kertoja on humoristinen älykkö, joka osaa yllättää, oivaltaa ja naurattaa ja joka rentoudessaan estää sen, että sekä teksti että sen parissa aikaansa viettävä lukija muuttuisivat liian totisiksi.  Niemi tarjoilee lukijan pureksittavaksi monia maukkaita detaljeja historian kätköistä ja esittelee toinen toistaan kiinnostavampia hahmoja ja heidän älyttömiä ja älyttömän fiksuja edesottamuksiaan.

”Ihminen on kummallinen, mytologioita luova eläin, puhuva, pohtiva ja näkyjä näkevä apina. Kerta kaikkiaan erikoinen ja mukava otus.”

Juha Hurme on kirjailija, joka ei pelkkää tarttua suuriinkaan aiheisiin. Ja hyvä niin, sillä hänen rohkeutensa ansiosta saamme lukea kunnianhimoisen ja lämminhenkisen synty- ja kehitystarinan maastamme.  Niemi on mielestäni virkistävän erilainen juhlakirja 100-vuotiaalle Suomelle. Sitä voin todella lämpimästi suositella kaikille lukutaitoisille suomalaisille – paitsi ehkä niille kaikkein tiukkapipoisimmille.

”Sen lisäksi, että me täällä Niemellä olimme suunnilleen planeetan viimeinen rupusakki, joka oppi omalla kielellään lukemaan, niin tuommoista elämän ja ilon kieltävää moskaa tarjoiltiin! Ei ihme, että osa kantaväestöstä yhä synkistelee turhan tähden ja äänestää vaaleissa väärin, suhtautuu kaikkeen uuteen ja muuttuvaan väkivaltaisen torjuvasti ja palvelee baareissa kohtuuttoman töykeästi hienostuneiden alkoholijuomien kohtuullista ystävää.”

Tiedonjanoiset suomalaisuudesta kiinnostuneet kielen ja kirjallisuuden ystävät saavat Niemestä varmasti eniten irti. Itselleni Niemi tarjosi yhden vuoden 2017 parhaista lukuelämyksistä. Pääni on pyörällä taatusti vielä pitkään kirjan sulkemisen jälkeenkin, mutta siis ainoastaan positiivisessa mielessä. Juha Hurmeen hengästyttävän hieno Niemi on minusta ehdottomasti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintonsa ansainnut.




Kommentit