Kirja-arvio: Anu Kantolan & Hanna Kuuselan Huipputuloiset - Suomen rikkain promille

Keitä kuuluu Suomen rikkaimpaan promilleen, mitä he ajattelevat itsestään ja muista,  ja miltä yhteiskunnan huipulla näyttää? Näihin kysymyksiin vastaavat kirjassaan professori Anu Kantola ja yliopistotutkija Hanna Kuusela. Haastatteluissa ääneen pääsevät niin  ammattijohtajat, vaurastuneet yrittäjät kuin rikkaiden sukujen perijätkin. Teos kuvaa laajaan tutkimukseen perustuen maamme vaurasta yläluokkaa 2000-luvulla, jolloin maailma on ollut myllerryksessä niin Suomessa kuin globaalistikin, kun varallisuus on  vain jatkanut kasautumistaan yhteiskuntien huipuille ja eriarvoisuus lisääntyy. 

Kirjaa lukiessa en voi välttyä ajatukselta, että olisi  huomattavasti  parempi, jos varallisuus jakautuisi edes hieman tasaisemmin ihmisten kesken. Vaikka raha ei automaattisesti onnea tuokaan, helpottaisi se elämää monin tavoin, halutaan sitä myöntää tai ei. Huipputuloiset -kirjassa kuvataan niin rikkaimman promillen arkista loistoa kuin heidän tapojaan oikeuttaa asemaansa varakkaimpien joukossa. Teos osoittaa, kuinka talouselämän optimistiset menestyjät muuttuvat yhteiskunnan pessimistiseksi eliitiksi, jota harmittavat sekä työttömät että laiskistuva yhteiskunta. He ovat myös demokratiavastaisia.  Tällainen kehityskulku on oikeastaan todella pelottava ja se saa miettimään muun muassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta; onko sitä globaalisti liikkuvan rahan maailmassa olemassakaan?  

"Rahasta ei puhuta, rahaa omistetaan."


Se, että menestyminen katsotaan useimmiten omaksi ansioksi, ja alimpiin yhteiskuntaluokkiin "jumittuminen" nähdään puolestaan vaikkapa yksilön yrittämisen puutteesta tai mukavuudenhalusta johtuvaksi, osoittaa karulla tavalla, kuinka vähän ihmisten erilaisista taustoista ja arkisista haasteista ymmärretään, kun eletään eräänlaisessa rikkaiden kuplassa. Köyhät kyykkyyn ja itselle enemmän -ajattelu näyttää olevan voimissaan silloin, kun on pahasti vieraannuttu ympäröivän yhteiskunnan todellisuudesta ja siitä tosiasiasta, että elämää on myös Helsingin arvoalueiden ulkopuolella. Myös verojen välttely saa silloin osakseen ymmärrystä. Fakta lienee kuitenkin se, että Suomi ei suinkaan pyöri pelkästään eliitin ahkeruuden ansiosta, vaan jokaisella pienelläkin panostuksella on merkitystä, vaikka miljonääri ei sitä näkisikään. Olisi tervehdyttävää,  jos jokainen heistäkin  oivaltaisi viimein sen, ettei superihmisiä ole olemassakaan. 

Jos Huipputuloiset -teosta ei olisi valittu tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi 2019, olisin varsin todennäköisesti jättänyt sen lukematta, sillä aihe ei itseäni juurikaan kiinnosta. Mutta ehdokkuuden myötä uteliaisuus kuitenkin voitti ja tartuin kyseiseen kirjaan. Ehkä mielenkiintoisin yksityiskohta,  joka teoksesta jäi mieleen on se, että omistamistakin on opeteltava - jos siis haluaa, että rahaa on myös tulevaisuudessa. Holtiton kuluttaminen onnistunee siis helpommin kuin varallisuuden kartuttaminen. 

Pidin siitä, että tässä tietokirjassa rikkaiden miesten ja naisten ajatusmaailmaa kuvattiin kriittisesti, mutta niitä kuitenkaan arvottamatta. Onhan rikkaillakin oikeus arvoihinsa ja ajatuksiinsa. Ilokseni huomasin, että kyseessä olikin itse asiassa syvällinen yhteiskunnallinen analyysi. Tieteellisen haastattelututkimuksen popularisoinnissa on onnistuttu tämän kirjan kohdalla mielestäni varsin hyvin. Jos teoksen aihepiiri kiinnostaa, on Huipputuloiset ehdottomasti lukemisen arvoinen tietokirja. Se tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden kurkistaa huipputuloisten ihmisten mielenmaisemiinn. Kenties kirjan lukeminen auttaisi huipputuloisia näkemään omissa ajatuksenjuoksuissaan olevia mahdollisia vinoumia...

Kustantaja: Vastapaino
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 360 s.





Kommentit