Markus Hotakainen: Neroja vai mielipuolia

Kustantaja: Kosmos
Julkaisuvuosi: 2017
Sivumäärä: 175 s.

Tieteen kehitys ei ole aina niin suoraviivaista kuin annetaan ymmärtää. Joskus tunnustetuilla tieteentekijöillä on pimeä puolensa, toisinaan hulluimpienkin propellihattujen ajatuksissa on perää. Neroja vai mielipuolia esittelee kaksikymmentä erikoislaatuista tieteilijää seitsemältä vuosisadalta. - alkoholille nimen antaneesta Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheimista nobelisti Richard Feynmaniin. Mukana on kaikkien tuntemia nimiä kuten tutkimaansa säteilyyn lopulta kuollut Marie Curie, Isaac Newton, jonka harva tietää olleen intohimoinen alkemisti, tai Nikola Tesla, joka yritti turhaan kehittää langatonta sähköä. Mutta joukkoon mahtuu myös riemastuttavia kuriositeetteja kuten Marsin pinnalla kanavia ja siltoja havainnut itävaltalainen tohtori, professori Leo Brenner, joka myöhemmin paljasti, ettei hän ollut itävaltalainen, ei tohtori eikä professori, eikä edes Leo Brenner vaan serbialainen kreivi Spiridion Gopcevic!

Olivat tieteilijät sitten veijareita, huijareita tai ihan vain elohopeahuuruissa, eivät nykypäivän saavutukset olisi olleet mahdollisia ilman heidän uraauurtavaa työtään. Markus Hotakaisen käsittelyssä tieteen historia on yhtä aikaa valaisevaa ja hillittömän hauskaa. 

Oma arvioni. No valaisevaa toki, mutta hillittömän hauskasta en tämän teoksen kohdalla puhuisi. Kirja tarjosi kaksikymmentä kiinnostavaa tarinaa tieteen parissa toimineista omalaatuisista persoonista, historian pellepelottomista. Tieteen luonteeseen kuuluu jatkuva kehittyminen ja epäily. Aina ei ole helppoa sanoa, kuka minkäkin tieteellisen löydöksen tai uraauurtavan keksinnön takana on - ja onko joku edes se, joka väittää olevansa, mutta maailma on joka tapauksessa täynnä tutkimisen arvoisia kysymyksiä. Ilman tiedettä todellisuus oli taatusti kovin toisenlainen.

Kirja on kirjoitettu niin yleistajuisesti, että esimerkiksi fysiikan ilmiöitä huonosti tunteva ihmistieteilijäkin pysyy mukana suhteellisen vaivattomasti, vaikka sfääreissä aina välillä liikutaankin. Voisin kuvitella tämän Markus Hotakaisen kirjan kiinnostavan etenkin luonnontieteiden historiaan vihkiytyneitä lukijoita. 

Kommentit